VALIKKO
7.3.2018 13:15

Eräs arkipäivä taaperon kanssa

Multa usein kysellään, mitä meidän arkipäivä nyt ihan käytännössä pitää sisällään, kun ollaan taaperon kanssa kaksin kotona. Olen muutama postaus aikaisemmin vinkannut, mitä kaikkea lasten kanssa voi kotona touhuta, mutta päätin nyt vielä tarttua aiheeseen toteuttamalla My day– tyylisen postauksen meidän arjesta. Eilinen päivä valikoitui ihan sattumalta, ei siksi, että tekemistä olisi ollut poikkeuksellisen paljon tai vähän. Koitin päivän aikana laitella juttuja ylös, mutta vasta nyt oli oikeasti aikaa kirjoittaa juttu kokonaisuudessaan.

MEIDÄN TIISTAI

06:00 Miehen kello soi, mutta itse jään vielä pötköttelemään sänkyyn. Hemmo heräilee vaihtelevasti klo 6-7:30, joten kulutan aamun hiljaisen hetken joko torkkuen tai puhelinta selaillen.

07:10 Hemmon huoneesta kuuluu huhuilua, neiti on siis herännyt. Viereisessä huoneessa on vastassa pinniksen nurkassa pandapehmon kanssa lukkopainia vääntävä hymynaama. Ei muuta kun verhot auki ja aamuhommiin! Suuntaamme ensimmäisenä vessaan potalle, jonka jälkeen neiti ottaa hetkeksi omia lelujaan, jotta saan itse pukeuduttua ja etsittyä minille vaatteet päiväksi.

07:45 Selviämme alakertaan ja ruokapöytään asti. Tätä ennen on jo portaista hihkuttu hyvät huomenet koirille, jotka tulevat aina aamusta meitä vastaan lapsiportille. Aamupala on tänään nopea, sillä edellisillan riisipuuroa jäi vielä sopivasti meille molemmille annokset. Hemmolle ei mikään muu puuro uppoa, mutta jostain syystä pitkään haudutettu riisipuuro menee edelleen. Lisäksi nappaamme mehukeittoa ja appelsiinia lisukkeeksi.

Arkipäivä muuttuu helpommaksi, kun osa päivän sapuskoista on valmiina kaapissa

08:10 Hemmo jää vielä aamupalan jälkeen keittiöön auttamaan tiskikoneen tyhjentämisen kanssa. Toki tähänkin askareeseen menee hetki enemmän aikaa näin, mutta meillä ei ole minneen kiire. Kantelemme yhdessä kippoja ja kuppeja paikoilleen. Mini osaa jo hienosti itse viedä alakaappien tavarat omille paikoilleen, mutta esimerkiksi muumikulhot ja lasit hän kantaa aina aikuiselle pöydän viereen.

08:25 Siirrymme suoraan eteiseen pukemaan ulkovaatetta päälle, sillä olemme lähdössä heti aamusta uimahalliin. Sitä ennen kuitenkin pitää käyttää koirat aamulenkillä. Pukeminen onnistuu tänään yllättävän kivuttomasti, edes lapaset ja rukkaset eivät nosta kiukkua pintaan. Ulkona paistaa aurinko, joten näytän Hemmolle tämän omat ”nopeet lasit”, jotka hän saa päähän vaunuilun ajaksi.

09:00 Saavumme uimahallille. Yksi nykyisen asuinpaikkamme eduista on lyhyet kävelymatkat miltein joka paikkaan. Meillä on ostettuna kaupungin uimahalleille 6kk käyntiranneke, joten voimme halutessamme käydä uimassa tai kuntosalilla vaikka joka päivä. Hemmolle paikka on jo tuttu ja siirtymät altaalle sujuvat mutkattomasti. Pienet lapset julkisilla paikoilla tuntuvat olevan varsinaisia mummomagneetteja, joten visiitin aikana ehditään vaihtaa kuulumisia noin tusinan rouvankin kanssa. Käymme pariin otteeseen uimassa välisaunalla ja sitten pukeutumaan.

