VALIKKO
10.12.2016 23:59

Joulukalenteri: luukku 10

 

LUUKKU 10: MUTTA MITÄ TAPAHTUI SOKERILAKOLLE?

 

Alunperin uhmakkaasti ystäväni kanssa suuresti päätimme olla joulukuun 24. asti sokerilakossa. Lopulta kolmen viikon jälkeen vaihdoimme totaalisen sokerilakon karkkilakkoon. Minun kohdallani tämä tarkoitti pientä helpotusta, kun taas ystäväni kohdalla lievennyksellä ei ollut oikeastaan lopulta merkitystä, sillä hän syö hyvin vähän muuta makeaa kuin karkkia. Hieman luovuttajaolohan siitä tuli tietenkin, mutta toisaalta taas kolme viikkoakin on hyvä asia ja pipareitakin saa vain kuukauden ajan kerran vuodessa. Vai onko tämä nyt vain selittelyä?

On ollut mielenkiintoista huomata, millaisia muutoksia noinkin lyhyellä ”täyslakolla” sai aikaan. Täydelliseksi sokerilakoksi tätä ei voinut missään nimessä kutsua, sillä kuitenkin olimme rajanneet lakon koskemaan vain herkkuja: jugurtit esimerkiksi olivat sallittuja, joskin molemmat niitä vähän syömmekin käsittääkseni. Vielä suuremmat vaikutukset saisi aikaan, jos oikeasti jättäisi myös makeat elintarvikkeet hetkeksi edes sivuun: mehut, jogurtit jne.

Mitä muutoksia sitten huomasin? Ensinnäkin vaikutusta oli rahankäyttöön, sillä herkkuja ei tullut ostettua sattuneesta syystä. Mikä puolestaan säästi valtavasti ajatustyötä ja selkeytti elämää, kun ei tarvinnut käydä neuvotteluja itsensä kanssa ruokakaupassa asioidessaan: ottaako herkkua vai ei ostoskoriin? Tavattoman selkeää. Samalla huomasin tämän itseasiassa helpottavan oloani siinä mielessä, että päätös oli jo tavallaan tehty ennen ruokakauppaan menoa.

Huomasin vaikutusta myös välipalavalintoihin. Vaikka jogurtit yms. eivät olleetkaan pannassa, tuli herkuttomuuden myötä kiinnitettyä vähän huomiota siihen, mitä ylipäätään tulee syötyä ja miten terveellistä. Herkuissa kun harvoin on niitä ravintoaineita liiemmin, kun taas kaloreita senkin edestä: hyötysuhde on siis hyvin pieni.

Samalla huomasin vaikutusta mielessä ja kropassa. Kropassa en valitettavasti vielä huomannut suurempia muutoksia, muuta kuin tietynlaisen turvotuksen vähenemistä. Mielessä sen sijaan sitäkin enemmän, sillä mielenlujuutta joutui lakon myötä ikäänkuin treenaamaan. Mikä tuntui todella hyvältä, vaikka vaikeaakin oli! Esimerkiksi tilanteet, joissa normaalisti ostaisi ”jotain hyvää”, olivat usein tilanteita, joissa reagoi tunnetasolla voimakkaasti. Kun herkkua ei saanutkaan tunnereaktioon, joutui ikäänkuin käsittelemään reaktiota ainakin jollain tasolla sen sijaan, että olisi ”turruttanut” tunteen, sen hyvän sekä huonon.

Tällaisia ajatuksia tällä kertaa! Onko teistä joku harrastanut herkku-/karkkilakkoa tai onko joku parhaillaankin lakossa?

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.