VALIKKO
8.10.2017 19:38

Mistä kipeän kissan tunnistaa?

Olemme olleet mieheni kanssa kissanomistajia hieman reilun vuoden verran ja näin lyhyellä kokemuksella ei tosiaankaan vielä röyhistellä, vaikka toisaalta paljon onkin tullut opittua vuoden aikana ja paljon on tapahtunut. Kissan omistamiseen kuuluu keskeisenä osana kissan hyvinvoinnista huolehtiminen ja siinä myös kivun tunnistaminen on tärkeää. Kissan kivun merkkejä on hyvä yrittää tunnistaa ja huomioida, jolloin niihin voidaan myös tarvittaessa reagoida mahdollisimman nopeasti.

Kissa pyrkii salaamaan kipunsa, mikä lisääkin haastetta sen kipujen tunnistamiselle: usein kivun näkyessä ulospäin kissa alkaakin olla jo todella kipeä. Toisin sanoen se, että kissa syö tai juo normaalisti, käy vessassa normaalisti ja leikkii, ei välttämättä poissulje sitä, ettei kissa olisi kipeä. Tämä aiheuttaakin harmaita hiuksia ja huolta kissojen omistajille, kun omistaja yrittää tulkita kissan pieniäkin eleitä kissan sairastumisen pelossa. Kaikkea ei voi kuitenkaan huomata, eikä itseään pidä syyllistää turhaan.

Onneksi aina ei ole kyse mistään vakavemmasta, eikä eläinlääkäriä aina tarvita. Eläinlääkäriin on kuitenkin hyvä olla yhteydessä, jos oman kissan vointi mietityttää ja huolestuttaa. Usein jo pelkkä soitto auttaa ja eläinlääkäriaseman henkilökunta pystyy sen perusteella tekemään arviota siitä, onko syytä huolestua ja kannattaako kissa tuoda näytille eläinlääkäriin vai riittääkö kotihoito tai pelkkä tilanteen seuraaminen. Koska kivun tunnistaminen on toisinaan hankalaa, päätin koota muutamia vinkkejä, joita itse seuraan tavallisessa arjessa ja tilanteissa, joissa epäilen kissalla sairautta.

Tässä muutamia vinkkejä kissan kivun tunnistamiseen:

1. Kaiken perusta on luonnollisesti oman kissan tunteminen. Tällöin keskeistä on tunnistaa, mikä kyseiselle kissalle on normaalia käytöstä ja mikä puolestaan poikkeavaa. Kissan käyttäytymisen äkillinen muutos voi olla merkki sairaudesta ja siksi käyttäytymisen seuraaminen kannattaa. Esimerkiksi kissan käytöksen muuttuessa tavallista aggressiivisemmaksi voi taustalla olla kissan kokema kipu. Toisaalta on hyvä muistaa, että leikkaamattoman kissan käytös saattaa myös muuttua kissan tullessa sukukypsäksi, jolloin käyttäytymiseen auttaa usein sterilisaatio/kastraatio.

2. Veri kissan eritteissä. Jos kissa esimerkiksi oksentaa verta tai verta on mukana virtsassa tai ulosteissa, on syytä ottaa eläinlääkäriin yhteyttä välittömästi, sillä tilanne voi olla hyvinkin akuutti. Joskus punertava ruoka saattaa värjätä oksennusta, joten aina kyse ei ole vaaratilanteesta, vaikka oksennus olisikin punertavaa. Kissaa kannattaa kuitenkin seurata ja varmistua asiasta.

3. Kissan hiekkalaatikkokäyttäytyminen muuttuu. Kissa saattaa olla levottomampi hiekkalaatikolla, mennä sinne makaamaan hetken kuoppaa kaivettuaan tai tehdä tarpeitaan muualle. Esimerkiksi väärään paikkaan pissaaminen voi olla merkki tulehduksesta tai stressipissaamisesta ja tällöin sairaus tulisi poissulkea eläinlääkärillä kiireellisesti, sillä tulehdus on kissalle kivulias ja jatkuessaan voi olla myös vaarallinen. Toisinaan kissaa saattaa vaivata ummetus, joka yleensä menee ohitse kotihoidolla antamalla parafiiniöljyä tai Levolacia (varmista kissalle sopiva annostusohje apteekista, sillä purkkien kyljessä olevat annostusohjeet ovat ihmisille!). Puolestaan ripulin uhatessa olen sekoittanut ruokaan Inupekt Fortea, joka antaa suolistolle lisää toimintakykyä.