10:35 Kotona jäämme vielä pieneksi hetkeksi ulos, sillä ilma on niin mahtava. Samalla vaivalla koirat purkavat vielä ylimääräiset energiaansa pihalla juosten.

11:00 Tulemme sisälle ja suoraan ruokapöytään. Lounas on tehty valmiiksi jo edellisenä päivänä, joten pelkkä lämmitys mikrossa riittää. Ruuaksi on kana-couscouspötköjä ja bataattilohkoja. Lisukkeeksi napataan molemmille vielä raejuustoa ja porkkanaraastetta. Ihmettelen edelleen, ettei Hemmo ole menettänyt hermojaan vielä mistään, vaikka väsy alkaa jo hiipimään olemukseen. Uinti kuitenkin teki tehtävänsä ja ruoka häviää molempien lautasilta pihavauhdilla ääntä kohti.

Vohvelit, joihin sai kätevästi upotettua päivän jämäruuat

11:50 Paistelin lounaan jälkeen vielä riisipuuron- ja porkkanaraasteen jämistä vohveleita välipalalle. Yhdistelmä vaikutti hieman oudolta, mutta lopputulos oli super hyvä! Hemmo mutusteli tällä aikaa vielä näkkäriä pöydässä. Klo 12 alkoi uni selvästi voittamaan, joten pikapottailun kautta päikkäreille. Tyttö saa vielä ihme virtapiikin sängyssä, kikattelee ja pomppii hetken, mutta rauhottuu sitten Herra Pandan kanssa unille.

Mietin, kulutanko päikkäriajan yrittämällä itsekin nukkua, mutta löydän pian itseni sohvalta katsomasta Gilmoren tyttöjä ties monetta kertaa. Olen pari vuotta yrittänyt opetella nukkumaan päikkäreitä, mutta vielä tähän mennessä en ole kertaakaan siinä onnistunut. Mieluummin siis löhöilen sohvalla sarjan ja teekupin kanssa sen aikaa, kun lapsi päiväunia vetelee.

13:30 Yllätyn kuullessani jo huhuilua yläkerrasta. Yleensä mini nukkuu vähintään sen pari tuntia, jopa yli jossei häntä mene herättelemään. Syy selviää huoneen ovella, kakka on herättänyt. Onneksi unta tuli kuitenkin reilusti yli tunti, joten ei muuta kun pesun kautta alakertaan. Ostin edellispäivänä uuden rengasliinan, jota testaamme nyt tytön ollessa vielä sylitakiainen unien jäljiltä. Yllätyksekseni hän viihtyy kantoliinassa edelleen mainiosti, eikä huolisi siirtyä siitä pois ollenkaan. Kuljeskelemme siis puolisen tuntia liinassa pitkin asuntoa ja siivoilen samalla tavaroita omille paikoilleen.

 

Uudessa rengasliinassa viihdyttiin pitkät tovit

14:00 Välipalalle tein tosiaan jo lounaan aikoihin vohveleita, jotka on nyt helppo ja nopea nostaa pöytään hedelmien kanssa. Hemmolle uppoaa pala banaania, mutta muuten hän syö pelkkiä vohveleita. Syömisen jälkeen laitan hetkeksi Pipsa Possun pyörimään ja ihme kyllä neiti jaksaa sitä jopa vähän aikaa seurata. Normaalisti meillä ei edes päivällä ole telkkari päällä, saati että Hemmo jaksaisi sitä varsinaisesti katsoa.

14:40 Iskä kotiutuu töistä ja mietimme hetken, mitä iltapäivällä tehdään. Ulkona on edelleen hyvä ilma, joten pakkaamme koko porukan valmiiksi juoksulenkkiä varten. Hemmo kulkee lenkeillä mukana rattaissa ja samalla vaivalla koirat pääsevät vähän reippaammalle kierrokselle.

16:05 Kotiudumme lenkiltä ja Hemmo jää vielä hetkeksi pihalle isänsä kanssa siirtämään automme renkaita varastosta ja irrottelemaan turvaistuinta. Itse kerkeän tässä välissä käymään pikasuihkussa, jonka jälkeen teimme vuoronvaihdon miehen kanssa ja nappasin minin iltaruualle.

