VALIKKO

Lihominen hävettää: + 10 kg alle vuodessa

+ 10 kg. Siinä on saldo viime vuonna lyhyessä ajassa kerrytetystä kilomäärästä. Kilomääräthän ovat vain numeroita, mutta kyllähän se naisena (miksei miehilläkin) kolahtaa kipeästi, kun niitä kiloja ei saakaan ravisteltua kehostaan pois ja vaaka näyttää aina vain isompaa numeroa. Vaatteet puristavat, oma ulkomuoto tuntuu vieraalta ja kasvoilla on lisää pyöreyttä. Hävettää nähdä tuttuja ja ahtautua asukokonaisuuksiin, joita ei saa enää näyttämään hyvältä. Tai jotka näyttivät ihan hyvältä se 10 kg sitten.

On yllättävää, miten pian jo pieneen lihomiseen alkoi liittyä häpeän tunnetta: ”entä jos tutut huomaavat?”. Tavallaan on hullunkurista, miksi kenenkään ylipäätään pitäisi hävetä sitä, miltä näyttää. Miksi emme aina suostu näkemään itseämme tai toisiamme kauniina tai ylipäätään muuna kuin ulkokuoren summana? Liian usein oma ulkonäkö tai paino alkaa määrittelemään sitä, miten arvokkaana näemme itsemme. Kun elämäntapamuutosten kestävämpänä motivaattorina toimisi esimerkiksi oman terveyden edistäminen, saattaakin todellisena motivaattorina olla häpeän tunne omasta ulkomuodosta.

Internetissä on pyörinyt jo pidempään erilaisia kampanjoita teemalla #bodypositive, jossa halutaan viestiä, että jokainen on upea sellaisena kuin on kaikkine raskausarpineen, selluliitteineen ja kiloineen. Ja että sen ainaisen laihduttamisen tai oman ulkonäön inhoamisen sijaan tulisi nähdä oma ainutlaatuisuus ja kauneus. Miksi se niin helposti unohtuu käytännössä? Ihmisarvo ei ole kiinni siitä, mitä lukuja vaaka minäkin aamuna näyttää. Kenenkään kauneus ei ole siitä kiinni, onko iho virheetön ja kertyykö jenkkakahvat kylkiin. Ja mikä tärkeintä: olemme enemmän kuin ulkonäkömme tai ulkokuoremme.

Vaikka lihominen on tuonutkin paljon häpeän tunteita ja tunnetta oman arvon alenemisesta, on se todennäköisesti eniten oman pääni sisällä. Häpeä voi kahlita, mutta se myös hälvenee, kun sen jollain tapaa uskaltaa kohdata tunteena. Häpeän sijaan haluan kääntää ajatteluni ja motivaationi terveyteeni: haluan tehdä hyviä ja terveyttä edistäviä valintoja arjessa itseni ja terveyteni, en häpeän, vuoksi.

 

Kuvasta kiitos ihanalle Rosa Camillalle

Kommentit

  • Kiinnostava postaus. Hyviä pointteja! 🙂 Minäkin olen lihonut kymmenisen kiloa noin vuoden sisällä, enkä aluksi ollut millänikään siitä, mutta kun lihominen näytti vain jatkuvan ja jatkuvan, vaikka luulin elämäntyylini olevan jo ihan ok, päätin mennä terveydenhoitajalle ihmettelemään. Mielestäni olisi ihan okei vain olla hiukan lihava (kunhan siitä ei nyt mitään ongelmia alkaisi vielä aiheutua), mutta sen sijaan jatkuva lihominen on pelottavaa. En siis koe sitä niinkään hävettävänä vaan huolestuttavana. No, ongelmani ei ollutkaan siinä, mitä syön ja paljonko liikun, vaan milloin ja miten syön ja liikun. Nyt, vaikka olen edelleen lihava ja lihonutkin yhä hiukan lisää, en ole enää lainkaan niin huolissani, kun tiedän, että ongelma on löytynyt ja korjaan sitä pikkuhiljaa. 😀 Tunne siitä, että keho on jotenkin vieras, on ollut kyllä omallakin kohdallani läsnä. Se on hämmentävää ja häiritsevää. Voin vain kuvitella, miltä tuntuisi olla raskaana ja seurata sitä oman kehon tosi nopeaa muutosta! 😀

     0
    • Minna Rajala

      Todella hyvä näkökulma tuo terveyden esiintuominen! Kieltämättä itsellänikin kävi mielessä se, jos melko nopean lihomisen taustalla onkin vaikka jokin sairaus. Todella viisasta tuo, että kävit terveydenhoitajan juttusilla! Ja todella mukava kuulla, että lihomisen syyt löytyivät, jolloin niihin pystyy myös vaikuttamaan eri tavalla ja toisaalta myös juuri tuo, mitä toit esille, ettei tarvitse enää olla huolissaan. Todella hyvältä kuulostava ajatus siitä myös, että korjaa pikkuhiljaa.

