VALIKKO

Lentävä joogamatto

9.4.2019 10:53

Vinkkejä vaateahdistukseen: miksi shoppailukielto tuntuu niin vaikealta?

Minulla on ilmastoahdistus mutten ole lopettanut lentämistä, vähentää kyllä voisin. Minulla on vaateahdistus ja tällä kertaa ajattelin löytää pysyvämmän ratkaisun. Ostolakossa olen ollut nyt 2 kuukautta ja ei ole helppoa. Olen käyttänyt kuukauden villin kortin eli luvan ostaa yhden vaatteen/kuukausi Vietnamin matkalla jo kolmeksi kuukaudeksi.

Kevätmuoti on saapunut kauppaan, ja kova itsehillintä on rakennettava kaiken mainostamisen ja edullisten hintojen keskellä, ettei oikeasti tarvitse mitään. Olen ilmiömäinen löytämään kirppareilta kaikkea, joten parasta vain vältellä kirppareita. Kahdessa kämpässä asuminen on itse asiassa hyvä, koska mulla on periaatteessa aina ”uutta” odottamassa toisessa kämpässä eikä tarvitse ostaa uutta. Vaatteen halpuus ei ole mikään syy ostaa esimerkiksi sovittamatta, koska saman tilan se sieltä kaapista vie ja kierrätettykin vaate on edelleen olemassa, vaikka olisikin poissa silmistä.

Tammikuun lopussa minua oksetti: laskin tammikuussa omiin vaate-, kenkä ja laukkuostoksiini sekä matkalta ja kirpparilta ostamiini lahjoihin menneet kulut yhteen. Lisäksi muistelin ulkomuistista edelliskuukausien vaateostoksia. Lopputulos oli että olen ostellut paljon. Ongelmana ei ole raha, sillä sitä on keskituloisena ja lapsettomana ihan tarpeeksi. Ongelmana on se, etten tarvitse kaikkea ostamaani ja tavara alkaa ahdistaa. Olen loputtomassa osta-kierrätä-osta-kierteessä. Minun on vaikea luopua fyysisistä ja henkisistä asioista, ja esimerkikiksi Instagramissa teen paljon enemmän pysyviä julkaisuja kuin Storyja. Ihan niin kuin jutuissani olisi jotain niin tärkeää, etteivät ne voisi häipyä näkyvistä vuorokauden kuluttua. Nyt jos sisutaisin taloni alusta loppuun uudelleen, en laittaisi juuri mitään sisustuesineitä ja asetelmia esille, vaan vain välttämättömät huonekalut ja kirjat.

Laitoin siis itseni helmikuun alussa vaatteidenostokieltoon, joka käsittää myös laukut, asusteet ja kengät sekä itselle että lahjaksi. Tuo on lyhyt aika ja olen kuitenkin edelleen altis repsahduksille. Uusimpia ostoksia ei kuitenkaan enää seurannut ilo ostamisesta, vaan tunne epäonnistumisesta. Vähän kuin yrittäisi laihduttaa ja kaikki tuttavat ympärillä pakottavat silti ottamaan herkkuja joka välissä ja yrität pysyä päätöksessäsi saamatta tukea muilta. Sitähän tuo jatkuvia kauppojen alennusmyyntejä ja mainontaa vastaan taistelu lopulta on – laihdutuskuuri, josta on tarkoitus tulla pysyvä elämäntapamuutos.

Mikä vaatteidenostolakossa on onnistunut tai toimii minulla?

  • olen laskenut eri vaatekategorioiden, laukkujen ja kenkien määrän kotona ja todennut, että kaikkea todellakin on paljon
  • olen alkanut arvostaa enemmän jo olemassa olevia tavaroitani: ai vitsi, mulla olikin jo näin hieno laukku!
  • olen alkanut miettiä vaatteiden yhdistelyä ja pieniä muutoksia jo omistamillani koruilla ja huiveilla monipuolisemmin
  • ompelupalvelun käyttö: olen vienyt vanhan, liian pitkän mekon lyhennettäväksi ja vähälle käytölle jääneen mekon pätkäistäväksi t-paidaksi (jos osaa ja viitsii itse, niin voi korjata ja uudistaa vaatteet myös kotona)
  • olen kolmikymppisenä tehnyt jo kaikki mahdolliset muotihudit ja virheharkinnat ja tunnen itseni aika hyvin, joten nyt on aika oppia virheistään
  • hankin Museokortin ja menen nykyään reissuissa siis mieluummin museoon kuin kauppakeskukseen (museossa ei myöskään soi jumputtava musiikki liian kovalla)
  • ostan palveluita ja elämyksiä (teatteri, hieronta), en tavaroita
  • olen tullut kriittisemmäksi liian usein päivittyvän muodin suhteen, omaa tyyliähän ei tarvitse päivittää koko ajan
  • käyn joskus vaatekaupassa siedättämässä itseäni ja toteamassa, etten tarvitse mitään

Mikä vaatteidenostolakossa on epäonnistunut tai ei toimi?

