VALIKKO

Melkein oikeissa töissä

18.1.2017 14:58

Siitä ja sen kestävyydestä

Kaupallinen yhteistyö: Blåkläder

Kuukausi sitten sain Blåkläderiltä testattavaksi työvaatteita – mm. tämän naisten huomiovärisen talvityötakin joka oli ensituntumalta hyvin erilainen tuttavuus verrattuna aikaisemmin käyttämiini työtoppatakkeihin. Tämä takki oli nimittäin niin kevyt ja pehmeä, että siviili-Didrikssonsini tuntui huomattavasti paksummalta ja jäykemmältä tähän verrattuna.

Blåkläder 487219873399 naisten highvis-talvitakki

Blåkläderin uutuuden kangas on todella ohuen tuntuista, vähän kuin joissakin tuulipuvuissa, paitsi että kangas ei ole sellaista ”kahisevaa”. Valmistajan mukaan kyseessä on ”100 % polyesteri, twill, joustava, laminoitu, tuulen- ja vedenpitävä, hengittävä, 160g/m²”.

Blåkläder 487219873399: Huomioväritys, vedenpitävyys ja suojaa kylmyydeltäkin pitäisi riittää

Ei lainkaan sellainen kuin tyypilliset talviraksatakit: jäykkä kiiltävä kudottu kangas, paksusti vuorta ja painaa kuin työmiehen synti, jos nyt kukaan varsinainen työmies semmoista ehtii työnteoltaan yrittelemään.

Suoraan sanottuna ajattelin, että kyllä tämän takin kanssa vielä kylmä kerkiää tulla ja 100 % polyesteritwilli repeytyä riekaleiksi amo-telineen tasojen reunoihin ennen kevättä.

Vaan kuinkas tässä on kuukauden mittaan käynytkään? 😀

Reippaita ulkohommia on takin kanssa tehty – ja sikäli ollaan osuvassa tilanteessa talvityötakkien pienelle vertailullekin, että vähän ennen kuin sain Blåkläderilta testikamppeita, ennätin itse ostaa Fristads/Kansasin valmistaman naisille suunnitellun talvityötakin ja työpari taas osti samoihin aikoihin itselleen L Bradorin talvityötakin.

Nämä kolme takkia ovat olleet käytössä kutakuinkin yhtä kauan ja samoissa hommissa – silti niiden kulumisessa on hämmentäviä eroja. Ehkä tästä meidän arkielämän pienestä takkivertailusta voi olla siis jopa hyötyä jollekin, joka pohtii uuden talvityötakin hankkimista.

Kuukauden aikana kelit ovat vaihdelleet +2 Celsiusasteesta peräti -27 asteeseen ja testiolosuhteina on ollut vesisadetta, räntäsadetta, lumisadetta sekä kuivaa pakkaskeliä. Testitöinä on tehty hikoiluttavia telinetöitä ja vähemmän hikoiluttavia tuommoisia pieniä räystäslinjan oikaisuja, mitä milloinkin. On tehty autotallin päätyräystäät, levytyshommia ja katto.

On pakko myöntää, että Blåkläderin uutuus kestää pakkasta aivan yhtä hyvin kuin Fristads/Kansasin perinteisellä tyylillä toteutettu talvitakki. Ei -27 asteessakaan ollut mitään eroa lämmön suhteen, käyttipä kumpaa takkia hyvänsä.

Mutta kun mennään vesisateeseen, eron huomaa! Fristadsin takista alkaa tulla vesi selän kohdalta läpi puolenpäivän aikoihin. Blåkläder pitää vettä jopa saumoista, sillä siinä on teipatut saumat. Kankaan kostuminen sisältä päin hikoilemisen yhteydessä ei sekään ole Blåkläderille ongelma: takki siirtää kosteutta iholta poispäin paljon paremmin kuin Fristadsin takki. Telinehommiin lähtee mieluusti Blåkläderin takilla. Keveydestään huolimatta pitää siis lämpimänä – lisäksi pitää myös kuivana.

Kumpikin takki lämmittää alaselästä asti yhtä hyvin, ihan käypäisesti toisin sanoen – ainakin verrattuna siihen, jos tämmöisenä lanteikkaampana rouvashenkilönä saa miesten takin käyttöönsä. Sellainen hilautuu vyötärölle ja jättää alaselän kylmälle alttiiksi myös monilla miehillä.

Blåkläderin takki on kuitenkin edestä vähän lyhyempi kuin Fristadsin takki ja sen ansiosta Blåkläderin kanssa on näppärämpää käyttää vasaralenkkiä ja riipputaskuja.