      En kyllä tosiaan tiedä, miten raskaana olevien mieli pysyy nopeassa muutoksessa mukana 🙂
      Kiitos kivasta kommentistasi ja mukavaa pian alkavaa kevättä!

       0
  • Henna

    Ihana sinä ja kiitos tsemppauksesta!

    Itse pudotin painoa armeijan aikana sen 10 kiloa ja nyt vuosi myöhemmin useammat noista kiloista tuli takaisin. Totta kai se otti itsetunnon päälle, mutta en halua surkutella vaan elää rakastaen taas näitä uusia kiloja 🙂

     0
    • Minna Rajala

      Ihana kuulla, että sait tekstistä tsemppausta!

      Se on harmillista, miten paljon paino voikaan vaikuttaa itsetuntoon. Upea asenne, että ei jää surkuttelemaan, vaan elää rohkeasti ja rakastaen niitä uusiakin kiloja! Vau! Kiitos ihanasta kommentistasi.

       0
  • Ansku

    Hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta! Olet upea nainen, joten kanna itsesi ylpeydellä. <3

     0
  • Sukat hukassa

    Olet ihana ja kaunis, kiloja enemmän tai vähemmän ❤️

    luin tän jo yöllä kun tää tuli ja kolahti, mut muistetaan et ei oo mitään hävettävää!

     0
    • Minna Rajala

      Voi että, kiitos paljon kehuista <3

      Tuo on aivan mahtava asenne, että tosiaankaan ei ole mitään hävettävää!

       0
  • Maria

    Itsellä ollut raskausaikana samaa häpeäntunnetta painonnoususta, varsinkin kun kuukausittain neuvolassa huomautettiin, että voisi sitä painoa tulla vähemmänkin. Vaikka tiesin, että osa kiloista johtuu geeneistä eikä suinkaan syömisestä, oli se silti noloa, kun äidit vertailivat keskenään, minkä verran kiloja raskausaikana kertyi. Jokainen olemme kuitenkin yksilöitä eikä toisiin pitäisi verrata (helpommin sanottu kuin tehty) Samaa mieltä, että peiliin ja vaakaan tuijottamisen sijaan, pitäisi keskittyä terveyteen ja hyvään oloon!

     0
    • Minna Rajala

      Yksilöllisyys usein helposti unohtuu ja sitä lähtee helposti itsekin vertaamaan itseään muihin. Vertailuun on vielä helpompi lähteä mukaan, jos toiset sitä tekevät ja jos vaikka juuri neuvolassa vielä huomautellaan. Helposti unohtuu, ettei kenenkään keho tietenkään toimi täsmälleen, kuin jollakulla toisella. Jos esimerkiksi geenit ja/tai vaikka hormonit nostattavat painoa enemmän, mitä ehkä keskimäärin, eihän sille mitään mahda! Jos syö terveellisesti ja voi hyvin, raskaus edistyy hyvin ja vauva voi hyvin, niin ei painolla ole niin suurta merkitystä. Tuo loppukommentin kiteytys on kyllä todella hyvä: ”Jokainen olemme kuitenkin yksilöitä eikä toisiin pitäisi verrata (helpommin sanottu kuin tehty) Samaa mieltä, että peiliin ja vaakaan tuijottamisen sijaan, pitäisi keskittyä terveyteen ja hyvään oloon!”

      Ihanaa pian alkavaa kevättä ja kiitos, kun jaoit kokemuksiasi!

