VALIKKO
3.5.2017 06:00

Huhtikuun luetut kirjat

Moi!
Huh, taas alkaisi olla yksi kuukausi pulkassa. Aika kuluu niin hurjaa vauhtia. En sitten tiedä johtuuko se koulukiireista vai onko kyse ihan vain siitä, että ikää tullessa lisää aika alkaa kulua nopeammin. Tuntuuko teistä muistakin aika kuluvan tosi nopeasti?
Huhtikuussa pääsi ensimmäistä kertaa pitkän talven jälkeen pyöräilemään kouluun ja käyttämään kesäkenkiä. Kesä lähestyy, vaikkei se siltä tunnukaan tämän lumisateen keskellä. Ja nyt niihin luettuihin kirjoihin!
Holly Bourne – Oonko ihan normaali?
Tätä kirjaa on hehkutettu hyvin paljon, joten pitihän sitä itselläkin tarttua siihen. Päähenkilönä kirjassa on 16-vuotias Evie, joka koittaa parantua OCD:sta eli pakko-oirehäiriöstä. Hän aloittaa uuden koulun ja haluaa aloittaa kaiken alusta. Hän ei kerro edes uusille ystävilleen taudistaan, mikä tuo vaikeuksia Evien elämään. Minulla oli suuret odotukset kirjaa kohtaan mutta ne eivät kokonaan täyttyneet. Kirja aukaisi hyvin pakko-oirehäiriötä ja sen oireita mutta sen lukeminen tuntui tankkaamiselta, se ei oikein ottanut tulta allensa. 
Katy Birchall – ITgirl: Suosituksi yhdessä päivässä
14-vuotiaasta nörttityttö Annasta tulee IT-tyttö yhden yön aikana, kun hänen toimittajaisänsä alkaa seurustelemaan kuuluisan näyttelijän kanssa. Hän ei ole aikasemmin ollut suosittu koulussa mutta julkisuuden myötä kaikki haluavat olla hänen ystäviänsä. Anna joutuu helposti noloihin tilanteisiin, mikä ei ole hyvä juttu paparazzien edessä… Kirja oli tosi hauska eikä sen kanssa tullut tylsää. Hauskat sattumukset eivät tuntuneet väkisin väännetyiltä vaan niin luonnollisilta, että oikeassakin elämässä voisi käydä niin. Suosittelen!
Michelle Harrison – 13 salaisuutta
13 salaisuutta on tämän sarjan viimeinen kirja. Päähenkilönä, kuten myös 13 kirouksessa, on myös Punaisena tunnettu Rowan. Rowan haluaa aloittaa uuden elämän mutta hänen vanhat tuttunsa yrittävät värvätä tytön uudestaan vaihdokaskauppaan keijujen ja ihmisten välille. Lisäksi menneisyydestä tuttu henkilö tulee piinamaan Rowania eikä se tee hänen elämästään helppoa. Mielestäni 13 salaisuutta ei voittanut edeltäjäänsä 13 kirousta. Tämä kirja tuntui vähän väkisin tehdyltä jatkolta toiselle kirjalle mutta ainakin keijutrilogialle saatiin hyvä loppu. 
Suvi Ahola & Satu Koskimies – Joka tytön runokirja
Elämäni ensimmäisen runokirjan luin äidinkielen kurssia varten. Kirjaan on koottu erilaisia runoja naisen elämästä. Runokirjan lukeminen oli vaikeampaa kuin normaalin kirjan, sillä siinä käytettyjä symboleja ja kielikuvia piti miettiä tarkasti. Tämä oli kuitenkin tosi hyvä, runoja jotka koskettavat omaa elämää!
Sophie Kinsella – Kevytkenkäinen kummitus
Lara Lingtonin juuri kuollut isotäti Sadie tulee kummittelemaan Laralle. Sadie tarvitsee vanhan kaulakorunsa eikä hän aio jättää Laraa rauhaan ennen kuin saa sen itselleen. Laran elämä on valmiiksi jo vaikeaa, sillä hänen ystävänsä on lähtenyt ulkomaille ja jättänyt Laran yksin huolehtimaan heidän yhteisestä yrityksestään. Lara kuitenkin lähtee jäljittämään korua ja joutuu hauskoihin ja jännittäviin seikkailuihin sitä jäljittäessään. Tämä oli todellakin niin hyvä kuin odotinkin, niin mahtava ja hauska! Kirjassa oli yllättävä loppuratkaisu, jota ei todellakaan osannut odottaa. Pitää siis jännityksessä loppuun asti.
Sophie Kinsella- Muistatko minut?
Huhtikuun viimeinen luettu kirja on myös Kinsellalta. Tässä kirjassa päähenkilönä on Lexi Smart, joka herää sairaalasta auto-onnettomuuden jälkeen vuonna 2007. Lexin viimeisin muistikuva elämästään on vuodelta 2004, jolloin hänellä oli törröhampaat, hömelö poikaystävä ja hän työskenteli toimistossa. Nyt, vuonna 2007, Lexi on naimisissa komean miljonäärin Ericin kanssa, hänen ulkonäkönsä on muuttunut täysin ja on samassa toimistossa osastonjohtajana. Eikä Lexi muista yhtään mitään tästä muutoksesta! Ensin hänen elämänsä vaikuttaa täydelliseltä, kunnes selviää, että hän ei ole enää väleissä vanhojen ystäviensä kanssa. Lisäksi Ericin hyvä ystävä kertoo Lexille vielä lisää kuohuttavia uutisia, joista nainen ei muista yhtikäs mitään. Tämäkin oli aivan mahtava kirja, kuten muutkin lukemani Kinsellan kirjat. En todellakaan osaa päättää, oliko tämä vai Kevytkenkäinen kummitus parempi. Suosittelen, en muuta osaa sanoa!

Oletko sinä lukenut näitä kirjoja tai tekisikö mieli lukea joku näistä? Laidassa on kysely tähän postausarjaan liittyen, joten käykääpäs valitsemassa jompikumpi kahdesta vaihtoehdosta!

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.