VALIKKO
3.9.2016 15:01

Hurma tuli taloon

IMG_8826_2

IMG_8824_2

Viime sunnuntaina pitkäaikainen haaveemme kissasta viimein toteutui. Loppujen lopuksi kantokopassa tuli kaksi veijaria. Harmaa-valkoisen nimesimme Hurmaksi, mutta Kirjavalle ei ole toistaiseksi keksitty sille sopivaa nimeä. Nähtäväksi jää, saako Kirjava jäädä meille, mutta aika näyttää. Toistaiseksi kissakaverukset ovat olleet enemmän kuin tyytyväisiä yhteiseloonsa, sillä sopeutuminen uuteen kotiin on mennyt ongelmitta. Odotin emon perään miukumista, mutta sitäkään ei ole juuri kuulunut. Varmasti suurena sopeutumisapuna on ollut se, että näitä on kaksi.

On näillä kyllä aivan erilaiset luonteet! Hurma on selvästi näistä se rohkeampi yksilö, joka tutustuu ensimmäisenä kaikkeen uuteen. Se on myös ensimmäisenä tarkkailemassa, jos ihmiset puuhailevat jotakin. Hiekkalaatikon puhdistaminen on äärimmäisen kiinnostava tehtävä ja Hurma onkin lähes aina paikalla. Kirjava puolestaan on selvästi varovaisempi kaikkea uutta kohtaan ja sen kanssa luottamuksen rakentaminen tapahtuu vähitellen. Siitä huolimatta se on rohkaistunut ihan älyttömästi lyhyessä ajassa. Molemmat ovat kovia kehräämään ja etenkin aamulla jo meidän näkeminen saa aikaan kehräämisreaktion (tietenkään tällä ei ole tekemistä sen kanssa, että meidän näkeminen tarkoittaa myös aamuruokaa) ja silloin myös paijailut ovat eniten toivottuja.

Ruoka- ja juomapuoli on tuottanut näiden kanssa eniten päänvaivaa, sillä vaihtelee paljon, mikä milloinkin maistuu. Kun kyseessä on vieläpä kaksi kasvavaa pentua, on riittävä ja monipuolinen ravinnon ja nesteytyksen saanti turvattava mahdollisimman hyvin. Itsestäänselvää kirjoitettuna, mutta käytännössä toteuttaminen ei olekaan niin helppoa. Tai voihan se ollakin, jos kissa suostuu syömään, mitä sille kulloinkin tarjotaan. Meillä joutuu soveltamaan ja tarjoilemaan vaihtoehtoisia juttuja, jos ruoka ei maistukaan. Veden juonti onkin asia erikseen, sillä siihen ne eivät juurikaan koske. Ollaankin jouduttu laimentelemaan kastikkeita, tarjoamaan maitoa, pitämään vesikippoa ulkona autenttisen ulkoilmaelämyksen toivossa ja mitä kaikkea, että varmasti nesteytystä tulisi tarpeeksi. Toivoa sopii, että vesikin alkaisi maistumaan jossain vaiheessa.

Pakko sanoa tähän loppuun vielä noista kuvista, sillä ne eivät kerro koko totuutta näistä kissoista. Tässä tekstissä oleva yhteiskuva on siitä harvinainen tästä kaksikosta, että yleensä ne ovat toistensa kimpussa leikkimässä valveilla ollessaan ja harvoin toistensa vieressä vain ihmettelemässä maailman menoa. Kaksikko osaa onneksi leikkiä todella nätisti toistensa kanssa, vaikka ulkopuolista välillä meno hirvittää. Rajunnäköinenkin leikki on tarkemmin tarkastellessa vähemmän rajua, sillä sisarukset eivät pure tai raavi toisiaan niin, että toista sattuisi. Leikki ei ylly niin kovaksi, että minkäänlaisia sattumisääniä kuuluu, mikä on todella hyvä asia pidemmälläkin tähtäimellä. Molemmat ovat muutenkin todella leikkisiä ja lähes aina on jokin lelupallo suussa saaliina, jokin lelu tassusyöttelyn kohteena tai raapimistolppaan kiivetään kuviteltua saalista saalistamaan. Paikallaan nämä harvemmin ovat toimettomina. Oli helppo kuvata Hurmaa, kun rassukka oli ihmeissään kameran suljinäänestä! Sen kun vain näpsi kuvia, kun kissa tuijottaa ihmeissään takaisin.

