VALIKKO
24.7.2016 20:14

Tammerfest 2016: torstai

_2

Tänä vuonna viimeinkin olin päättänyt mennä Tammerfesteille toteuttamaan yhden pitkäaikaisen haaveeni Kaija Koon konsertin näkemisestä livenä. Facebookissa sattumalta huomasin, että ystäväni oli klikannut kiinnostuneensa Tammerfesteista ja laitoin hänelle saman tien viestiä ja kyselyä, mikä päivä häntä kiinnostaisi, jos päättäisi mennä. Olin jo menossa festareille yksin, mutta ainahan on mukavampi mennä seurassa. Ilokseni ystäväni listasi torstain suosikkipäiväkseen, mikä oli sama päivä, jolloin itse olin menossa. Ja niin alkoi varovainen innostus, että mentäisiinkin yhdessä. Seuraavana päivänä, kun molemmat olimme hakeneet omat ennakkolippumme, alkoi todellinen innostuminen torstaista: me oikeasti mennään ja jes, ei tarvitse mennä yksin!

Torstai starttasi varhaisella Sannin keikalla. Suhteellisen aikaisen kellonajan (klo 15.45 arkipäivänä) takia yleisöä oli melko vähän, mutta huh, miten hyvin Sanni keikan vetikään! Alusta alkaen lavalle tuli energinen, hyväntuulinen ja yleisöä hyvin mukaansa saava nainen. Joskus livenä kovatkaan starat eivät laula niin kovin puhtaasti, mutta Sanni lauloi todella hyvin ja vähintään yhtä puhtaasti, kuin levytetyillä biiseilläänkin, pisteet hänelle siitä. Hän myös soitti osassa biiseistä itse joitakin erityissoittimien kohtia, mikä vain lisäsi Sannin arvostusta. Muistan, kun Prinsessoja ja astronautteja -kappale ilmestyi, Sannista osa sanoi, että joku levy-yhtiön moguli on vain kirjoittanut valmiin kappaleen ja yritetään saada uusi nuori nainen sillä läpi. Mutta eipä ollutkaan, Sanni on senkin kappaleen kirjoittanut itse. Pisteet myös siitä, että vaikka halusikin yleisöä vahvasti mukaan, hän ei sortunut yleisön painostamiseen, vaan teki yleisön mukaan houkuttelun positiivisen kautta. Lahjakas nainen ja tehnyt monta radiohittiä, mikä kertoo jo jotain Sannista.

Kaija Koo oli seuraava artisti, jonka keikkaa odotin. Hän kuuluu artisteihin, joilta fanitan joitakin biisejä, mutta kaikki eivät kuitenkaan iske. Vain elämää-sarjasta Kaijasta sai älyttömän sydämellisen ja kannustavan kuvan, mikä vain lisäsi kiinnostusta artistia kohtaan. Keikka meni hyvin ja se odottamani Tinakenkätyttökin kuultiin, mutta siitä huolimatta keikka ei ollut ihan niin hyvä, kuin mitä olin etukäteen odottanut sen olevan, tietyistä syistä. Joka tapauksessa ihan hyvä keikka ja mieleenpainuvaa oli erilaiset Kaijan kävelykepit, joita esiteltiin konsertissa. Kaija sanoikin kutakuinkin näin, että jos ”elämässä sattuu paska asia, tehdään siitä kiva asia”. Pidin myös siitä, että Kaija puheli yleisölle kappaleiden välissä hyvinkin tuttavallisesti, eikä vain vetänyt kappaleita läpi.

Cheek oli viimeinen odottamani artisti torstailta. Huh, mikä keikka! Jos dokumentissaan Jare vs. Cheek (vai oliko jossain lehtijutussaan?) Cheek kertoo olevansa perfektionisti, niin täytyy todeta, että se todellakin näkyi hyvällä tavalla keikasta: kaikki oli mietitty tarkasti ja kokonaisuus oli hallittu ja oli isonluokan staran näköinen show. Tanssijatyttöjen vähäpukeisuus ja koreografioiden tyyli hieman häiritsivät, mutta muuten keikassa oli kaikki kohdillaan. Syypää sun hymyyn jäi kuulematta, jos se edes tuli loppukeikan aikana, sillä jouduimme lähtemään kesken keikan pois ehtiäksemme bussiin ja seuraavana aamuna taas suhteellisen pirteänä töihin. Cheek todellakin tietää, mitä tekee ja siitä kertoo myös se, ettei hänkään ole yhden hitin ihme, vaan on suorastaan tehtaillut menestyviä hittejä. Cheek tuntuu todelliselta työmyyrältä, joka ei ole päästänyt itseään vähällä vaan päinvastoin dokumentistakin tuli kuva, että hän on ehkä jopa liiankin vaativa itselleen. Jokatapauksessa Cheekiä olisi kuunnellut pidemmänkin keikan ajan. Oli myös mukava kuulla esim. Sä huudat -kappaleen taustoja.

Kokonaisuutena Tammerfest oli ainakin torstain osalta oikein positiivinen kokonaisuus. Anniskelualue oli erikseen, minkä ansiosta tällainen alkoholista nauttimaton ihminenkin viihtyi mainiosti. Lisäksi festareilta löytyi melko vähän, mutta monipuolisesti erilaiseen makuun sopivaa ruokatarjontaa: mm. pitaleipiä, pitsaa, meksikolaista, grilliruokaa, kalaruokia ym. Harmillisesti tällä kertaa järkkärikuvat jäivät ottamatta, sillä tähän olisi erikseen täytynyt pyytää lupa tiettyyn päivämäärään mennessä, sillä järjestelmäkamerat olivat kiellettyjä alueella ja festareille meno oli kohdallani hyvinkin extempore-luonteinen. Onneksi nykyisin kännyköilläkin saa suhteellisen hyviä kuvia!

Oliko joku teistä Tammerfesteillä tänä vuonna?

 

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.