VALIKKO

Lentävä joogamatto

30.8.2018 21:41

Suomen luonnon päivä on joka päivä

Huomasin viime sunnuntaina, että edellisenä päivänä 25.8. oli Suomen luonnon päivä. Päivää juhlitaan elokuun viimeisenä lauantaina. Itse vietin viime lauantain kouvolalaisessa kauppakeskuksessa ystävien kanssa ja sen jälkeen bussissa ja junassa kotiin matkustaen. Varsinaisesti en siis nauttinut paljoakaan luonnosta juuri tuona päivänä, mutta onneksi bussipysäkiltä kotiin tuli reilu kahden kilometrin reippailu kotiin. Muutenkin on onni asua pikkukaupungissa, jossa kaikkiin tarvitsemiini paikkoihin on 1-3 kilometrin matka, jonka pääsen pyörällä. Viime päivinä olen toden teolla huomannut työarjen alkaneen ja olen ollut hieman väsynyt. Selkeästi on alettava mennä nukkumaan aiemmin, jotta kasin aamuinakin ehtii nukkua vähintään kahdeksan tuntia. Säännöllinen ja monipuolinen syöminen ja järkevä rytmitys töissä auttavat jaksamaan. Omalta pihalta voi keräillä omenaa, vihanneksia ja marjaa ja kahvit voi vetää terassilla seuraten cityoravan menoa, ne ovat niitä asuntolainan ottamisen ja maksamisen hyviä puolia. Luontoyhteys ja yhteys omaan itseen ilman modernin elämän jatkuvia vaatimuksia ja keskeytyksiä ovat monelle, minullekin, hyvin tärkeitä, mutta jotenkin kummallisesti se puhelin usein lähtee mukaan lenkillekin. Eilen soittelin poikaystävän kanssa ja otin kuvia lenkiltä. Mökkeilyn suosio Suomessa taitaa perustua pitkälti juuri siihen, ettei oltaisi ihan niin kiinni arjessa ja kaupunkielämässä.

Ja se liikunta – ilman en pärjäisi! Liikunta jäsentää päivää ja viikkoa, pitää pään ja kropan kuosissa, vie ihmisten ilmoille, antaa energiaa ja hyvää mieltä. Ulkokuvat ovat Kuhnamojärven rannalta Äänekoskelta, kun keskiviikkona pitkän lenkkitauon jälkeen kävin kävelyllä, edelleen aurinkoisessa yli 20 asteen säässä. Järvi-Suomessa on ihana asua ja ylipäänsä oleilla siellä, missä on raikasta ilmaa ja vettä maisemassa. Rakastan kesää, mutta myös lähestyvän syksyn ruskassa on kauneutta ja värien lämpöä. Ja kun tulee kylmä, voi vuodenajasta pelästymättä edelleen kääriä joogamaton auki tai mennä kuntosalille ja jumppiin tai jos on minua rohkeampi, nauttia talvilajeista ulkona täysillä. Tänään kävin töiden jälkeen työpaikan tykyjumpassa, jota itse vedin vielä pari vuotta sitten, ja sen jälkeen vielä uuden kuntosalin näytetunnilla laviksessa, ja tuntuu että nyt illallakin on tosi hyvin energiaa leipoa, pestä pyykit ja kirjoittaa – ja mietin, että mitä muuta hyödyllistä tällä tarmolla vielä tänään tekisin vai olisinko vain.

Päivät ja viikot ovat erilaisia keskenään, ja tiedostan myös, että töissä tästä alkaneesta lukuvuodesta voi tulla vaativin ikinä – niin paljon uudistuksia on luvassa. Väsyneet ja energiset päivät tulevat jatkossakin vuorottelemaan. Takaraivossa tykyttää myös, etten koskaan enää halua ajautua siihen tilanteeseen, jossa olin muutama vuosi sitten uupumuksen partaalla, kun mikään ei tuntunut enää hyvältä enkä halunnut omaa elämääni. Sittemmin olen tehnyt monia muutoksia elämääni. Opetellut sanomaan asioille ei . Yksi asia, jossa olen höllentänyt paljon, on perfektionismi. Asia, jota olen tietoisesti paljon kehittänyt, on itsetuntemus. Asia, jota en skippaa millään viikolla, on jooga. Omilla ajatuksilla ja asenteilla on valtava merkitys siihen, miten maailma meille näyttäytyy. Maaret Kallion eilisestä blogikirjoituksesta lainaan ajatusta: Kukaan meistä ei joudu pinnistelemään huomatakseen huonoja seikkoja, sillä se luonnistuu mieleltämme kuin itsestään. Mutta kuinka huomata se kaikki, mikä on jo ihan ok tai jopa hyvin ja arvostaa sitä?

Työssäni en pääsääntöisesti tee hommia enää illalla kotoa käsin, ja osaan myös tarpeen tullen vähentää somen käyttöä ja sosiaalisia menoja, jotta palaudun päivästä ja jaksan seuraavan. Jos oleskelen pitkään sisällä ja paikoillani, mieleni valtaa helposti levottomuus. Järvimaisema, ruohon tuoksu, aurinko, kasvit ja muu luonto tekee ihmeitä olemukselle ja mielelle. Halaa puita tai katsele niitä, kiipeä niihin! Nauti elämästä sillä tavalla kuin voit. Jos sinulla kuitenkin on sellainen olo töissä tai muussa elämässä, että #onkopakkojaksaa, niin käy tutustumassa Lauran blogista huomaamaani työuupumuksesta suoraan puhuvaan Lilyn kampanjaan.

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.