  • uuden rutiinin opettelu: minä olen se henkilö, joka ei osta (vaikka yleensä ostaisin)
  • mielihaluja tulee edelleen, ehkä puolen vuoden kuluttua enää ei
  • odottaminen ja mielihalun siirtäminen myöhemmäksi ja halun unohtaminen (helpottuu ajan myötä), yksin ilman sisaruksia kasvaneille haasteellista
  • vaatehimot ulkomaanmatkoilla, koska reissusta ostetut vaatteet tuntuvat jotenkin erityisemmiltä

Löysin enemmän plussia kuin miinuksia, joten lakkoa on hyvä jatkaa.

Mitä tehdä, jos sinulla on vaateahdistus?

Fidan podcastissa haastatellun Rinna Saramäen (Hyvän mielen vaatekaappi-kirjan kirjoittajan) mukaan kuluttajat jakautuvat vahvasti ostohysteerikkoihin ja kohtuullisiin/vastuullisiin kuluttajiin. Rinna suosittelee vuoden vaatteidenostolakkoa, siinä ehtii jo huomata muutoksia tavoissaan. Vaateteollisuus on iso saastuttaja, ja vaatejätteen hävittäminen on haastavaa kuten vaikka muovinkin. Eettisyyden ja vastuullisuuden puolesta voi olla haastavaa selvittää vaatteidensa alkuperäisiä tuotanto-oloja ja hikipajojen ompelijoiden palkkaa, mutta tähän Who made my clothes-kampanja pyrkii (Vaatevallankumous-sivuilla tästä lisää). Vaatejätteen määrään meistä jokainen voi sen sijaan vaikuttaa: ostammeko ensi sijassa tarpeeseen edellisen vaatteen kuluttua loppuun tai jäätyä pieneksi vai pelkkään mielihaluun perustuen. Tarkemmat vinkit Hyvän mielen vaatekaapin kokoamiseksi löydät Fidan podcastista ja samannnimisestä kirjasta. Yksi käytännöllinen vinkki on olla nipo kuluttaja – ostaa vain tarpeeseen ja kestävästi tuotettua ja miettiä, miksi haluaa ostaa. Yllättävän monesti ostamme mielikuvia ja ideaaliminän, kun ostamme jonkin tavaran. Rakenna omaa itsekuriasi ja ota selvää asioista vaikka näiden avulla:

– Seuraa somessa Vaatevallankumousta, kotisivuilla tarkemmin tietoa kampanjasta

Kuuntele Fidan podcast kausi 2, jakso 5/10, jossa kirjailija Rinna Saramäki kertoo, kuinka rakentaa hyvän mielen vaatekaappi ja olla vastuullisempi kuluttaja

– Lue Sisko Savonlahden kolumni: En halua lukea enää yhtään sähköpostia, joka tyrkyttää minulle pikamuotia niin kuin sen tuotantoon ei liittyisi mitään ongelmia

– Katso tai lue karsimiseen keskittyvä TV-sarja tai kirja, esim. Rinna Saramäen Hyvän mielen vaatekaappi tai Marie Kondon KonMari tai Netflix-sarja

– Ennen ostopäätöstä kokeile vaatetta/kenkää, tunnustele, ota kuva, siirrä ostopäätöstä, kysele myyjältä alkuperästä ja vaatteen hoidosta. Hanki vain sellaista, missä ei ole jo ostohetkellä jotain vikaa/muokattavaa ja mieti, tuleeko sitä käytettyä vielä vuodenkin päästä. Verkko-ostoksissa tulee helpommin yllätyksiä kuin kivijalkakaupassa.

Lue myös aiempi juttuni: #Lempivaatteeni-kampanja: Haluaisin olla eettinen ostaja mutta olen shoppailija

Onko sinulla ajatuksia vaateahdistuksesta? Podetko sellaista itse?

Kuvien luottovaatteeni: pitsimekko Jyväskylän Vilan alesta, helman lyhennys 20 € (Katrin ompelimo Äänekoski), keinonahkatakki Seinäjoen H&M 39.90 €, Guessin poolotoppi Äänekosken Mörön Puodin kirppis 2 €, hapsukorvikset Äänekosken Sirjus, paikallinen koruntekijä n. 15 €

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.