VALIKKO
28.11.2016 11:09

Hemmo 6kk, miten on mennyt?

Havahduin eilen vasta iltapäivällä siihen, että tuo meidän tättähäärä Hemmo tosiaan on  jo 6kk. Ihan huimaa, miten nopeasti aika on mennyt! Toisaalta taas tuntuu, että kaveri olisi ollut mukana kuvioissa jo ikuisuuden. Miten meillä sitten on mennyt tämä puoli vuotta yhteistä taipaletta ja millainen on Hemmo 6kk?

 

Omasta mielestä olemme klaaranneet vauva-arjen pyörityksen vallan mallikkaasti. Toistan itseäni sanomalla, että Hemmo on ollut varmaan sieltä helpommasta päästä vauvoja, joten olemme päässeet vanhempina vähän helpommalla. Synnäriltä asti rutiinit on olleet olemassa,  niitä vain on vähän hienosäädetty välillä. Olen vallan tyytyväinen nykyiseen rutiiniimme, sillä se muistuttaa paljolti päiväkotiarkea. Päikkäreitä nukutaan vielä kolmet, mutta näistä 1. ja 3. unet ovat alkaneet vähitellen lyhenemään, jotta yöuni säilyisi kunnollisena.  Yöt ovat tosin viime viikon flunssan jälkeen jääneet risaisiksi, mutta tämä korjaantunee kyllä kunhan tyttö on täysin tervehtynyt.

Kiinteitä Hemmo vetelee aika hyvällä ruokahalulla viisi kertaa päivässä. Ainoastaan välipala tökkii edelleen, sillä Hemmo ei vieläkään syystä tai toisesta pidä hedelmäsoseista. Maissinaksut kylläkin tekevät kauppansa ja niitä natustellaankin vähän joka aterialla. Vähitellen ollaan alettu maistelemaan sormin mm. kurkkua ja hedelmiä. Puuroa menee sekä aamulla että illalla. Iltaisin saattaa  välillä  jäädä syömiset lyhyiksi, jos uni painaa rankemmin päälle.

dsc04583

Luonteeltaan H on iloinen, velmu ja reipas tyttö. Ääntä lähtee kuin pienestä kylästä, välillä kiljahdellen, välillä naureskellen. Hän katselee ja kuuntelee tarkasti aikuisen puhetta ja vastaa sitten omalla vuorollaan. Suurimman osan ajasta hän hymyilee aurinkoisesti, vaikka vieraita kohtaan onkin vielä vähän varautunut. Hemmo pyörii näppärästi selältä vatsalleen ja takaisin, mutta eteenpäin ei ihan vielä päästä. Yritys on kyllä kova, eli eiköhän sekin vaihde sieltä kohta löydy. Sylissä hypitään innokkaasti ja paras juttu päivissä on iltakylpy kumiankan kanssa.
Ennen jännitin asioiden hoitamista yhdessä vauvan kanssa. Perus kauppareissu saattoi mennä vauva kainalossa ostoksia kärriin heitellen, sillä ikinä en tiennyt miten kauan kaveri viihtyisi turvaistuimessa. Nykyisin kaupassa seuraillaan valoja, ihmisiä ja tavaroita silmä kovana, eikä hermo mene ihan niin helposti. Myös ne ns. virallisemmat asiat, kuten pankkikäynnit, menee ihan mukavasti. Hemmo oli meillä mukana niin asuntolaina neuvotteluissa kuin kaupanteossa. Tästä kirjoittelen vielä myöhemmin vähän tarkemmin.

Nykyisin voin jo jättää vauvan hoitoon vähäksi aikaa ilman, että vastassa on puolentunnin päästä naamapunaisena huutava takiainen. Näin ei ollut vielä muutama viikko sitten ja olen tästä muutoksesta enemmän kuin tyytyväinen. Eilen jätimme Hemmon ensimmäistä kertaa ystävälleni hoitoon vähän pidemmäksi aikaa, kun itse lähdimme katsomaan uuden Potterin leffaan.  Monelle muulle en olisi kaveria vielä jättänyt niin pitkäksi pätkäksi, mutta kyseessä oli työkaverini, jonka tiesin satavarmasti pärjäävän meillä. Vaikka ohjelmassa olisi kolmen tunnin huutokonsertti. Onneksi näin ei ollut, vaan vastassa oli yhtä tyytyväinen vauva kuin lähtiessämme.

Vauvan kanssa kaikki menee jo siis aika rutiinilla ja kivasti. Minityypin lisäksi pitäisi kuitenkin muistaa ja jaksaa hoitaa myös sitä parisuhdetta, joka on nyt viimeisen puolivuotta ollut vähän taka-alalla. Olemme nahistelleet tänä aikana varmaan enemmän,  kuin viimeisen seitsemän vuoden aikana yhteensä. Isona syynä kiire, väsymys ja yleinen stressi uudenopettelusta. Nyt arjen rauhoituttua päätimmekin alkaa käymään säännöllisesti kahdestaan ”treffeillä”, kun vauvan voi huoletta jättää muutamaksi tunniksi hoitoon. Onhan meillä yhteistä aikaa myös iltaisin kun Hemmo käy 7 jälkeen nukkumaan, mutta silloin tulee usein tehtyä niitä omia juttuja.

dsc04500

Yksi parhaista muutoksista verrattuna vastasyntyneen hoitoon on se, että voimme mennä illalla yhdessä saunaan. Tämä harmitti minua pari ensimmäistä kuukautta, kun Hemmo nukkui iltaisin vielä milloin sattui, eikä saunaan voitu mennä samaan aikaan. Nyt kaveri vetelee lähes 100% varmuudella sikeitä muutaman tunnin nukahtamisen jälkeen, joten saunaan voi suunnata ilman kiirettä samaan aikaan.  Seuraava odotuksen aihe on sitten perhesauna, kunhan Hemmo on tarpeeksi iso saunomiseen.

 

Kaiken kaikkiaan Hemmolle kuuluu hyvää, niin pääsääntöisesti meille vanhemmillekin. Aika vaan on mennyt tuhottoman nopeasti, sillä vastahan oli kevät ja pelkkä 9kk äitiysloma vaikutti hirveän pitkältä ajalta. Nyt siitä on yli puolet takana ja jo helmikuun lopulla alkaisi hoitovapaa. Könsikäs pystyy onneksi pitämään loput isyysvapaat ja talvilomat niin, että itse voin olla pari viikkoa sijaistamassa omissa töissä. Emme halua laittaa Hemmoa vielä keväällä päivähoitoon, vaan hän saa olla kotihoidossa ainakin niin kauan, että täyttää kaksi. Mieluusti pidempäänkin. Toki teen kotihoidontuen ohella sijaisuuksia niin paljon kuin pystyn, mutta täysin Hemmon ehdoilla.

Sellainen pläjäys meidän kuluneesta puolivuotisesta, katsotaan uutta koostetta sitten 1-vuotiaan Hemmon kanssa!

 

 

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.