Tällaista täällä! Niin ja hei, jos jollakulla löytyy vinkkejä siihen, miten kissat saa pysymään poissa ruokapöydältä ja keittiön tasoilta, otetaan vastaan. Meidän niksimme eivät selvästikään toimi.

 

Kommentit

  • Minna ja kisut

    Hei!

    Onnea suloista kissoista. Ilmeisesti ovat teidän ensimmäiset kissatkin?

    Moni kissa juo mielellään rauhallisessa paikassa vettä, eli siirtäisin vesikupin eri paikkaan kuin missä ruokakuppi on ja sijottaisin muutaman vesikupin eri huoneisiin vielä lisäksi. Itselläni on 5 kissaa jotka, juovat mielellään koiran vesikupista, ja heillä on omansa kylpyhuoneessa ja makuuhuoneessa. Niistä taitaa sitten enemminkin koira juoda vetensä.
    Kissan opettaminen pois kielletyistä paikoista on hankalaa, meillähän koiran vuoksi kissat saavat olla pöydällä kun ruokailevatkin tiskipöydällä. Sellaisesta kapistuksesta kuin Petsafe SSScat voisi olla hyötyä. Liiketunnistimella toimiva vaaraton karkoite.

    Tsemppiä treeneihin 😉

    • Minna Rajala

      Kiitoksia! Nämä on meidän ensimmäiset kisut 🙂 Pitää kokeilla tuota, että laittaisi esim. makkariin juomakupin. Olohuoneessa on ollut yksi, kun siellä puuhailevat paljon. Yksi ystävä ehdotti vesiautomaattiakin, saa nyt nähdä, millaisiin virityksiin näiden kanssa vielä päädytään 😀 Kiinnostava vekotin tuo Petsafe SSScat, täytyypä kokeilla, jos alkaa mennä epätoivoiseksi 😀 Kiitos vinkistä!

  • Karri

    Niin miksi kissan pitäisi olla pois tasoilta tai pöydiltä?
    En näe mitään syytä tähän järjestelyyn.

    Mutta jos oikeasti haluat kissan pitää poissa jostain, älä ainakaan kiellä. Kissa on viisas, hän tietää että siellä on jotain mielenkiintoista, koska sinne meno yritetään kieltää.

    • Minna Rajala

      Mulle se on ennen kaikkea hygieniakysymys, sillä en pidä siitä, että kissat pyörivät tasoilla, joilla syödään ja tehdään ruokaa. Kissoilla on mm. kiipeilyteline, jolla saavat olla, joten erilaisia tasoja mm. maisemien katseluun on niille olemassa ja ruokapöydälle tai keittiön tasoille meno ei ole tarpeellista. Kieltäminen on toiminut kyllä muutoin, sillä ovat kovin kilttejä kissoja ja oppivaisia pentuja, mutta pöytä on selkeästi niin kiinnostava asia, että siihen ei tosiaan kieltäminen tehoa. Jotain muuta siis pitäisi keksiä.

  • Päivi

    Onnittelut uusista hurmaavista perheenjäsenistä! 🙂 Meidän kisuille alkoi vesi maistua kun siirrettiin kupit kauaksi ruokapaikalta, äitini kissalle taas kelpaa pelkästään sadevesi. Meidän kissat on jo 6 ja 8 vuotiaat enkä jaksa enää hirveesti puuttua pöydillä hyppimiseen, tosin keittiön työtasoille ei ole asiaa. Siihen riittää kun matalalla äänenpainolla huomauttaa mutta kyllä ne vaan sinne yrittää aina kun silmä välttää 😀

    • Minna Rajala

      Kiitos paljon 🙂 Meillä on tällä hetkellä vesikuppeja ympäri asuntoa, mutta vielä ei paljoa toivoa ole pilkahdellut. Sadevesi olisi varmasti näillekin se mieluisin. Taitaa olla aika yleistä ja luontaista tuo pöydälle hyppely, mukavahan sitä on korkealta ympäristöä tarkkailla. Saa nähdä, tuleeko tässä asiassa mitään muutosta meillekään ja missä vaiheessa luovutetaan 😀

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.