VALIKKO
28.5.2016 20:34

Työ + opiskelu + 2 paikkakuntaa

IMG_3766  Saan välillä kuulla ihmettelyjä siitä, kuinka pystyn asumaan ja käymään töissä yhdellä paikkakunnalla ja opiskelemaan toisella. Välillä ihmettelen sitä itsekin, sillä vaikka kaupungit ovatkin suhteellisen lähellä toisiaan ja kaupungeilla on välimatkaa ainoastaan se 150 km, on yhtälö toisinaan haasteellinen. Välillä laukkuja saakin pakata ja purkaa suhteellisen tiuhaan tahtiin, mutta onneksi olen tähän astisen opiskelu-urani aikana selvinnyt melko vähällä matkustamisella. Kun muuttaminen ei ainakaan toistaiseksi ole vaihtoehto eikä mieluisia opiskelupaikkoja tule joka päivä vastaan, on tehtävä uhrauksia molempien yhtälöiden säilyttämisen eteen. Kuinka tämä sitten onnistuu käytännössä?

Olen onnekas siinä suhteessa, että kun opiskelupaikka on IT-tiedekunnassa, opiskelussa halutaan hyödyntää tietotekniikkaa. Tähän astisista kursseistani useimmat opettajat ovat erikseen nähneet vaivaa sen eteen, että netistä pystyy katsomaan jälkikäteen luentotallenteet, luentodiat löytyvät verkosta ja onpahan muutamalla kurssilla, joskin eri tiedekunnissa, käyty opiskelut täysin itsenäisesti verkon kautta. Tämä on helpottanut elämääni huomattavasti ja auttanut työn yhdistämistä opiskeluihin, kun Jyväskylässä ei ole tarvinnut rampata joka päivä tai edes kovinkaan usein suhteessa siihen, mitä matkustusmäärä voisi olla. Tänä keväänä olen käynyt Jyväskylässä suunnilleen 1-3 kertaa viikossa ja usein muina arkipäivinä olen ollut töissä. Julkisilla tämä on tarkoittanut n. 4-12 h matkustusta viikossa ja nykyisin itseasiassa kauemmaksi muuton myötä matkustusaikakin tästä pitenee. Lyhyt väli, mutta julkisilla pitkä!

Onneksi julkisilla kulkiessa on se hyvä puoli, että matkoja pystyy hyödyntämään esimerkiksi nukkumiseen, juoksevien asioiden hoitoon tai opiskeluun. Helppoa ei ole siitä huolimatta aina ollut ja välillä kotiin onkin palannut väsynyt matkaaja. Toisinaan haaveilee toisten arjesta, jossa parin tunnin luennon takia ei tarvitse matkustaa sitä yhteensä 4-5 h edestakaisin, vaan voi kävellä, hypätä pyörän selkään tai auton kyytiin ja käyttää matka-aikaan esimerkiksi 10-30 min. Mutta kai ne ovat niitä valintoja, joiden kanssa on elettävä ja jokaisen arki on aina erilainen, omilla haasteillaan. Lisäksi olen lohduttanut itseäni ajatuksella, että opiskeluaikakin on loppujen lopuksi todella lyhyt ja verrattuna siitä saatavaan hyötyyn, on uurastus sen arvoinen. Lisäksi minulla on yöpymispaikka Jyväskylän suunnalla, joten olen pystynyt aina välillä yhdistelemään opiskelupäiviä perättäisiksi ilman turhia edestakaisin matkoja. En voi kuitenkaan kieltää, etteikö mielessä olisi käynyt se, että yrittäisi käydä opinnot tavoiteaikaa nopeampaan tahtiin loppuun.

Kuvio ei olisi myöskään mahdollinen ilman joustavaa työnantajaa tai puolisoa, sillä ne osapuolet oikeastaan mahdollistavat omalta osaltaan tämän kaiken toimivuuden. Kahdessa tai useammassa paikassa kun ei voi olla yhtä aikaa, vaatii kaiken yhdistely myös suunnitelmallisuutta ja kalenterin mukaan tarkasti elämistä. Viikot täytyy usein suunnitella hyvissä ajoin etukäteen ja matkaliput ostaa ajoissa mahdollisimman edullisten hintojen takia. Joskin usein käy myös niin, että osa menoistani selviää vasta viime hetkillä, jolloin lippujenkin hinnat ovat nousseet. Onneksi vapaa-aikaakin on toisinaan riittänyt, sillä aikataulullisesti välillä hyvinkin kurinalaista elämää elävänä kaipaa sitä vastapainoa, ettei ole mitään sovittua, suunniteltua tai hoidettavaa, vaan voi vain olla tai tehdä jotain itselle mieluista tai viettää aikaa tärkeiden ihmisten kanssa.

Kääntöpuolensakin tällä palapelillä on, sillä vaihtelevien päivien lomaan on vaikea sopia pysyviä harrastuksia, vastuita tai toisinaan myös tavata kavereita. Opiskelujen suhteen useinkaan työmäärä ei lopu siihen, kun pääsee kotiin, vaan olisi jaksettava opiskella vielä pitkän reissu- ja luentopäivän jälkeenkin. Monesti paukkuja siihen ei ole, joten olenkin yrittänyt ahkerasti hyödyntää matkustusajat opiskelussa. Välillä olen paljon poissa kotoa töiden ja opiskeluiden takia, välillä en ehdi näkemään ystäviä tai jaksa lähteä kaveritapaamiseen lähestyvän tentin takia. Ehkä vieläkin paremmalla organisoinnilla ja opiskelutekniikoiden hyödyntämisellä tehokkaamman opiskelun maksimoimiseksi olisi hyvä parannus nykyiseen, mutta toisaalta koen jo nyt hyödyntäväni aikani suhteellisen hyvin. Kyse on myös pitkälti priorisoinnista eli mihin keskittää voimavaransa, ja toisaalta myös niistä itse tekemistäni valinnoista, sillä itsehän arkeni koostan. Jostain on myös pystyttävä luopumaan, jos jotain uutta haluaa arkeensa sisällyttää.

Olen myös realistinen arkeni tulevaisuuden suhteen, sillä tiedostan, että on mentävä lyhyin askelin eteenpäin. Läsnäolopakottomia kursseja ei riitä loputtomiin ja jossain vaiheessa tällä paletilla jatkaminen voi tulla tiensä päähän. Siitä ja kaikesta tästä huolimatta olen tyytyväinen valintoihini. Saan mennä elämässä tietyllä tapaa eteenpäin opiskelujen myötä, saan tehdä työtä, josta pidän ja saan sekä Jyväskylän että Tampereen hyvät puolet. Minulla on ystäviä, jotka ymmärtävät sen, että kovin usein ei aina pysty näkemään, vanhemmat, jotka tukevat joka käänteessä ja aviomies, joka kestää välillä useampienkin päivien poissaolot arjesta. Nyt on ihan hyvä näin.

 

 

 

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.