       0
  • Rosa

    Nimenomaan, Minna. Mun mielestä on aivan hullua, että se numero vaa’alla määrittäisi mua jotenkin ihmisenä. Joo, terveys tietysti ennen kaikkea, mutta. En tiedä. Jotenkin on itse kamppaillut painon ja kehonkuvan kanssa jo niin pitkään, että ei enää jaksaisi. Laihdutin ensin 23 kiloa joskus peruskoulun aikana, ja keräsin viimein vuoden 2016 aikana takaisin 10 kiloa, lääkityksen takia. Niin pitkään alipainon rajalla kituutettuani aloin jossain vaiheessa tajuta, että näytin jopa peiliin katsoessani naiselta, selluliitteine kaikkineen. Kyllä, puristelin äskenkin allejani suihkusta tullessani, ja pohdin, että mitähän näille saisi tehtyä. Totesin kuitenkin, että rakastan elämää liikaa jaksaakseni murehtia päivästä toiseen, saako mun jenkkakahvoista hyvän otteen. Oot Minna upea <3

     1
    • Minna Rajala

      Terveys on kieltämättä tärkeä ja hyvä näkökulma. Tuo on niin harmillista ja niin yleistä, että moni kipuilee juurikin sen oman painon ja kehonkuvan kanssa. Itse on monesti se kriittisin ja moni läheinen ei edes huomaisi niitä asioita, mihin itse kiinnittää huomiota. Ihana tuo lopputulos, että rakastaa elämää liikaa jaksaakseen murehtia vaikkapa niitä jenkkakahvoja, se on juuri niin! Kiitos, kun jaoit kokemuksiasi ja kiitos ihanasta kommentistasi! <3

       0
  • Teresa

    <3 Raskauden jälkeen olen kokenut samoja ajatuksia, vaikka kiloja ei ole tullut mutta kroppa on muuttunut. Hyvä ja rohkea kirjoitus tärkeästä aiheesta! <3

     0
    • Minna Rajala

      Kropan muuttuminen tuntuu usein haastavan ja vie aikansa, että muutokseen jotenkin sopeutuu ja sen oppii hyväksymään. Kiitos ihanasta kommentista! <3

       0
  • Reetta

    Mullekin on lyhyen ajan sisään kertynyt kiloja reilummin ja onhan se itsellekin shokki, kun vanha vaate ei mahdu enää päälle tai näytä hyvältä. Sanoit kuitenkin tosi hyvin, että liian usein ihmiset määrittelee oman arvokkuutensa painon ja ulkonäön kautta. Ne kaks ei todellakaan korreloi keskenään. Kilot ei määrittele ihmistä. Ihana postaus <3

     0
    • Minna Rajala

      Kieltämättä se kyllä herättelee, kun vaatteet eivät yhtäkkiä enää istukaan päälle samalla tavalla, kuin ennen. Niinpä, kilojen ei tosiaankaan kuulu määritellä ihmistä tai kenenkään meidän arvoamme! Kiitos ihanasta kommentistasi! <3

       0
  • Jasu

    Hieno postaus ja rohkeita sanoja. Olet upea <3

     0
  • Helmi

    Tää oli just sellainen postaus jota tarvitsin! Itselläni kävi samalla tavalla, että alle vuodessa painoa tuli lisää se +10kg ja on tuntunut tosi inhottavalta. Pitäisi vain saada jotenkin mieleen se, ettei paino määrittele miuta ihmisenä ♥

     0
    • Minna Rajala

      Ihana kuulla, että teksti tuli tarpeeseen! On tavallaan shokeeraavaakin, miten paljon se paino saattaa merkitä. Onneksi saadaan opetella rauhassa sitä oman itsen oikeaa arvoa <3 Ihanaa pian alkavaa kevättä sinulle ja kiitos kommentistasi!

       0
  • siiri kiviharju

    Tosi mielenkiintoinen kirjoitus ja hyvää pohdintaa. Ennen jo muutaman kilon painon nousu sai minut näkemään itseni eri tavalla. Peilistä aina tuijotti se ”läski”.
    Onneksi tajusin lopettaa vaa´an tuijottamisen ja tajusin, että elämässä on muutakin, kuin ne kilot! 🙂

    http://www.siirikiviharju.com

     0
    • Minna Rajala

      Kiitos paljon ihanasta kommentistasi! Se on harmillista, miten paljon se muutamankin kilon vaihtelu voi saada aikaan omassa mielessä. Rohkea ja terve asenne unohtaa kilojen tarkkailu ja keskittyä ihan muuhun elämässä! Jos ei ole mitään terveydellistä syytä, että kiloja täytyisi tarkkailla, ei sitä vaakaa kieltämättä tarvitse.

       0
  • Minna Rajala

    Kiitos paljon ihanasta kommentistasi! Se on harmillista, miten paljon se muutamankin kilon vaihtelu voi saada aikaan omassa mielessä. Rohkea ja terve asenne unohtaa kilojen tarkkailu! Jos ei ole mitään terveydellistä syytä, että kiloja täytyisi tarkkailla, ei sitä vaakaa kieltämättä tarvitse.

     0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.