VALIKKO
31.1.2016 13:14

Oodi sunnuntaille ja viikon kuulumisia

1

1. Junareissaamista

2. Tehtiin mieheni kanssa hampurilaisia tällä viikolla

3. Keskiviikkona satoi taivaalta märkiä karvahanskoja. Jonotus sitseille ja itse sitsit oli kyllä… kokemus. Joskin olisin voinut jättää tämän kokemuksen kokematta.

Ihanaa, kun on sunnuntai! Ja vielä sellainen sunnuntai, ettei ole mitään merkattu kalenteriin. Viikko oli yllättävänkin kiireinen, sillä jokaisena päivänä, tätä ihanaa sunnuntaita lukuunottamatta, oli jotakin menoa. Viikolla on mm. kokoustettu kahdesti, istuttu luennolla, oltu siteillä (käsi ylös, kenen mielestä sitsien laulujen sanat eivät ole vähintäänkin sairaita? Anteeksi nyt vain…), käyty töissä, reissattu mm. Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Kouvolassa ja… Mitähän muuta vielä! Laiska töitään luettelee, niinhän se menee, mutta onneksi seuraava viikko pitäisi olla hieman rauhallisempi. Ja reissailuissa julkisilla kulkuneuvoilla on onneksi se hyvä puoli, että matkat pystyy halutessaan hyödyntämään hyvin. Tällä viikolla tosin suurin osa matkoista on mennyt enemmän tai vähemmän torkkuessa, sillä edellisenkin viikon väsymys selkeästi painoi vielä. Siitä huolimatta ainakin yksi koulutehtävä on nyt tehty, jes!

2

4. Jälleen matkustamista, tällä kertaa Onnibussilla kohti päivän luentoja. Onneksi minulla on tosi paljon verkossa katsottavia luentoja tässä periodissa, joten matkustaminen luentojen takia on minimissä tällä hetkellä.

5. Agoralla välipalaksi tuli napattua smoothie, joskin tajusin siinä ostamisen jälkeen, että suunnilleen samalla hinnalla olisin saanut opiskelijaruuan. Aina ei voi voittaa, mutta hyvää smoothieta oli ja voittaa silti kahvilahinnat.

6. Onpas tämä ruokapainotteista… KD Nuorten hallituksen kokous Kouvolassa ja mitä maittavimmat ruuat. Parasta pippurihärkää, mitä olen koskaan syönyt ja tuon salaatinkin tuoksu… Mitä huumaavin!

7. Hämyinen Jyväsjärvi. Kuva ei tee oikeutta tuolle hetkelle, harmitti vähän, ettei ollut järjestelmäkamera mukana. Tiedättekö sen tunteen, kun otatte jostakin kuvan ja se ei näytä yhtään samalta, kuin paljaalla silmällä? Järjestelmäkamerani onkin yksi parhaimmista hankinnoistani ikinä, koska sillä olen saanut minimoitua tämän (vielä kun oppisi kuvaamaan sillä paremmin…)

Vanhetessaan osaa jotenkin koko ajan enemmän ja enemmän arvostaa vapaapäiviä. Vapaapäiviäkin on monenlaisia, on niitä energisempiä ja sitten on näitä lepopäiviä. Lepopäivästä kirjoitan nyt siinä täydellisessä merkityksessä, kun päivä on oikeasti vain levolle ja korkeintaan pienelle käynnille jossain. Sellaisia päiviä, kuin tämä sunnuntai, ettei ole mitään merkittävää tehtävää. Kun voi tehdä juuri niitä asioita, mitä itse haluaa. Ennen koulun alkua saatoin helpostikin tehdä kaiken näköistä pientä jokaisena viikonpäivänä, mutta koulun alettua olen yrittänyt jättää sunnuntain vähintäänkin pienemmille kierroksille ja to do-listojen ulottumattomiin. Vaikka reissaan varmasti verrattaen vähän, olen huomannut vapaapäivän olevan täysin keskeinen jaksamiselleni. Kun tekee sekä töitä että opiskelee, on luottamustehtävissä siellä täällä ja tuolla, välissä hoitaa vielä henkilökohtaisenkin elämän, ei levon merkitystä voi korostaa liikaa. Siksi hidas aamu, myöhään nautittu aamiainen sekä ulkoilu ovat tämänkin sunnuntain timanttikohtia. Oodi sille!

Muistatteko te nauttia myös täydellisiä lepopäiviä, vai tykkäättekö ennemmin puuhailla koko ajan jotain?

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.