VALIKKO

Melkein oikeissa töissä

6.4.2016 13:55

Mitä tapahtuu, jos lähden tuntemattomaan?

Sori tämä pitkä hiljaisuus. Olisi ollut paljonkin sanottavaa, mutta ei ole huvittanut sanoa. On ollut tarpeeksi kiirettä elämisen kanssa. Mutta tämmöinen minä bloggaajana olen: en bloggaa jos ei huvita.

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Hain aikuisopistoon rakennusalan perustutkintoa tekemään. En tiedä vielä, pääsenkö sinne. Kesällä sitten tiedämme paremmin. Joka tapauksessa kouluttajien kanssa olen keskustellut muutamaan otteeseen ja he ovat olleet positiivisella mielellä ja toivottaneet tervetulleeksi opiskelemaan heille.

Minulla on tavoitteena lähteä perehtymään märkätilasaneerauksen ihmeelliseen maailmaan. Koulutuksessa tehdään pakollisina osina perustus- ja runkovaiheen tutkinnonosat ja ne olen ajatellut opiskella haasteellisesti omalla autotallityömaallani. Rakennuslupa minulla tallille jo onkin, kevät on kulunut mukavasti erilaisen rakennesuunnittelun ja määrälaskennan merkeissä ja on ollut tosi kivaa, että tässä vaiheessa, kun mitään konkreettisesti näkyvää ei voi vielä asioiden eteen tehdä, on mahdollisuus tehdä suunnittelutyötä.

Pakollisten tutkinnonosien lisäksi koulutuksessa tehdään valinnaisia tutkinnonosia. Olen suunnitellut muurausta ja laatoitusta sekä pintakäsittelypuolen perustutkinnosta rakennusmaalausta ja mahdollisesti ruiskumaalausta. Yrittäjyysopinnotkin kiinnostaisivat. Koulutuksen loppupuolella voisi olla sitten vedeneristyssertifikaatin paikka. Katsotaan nyt. Huolivatko ne nyt ensinnäkin sinne opiskelijaksi. Mutta motivaation puutteestahan se ei ainakaan jää kiinni. Siitä huolimatta, että en minä nyt ihan tuulihattuna ole tämmöiseen lähdössä. Kyllä vielä sentään muistissa on, miltä tuntui, kun oli saumannut laatoituksia kuusi päivää putkeen ja vasen käsi tuntui roikkuvan irti jostain lavan seuduilta. Luvassahan on yksitoikkoista, likaista, meluista, pölyistä, hankalaa työasentoa, hikisiä kamppeita, hiertyneitä käsiä, pitkää päivää, tavaroiden ronttaamista, roikan kiskomista –  kaikkea sitä, mitä et ymmärrä, jos et ole kokeillut – silti. Haluan.

Pääasiassa olen saanut saanut näistä visioistani rohkaisevaa kommenttia. Joillekin tätä on saanut selitellä vähän perusteellisemmin, suuri osa niistä, jotka minua tuntevat, ovat pitäneet suunnitelmiani minulle hyvinkin sopivina. Toisaalta on niitäkin, joiden mielestä olen ihan hullu. Liekö mikään uutinen…?

Jos kaikki menee niin kuin on suunnitelmissa, tämä minun oikeista töistä bloggaamiseni saa kesän ja syksyn myötä jatkoa raksablogina. Raksabloggaamisestahan tämä minun bloggaamiseni alkoi ja se on se, mikä minua motivoi bloggaamaan. Tulevaisuudesta en sen paremmin tiedä yhtikäs mitään – tuskin minä opettamisesta koskaan luovun, sillä opettajuus on minussa sisäsyntyinen ominaisuus. Ehkä puolitoista vuotta työmailla saa minut lähinnä palaamaan takaisin opetushommiin – eikä siinä ole mitään huonoa siinäkään. Jos ei minusta tule oikeiden töiden tekijää, oikeat työt tekevät minusta paremman opettajan. Olen lähdössä opiskelemaan sellaisia asioita, joita ei opita lukemalla, vaan nimenomaan tekemällä. Minusta opettajien olisi laajemminkin hyvä kehittää itseään ammatillisesti nimenomaan tekemällä ainaisen lukemisen sijaan – varsinkin niiden, jotka opettavat tekijöitä.

Jos taas raksahommissa on liikaa imua, tulevaisuus näyttää, mistä sitten itseni löydän. Kerron sitten teillekin.

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.