4. Kissan vointi tai olemus muuttuu. Kissa on aiempaa syrjäänvetäytyvämpi, vointi on heikompi, ottaa vähemmän kontaktia tai katse on lasittunut/tuijottaa paljon tyhjyyteen. Tässä on toisaalta hyvä muistaa se, että kissoillakin on hyvin erilaisia päiviä: joskus ovat leikkituulella koko päivän ja toisinaan vain nukkuvat päiväunia vähän väliä. Myös kissojen luonteissa on paljon eroja, sillä osa voi olla hyvinkin seurallisia ja osa taas mielummin tarkkailee etäältä kodin tapahtumia. Tässäkin oman kissan tunteminen korostuu, että tunnistaa, mikä on omalle kissalle normaalia käytöstä. Jos esimerkiksi aiemmin hyvin seurallisen kissan ”erakoituminen” jatkuu useampia päiviä, on hyvä tarkkailla kissaa tarkemmin, onko kissassa muuta poikkeavaa havaittavissa ja onko syytä huolestua.

 

5. Kissa lopettaa syömisen tai juomisen. Kissaa saatetaan joutua poikkeuksellisesti paastottamaan esimerkiksi ennen leikkaamista, mutta normaalisti paastottaminen tavallisessa arjessa ei ole suositeltavaa. Itse olen kuullut ohjeistuksen, että vuorokauden ylimenevä paastoaminen alkaa olla kissalle jo vaarallinen mm. munuaisten osalta. Koira-Kissaklinikan sivustolla olevan artikkelin mukaan 1-2 päivän yli menevä paasto saattaa aiheuttaa esimerkiksi suoliston toiminnan pysähtymisen (lähde). Siksi paastoamista kannattaa välttää ja reagoida tilanteeseen, jos kissalle ei ruoka tai juoma maistu. Meillä onkin nykyisin Nutri-Plus -geeliä lääkekaapissa, jota voi laittaa sellaisenaan ruokakippoon tai sipaista tassuun tai suupieleen, jos kissa on päivän aikana syönyt huonosti. Nutri-Plus -geeli antaa energiaa ja vitamiineja, ja toimii siten hyvänä ensiapuna. Osa kissoista saattaa nirsoilla ruuan suhteen ja tällöin toisen ruuan tarjoaminen saattaa ratkaista tilanteen. Jos edes lempiruoka tai herkkupalat eivät kissalle maistu, on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.

6. Kissa oksentaa useasti. Kissat saattavat olla melko oksennusherkkiä (lähde) ja myös karvapallot aiheuttavat toisinaan oksentelua eli oksentelusta ei kannata aina välttämättä huolestua. Kuitenkin usein toistuva oksentelu ja muun voinnin heikkeneminen ovat merkkejä siitä, että kannattaa olla yhteydessä eläinlääkäriin. Oksentelu, väsymys ja ruokahaluttomuus voivat kieliä myös vierasesineen nielemisestä (lähde). 

7. Kissan vilkkuluomi tulee esiin. Tämä tuli hiljattain itselleni täysin uutena tietona, mutta sairaalla kissalla saattaa näkyä niin kutsuttu vilkkuluomi eli silmässä oleva kolmas silmäluomi (lähde).

Eläinlääkäriin kannattaa soittaa, jos kissan vointi huolestuttaa

Eläinlääkäriin kannattaa olla aina yhteydessä, jos oman kissan vointi mietityttää tai siinä tapahtuu äkillisiä ja huolestuttavia muutoksia: tällöin kannattaa reagoida heti. Soittaminen usein selkiyttää tilannetta, kun ammattilainen pääsee arvioimaan tilanteen hoitotarvetta ja samalla se auttaa myös omaan hermoiluun siitä, onko tilanne vakava vai ohimenevää. Eläintä ei myöskään kannata jättää hoitamatta rahan takia, sillä useimmat eläinlääkärit tarjoavat myös osamaksumahdollisuutta, joskin korollisesti.

On myös hyvä muistaa, että en ole ammattilainen tässä asiassa eli nämä vinkit perustuvat omakohtaisiin kokemuksiin ja muualta ajan saatossa opittuihin tietoihin kissan kivun tunnistamisesta. Kissatkin ovat hyvin erilaisia, sillä osa porskuttaa virkeänä lähelle 20 vuotta ilman juuri minkäänlaisia vaivoja ja toisille taas voi tulla herkästikin sairastumisia ja tapaturmia.

Oliko vinkeissä itsestäänselvyyksiä tai saitko niistä uusia vinkkejä? Onko kissasi pysynyt terveenä vai oletko joutunut viemään eläinlääkärin vastaanotolle sairastumisen vuoksi?

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.