Blåkläderin ja Fristads/Kansasin naisten talvityötakit

Blåkläder on muutenkin malliltaan niukempilinjainen kuin Fristads/Kansas. Fristads on joka kohdasta ”isompi”, vaikka se ei silti ole esimerkiksi helmasta yhtään sen isompi kuin Blåkläder – päinvastoin Fristads on hankalampi laittaa kiinni, jos alla on paksusti vaatetta ja vyössä vasaralenkki. Fristads/Kansas myös jättäytyy pussiksi vatsan tienoille – ominaisuus, jota kaikki naiset tunnetusti rakastavat ja toivovat… :/


Molemmissa takeissa on pätevä, hyvä huppu säätötoiminnoilla. Fristadsissa se on varsin iso ja suojaa hyvin kasvoja pahoissa keleissä. Blåkläderin hupunkin pystyy vetämään myös kypärän päälle halutessaan. Bläkläderin hupun kasvojen eteen kiinnitettävät liepeet ovat huomattavasti sirommat kuin Fristadsin ”lämpäreet” ja Blåkläderissa ne saa tarroilla kiinni kaulukseen – tarrakiinnitys myös toimii toisin kuin monissa muissa takeissa: tarrat pysyvät kiinni jopa pesukoneessa.

Molemmissa takeissa on toimivat hihansuut. Fristads luottaa perinteiseen pehmeään resoriin, Blåkläderilla on valittu takkiin trikoiset ohuet lumilukot. Kuvasta hahmottuu hyvin näiden kahden takin ”luonne-ero”: Fristads on paksu ja painava, Blåkläder kevyt, siro ja pehmeä.

Blåkläderin lumilukot kastuvat, kun tehdään hikisiä töitä tai käsineet kastuvat märäksi – sen jälkeen ne ovat totta kai kylmät. Ongelman voi välttää sillä, että ei pidä lumilukkoja, ts. jättää ne vain ranteiden ympärille kuten resorit. Toimii varsin mainiosti niinkin. Lumilukot ovat parhaimmillaan tilanteissa, joissa niin sanotusti ”käväistään” jossakin tai ei pysty jostain syystä käyttämään käsinettä. Lumilukko suojaa käsiä hetken aikaa. Uskoisin, että logistiikka-alalla työskentelevät naiset pitäisivät tästä Blåkläderin takista erityisesti, siinä on paljon heidän työhönsä sopivia ominaisuuksia.

Mutta entä sitten se kestävyys?

Seuraavissa kuvissa nähdään, mitä yksi ainoa telineen purku- ja kasausoperaatio teki Fristads/Kansasin takille.

Fristads/Kansas takaa

Takaa takki on säilynyt jonkinlaisessa kunnossa, joskin sielläkin on pieniä repeämiä.

Fristads/Kansas edestä

Etupuolella roikkuu langanpätkiä sieltä täältä.

Fristads/Kansas

Amo-telineen ritilätasojen törröttävät reunat tekevät hyvää kamppeille!

Vertailun vuoksi muutama kuva työparini L Bradorin talvitakista, joka on ollut yhtä lyhyen aikaa käytössä kuin nämä muutkin takit.

L Bradorin taskunsuu

L Brador nimittäin on samassa ajassa alkanut ratketa liitoksistaan ihan huolella. Taskunsuusta on jo vetoketju revennyt irti.

L Bradorin hiha

Toinen hiha on lähtenyt ratkeamaan keskeltä auki. Kuitenkin tämäkin takki maksoi melko lailla saman verran kuin muutkin näistä kolmesta.

Ja entä Blåkläder sitten?

Se on vähä niinku että ”no paskaaks tässä”. 😀 Että ei tässä mitään ihmeempiä. Toughest workwear on the market saatana…

No on siellä yksi pienenpieni rispauma kyynärpään tienoilla. Mutta ei muuta?!!

On se ihime twilliä sanon minä.

Ei kai auta ku jatkaa testaamista. Katto onneksi tuli jo valmiiksi ja nyt on muita hommia jo taas. Katolta laitellaan vielä terveisiä jonkin ajan kuluttua kenkätestauksen muodossa: Jalas lähetti meille testattavaksi talvityökenkiä ja me testailtiin ruode- ja peltihommissa niitä. Tästä myöhemmin.

 

Kommentit

  • Mauno Voutilainen

    Työvaatteiden testaajana voisin itsekin toimia, samoin vaikkapa suksien testaajana. Ennen oli valtion vaatetuksena klassinen raitapuku, jota Sukevan kansanopistossa esimerkiksi käytin, sitten tuli ruskea puku, huonompaa kangasta, nykyään on melkein moderni viininpunainen-harmaa puku, joka on tosin ajastaan jälkeen jäänyt, olisi uusittava, ajanmukaisempaan kuosiin, jotta viihtyisivät taloissa paremmin.

     0
    • Minna

      Jaa-a Mauno 😀 jotkuthan ovat sitä mieltä, että työ vapauttaa… toisaalta hyvät työvaatteet vapauttavat työskentelemään. 🙂

       0
  • Köre

    Jees, jees. Mutta missä valjaat ja telineistä kaiteet?

     0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.