VALIKKO
2.12.2017 14:41

Levon tarpeessa

Tänä vuonna ja etenkin tänä syksynä olen viimein todella tajunnut, että tarvitsen hieman kevyempää arkea. Tasapainoilu töiden, opintojen, blogin, oman elämän ja erinäisten vastuiden kanssa on jo pidempään tuntunut raskaalta ja suorastaan uuvuttavalta. Hetken olen miettinyt bloginkin sulkemista, mutta toistaiseksi olen päättänyt jatkaa ja keventää muualta. Ensi vuoden alusta alkaen vastuut tippuvat suunnilleen puoleen ja seuraavan vuoden jälkeen viimeisetkin vastuut on hetkeksi taputeltu. Koen olevani liian monessa mukana, jolloin kaikkeen ei jaksa panostaa niin paljon, kuin ne ansaitsisivat. Tekemisestä on kadonnut tekemisen ilo ja tilalle on tullut suorittaminen.

Oma mieli on ollut väsynyt, innoton ja uupunut, mikä on heijastunut myös fyysiseen hyvinvointiin ja oikeastaan hyvinvoimattomuuteen. Arjen ylimääräiset asiat ovat vaatineet lisäponnisteluja, painoa on kertynyt parissa kuukaudessa kymmenen kiloa ja henkilökohtaisen elämän to do-listan asiat siirtyvät lähes identtisinä ja tekemättöminä seuraavan kuukauden tehtävälistaan. Koen, etten ole voinut vaikuttaa elämääni monissakaan asioissa, sillä voimavarat ovat olleet niin lopussa. Havahduin, kun mieluisan kitaraharrastuksen todellisuudessa sopivaan tahtiin etenevät kotitehtävät alkoivat tuntua omassa mielessäni liian suurilta vaatimuksilta. Yhtäkkiä huomasin minimoivani harjoittelua ihan vain siksi, ettei minulta vaadittaisi niin paljoa.

Samalla tiesin, että tämän ei kuuluisi mennä näin: harrastuksen ei kuuluisi ahdistaa.

Todellisuudessa vaadin itse itseltäni eniten ja yleensä myös liikaa. Tiedän, että arjen keventäminen on nyt paikallaan ja oikeastaan välttämätöntä, että saa myös pääkopan tuuletettua ja mielen energiavarastot täydennettyä. Kun toisinaan kykenen tehokkaaseen ajankäyttöön ja kuukaudesta toiseen buukattuun vapaa-aikaan, tuntuu tällä hetkellä kaikki ”ylimääräinen” uuvuttavalta. Liian usein myös huomaan kaivautuvani oman kodin rauhaan ja suojaan sen sijaan, että lähtisin esimerkiksi tapaamaan ihania ystäviäni, mikä puolestaan toisi aitoa iloa ja energiaa arkeen.

Joulua kohti

Tunnustan, että silloin, kun olisi aiemmin pitänyt levätä ja keventää arkea, olenkin lisännyt kaasua ja arjen paletin osia. Ihminen ei ole kone ja huomaan nyt kaipaavani lepoa ja rauhaa erityisen paljon. Joululaulut muistuttavat tulevasta joulusta ja ovat tuoneet lohtua sekä toivoa siihen, että pian helpottaa. Jouluun päättyvät kiireet ja voi hetken aikaa rauhassa ladata akkuja tulevaan vuoteen, jonka tiedän ottavani tätä vuotta levollisemmin sekä toiveikkaammin vastaan.

Blogi on myös laahustanut mukana arjessa saaden aina silloin tällöin huomiotani. Erityisesti tänä syksynä olen tarkoituksellisesti ladannut energiaani ja aikaani erityisesti opintoihin, mikä on myös heijastunut blogin puolelle valitettavasti. Tänä vuonna blogissani ei myöskään nähdä joulukalenteria, sillä opintojen tiivistyminen loppuvuotta kohden ja oma lepääminen ovat menneet sen tekemisen edelle. Jouluaiheisia postauksia on minulta kuitenkin mahdollisesti tulossa muutamia joulukuun aikana ja lepäämisen myötä toivon, että blogissa puhaltaisivat viimein uudet tuulet ja uusi draivi.

Onneksi monet Stoorin blogikollegat ovat tehneet joulukalenterin myös tälle vuodelle! Niinpä Stooria kannattaa vilkuilla päivittäin, sillä laadukasta sisältöä tulee eetteriin joka päivä niin joulukalenterien kuin tavallisten postausten muodossa!

Siispä rauhallista joulun odotusta, palataan pian ja muistakaa myös levätä!

Kuva: kuvasta kiitos ihanalle Rosa Camillalle!  ♥

Kommentit

  • Nimetön Grace

    Tosi hyvä kirjotus ja samaistuttava!! Tässä kiire-yhteiskunnassa on niin helppo haalia liikaa hommia – täys kalenteri on ”se juttu”. Mäkin oppinut arvostaan lepoa viimesen vuoden aikana ihan eri tavalla ja keventäny ihan kunnolla kuormaa. 🙂 Tsemppiä loppuvuoteen ja opintojen kanssa!

     1
    • Minna Rajala

      Kiitos! Tuo on kyllä niin totta: helposti tosiaan tulee täytettyä kalenteria ihan liikaa, koska ”se vaan kuuluu tähän”, ja samalla se lepääminen saattaa unohtua. Tosi hienoa kuulla, että olet oppinut arvostamaan lepoa ja saanut kevennettyä kuormaa myöskin 🙂 Lepo tekee kyllä ihmeitä jaksamiselle.
      Kiitos Grace tsempeistä ja ylipäätään kivasta kommentistasi! 🙂 Tsemppiä myös sulle loppuvuoteen! 🙂

       0
  • Sofia / Rue de Sofia

    Ymmärrän hyvin, mistä puhut. Ensin hyvinvointi ja oma jaksaminen, sitten muut. Mikään ei mielestäni ole yhtä tärkeää kuin terveys. Tsemppiä ja lepoa!

     0
    • Minna Rajala

      Todellakin! Kyllä se oma hyvinvointi ja terveys ylipäätään ovat ensiarvoisen tärkeitä. Kiitos tsempeistä ja mukavasta kommentista! Ja hyvää itsenäisyyspäivää 🙂

       0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.