17:00 Lähden vielä käymään itsekseni Tokmannissa ja Citymarketissa hakemassa iltapalajuttuja, sillä iski älytön himo mozzarella-tomaatti patonkeihin. Hemmo jäi kotiin ja he kuluttivat ajan leikkien olkkarissa.

18:00 Kellon lyödessä kuutta ei tarvitse kuin mainita sana ”kylpy” ja Hemmon on jo kipittämässä kohti portaita. Meillä kylvyt ovat poikkeusiltoja lukuunottamatta tytön ja iskän yhteinen juttu, jonka aikana minä hoidan iltapalan valmiiksi.

18:35 Hemmo selviää kylvystä iltapalapöytään, mutta kaataa innoissaan ekan satsin mehukeittoa syliinsä. Pikainen pyjamanvaihto ja homma jatkuu. Iltapaksi on tarjolla välipalalle tehtyjä vohveleita, mehukeittoa ja appelsiinia. Viimeisintä neiti ei tosin suostu kuin nuolaisemaan, mutta kyllähän sekin lasketaan maistamiseksi. Myös iltapala sujuu rauhallisissa merkeissä, joten varaudun illan kiukutteluun koko päivän edestä.

19:15 Hengailemme porukalla olohuoneessa ja Hemmo tuo vuorotellen uusia kirjoja korista luettavaksi. Seuraavat 20 minuuttia luetaan kirjoja sylikkäin sohvalla, joka on poikkeuksellista meidän talossa. Yleensä tytsy jaksaa keskittyä samaan hommaan noin viisi minuuttia. Edelleen odotan, milloin tämä yleinen rauha rikkoontuu ja käsissämme on lattialla sätkivä kiukkupussi.

19:45 Mini jättää suosiolla kirjat koriinsa ja lähtee isänsä kanssa yläkertaan hammaspesulle. Nukkumaanlaitot meillä hoidetaan tasapuolisesti vuoroilloin, vaikka siihen ei yleensä reilu 10 minuuttia enempää menekkään aikaa. Nyt yläkerrasta ei kuulu itkua tai huutoa, eli kaikesta päätellen hampaat saatiin puhtaiksi yhteisymmärryksessä. Varsinainen nukkumaanlaitto tarkoittaa käytännössä vain verhojen sulkua ja hyvänyöntoivotuksia katossa roikkuvalle puulinnulle. Sitten vaan neiti pinnikseen, pupu/nalle/kirahvi kainaloon ja kauniita unia.

Eilisen iltapalaleivät eivät näyttäneet kummoisilta, mutta maku oli onnistunut

20:00 Talossa on hiljaista, uunissa valmistuu iltapalapatongit ja telkussa pyörii sunnuntainen Selviytyjät jakso. Loppuilta kuluu sohvalla, kunnes siirrymme itsekin sänkyyn yöunille. Mies tsekkailee vielä sängyssä Hesarin uutiset tabletilla, mutta itse simahdan kiitos univelkojen melkein samantien.

POIKKEUKSELLISEN RAUHALLINEN ARKIPÄIVÄ

Nyt eilistä miettineenä ja tarkemmin kirjanneena tajusin, ettei Hemmo saanut koko päivässä yhtään raivaria. Poikkeuksellista tämä on siksi, että yleensä itkupotkuraivareita tulee se 15-30 päivässä. Nyt edes pukemiset eivät aiheuttaneet suurempia tunnekuohuja, joka on hyvin hämmentävää. Normaalisti pelkkä vaatteiden levittäminen lattialle käynnistää välittömän vastareaktion.

Neidin orastavan uhmaiän myötä oletan näiden seesteisten touhupäivien olevan enemmän harvinaisuus kuin sääntö, joten otetaan nyt kaikki ilo irti. Ja vaikka moniin päiviin sisältyy taistelua pukemisten, syömisten ja siirtymien kanssa, ovat päivät kotona silti pääsääntöisesti mukavia.

Kommentit

    • Jenni

      Pitää varmaan jossain välissä tehä vastaava juttu siitä ei niin sujuvasta arkipäivästä

       0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.