VALIKKO
19.11.2017 13:38

Lapsiperheen arki- ja päivärutiinien tärkeys – mitä sanoo taaperon äiti ja kasvatusalan ”ammattilainen”?

Minulta on useampaan otteeseen pyydetty neuvoja lapsiperheen arjen pyörityksessä. Ensimmäisen kerran aihe nousi esiin, kun kirjoitin toteuttamastamme unikoulusta. Nämä jutut voit lukea tästä ja täältä. Isoimpana syynä kyselyihin on varmasti työni päiväkodissa, mutta nykyisin myös oma perhearki, joka pyörii suhteellisen kivuttomasti omalla painollaan. Päiväkodissa toistuvimpia keskusteluja vanhempien kanssa käydään juuri lapsen uneen liittyen: Miten lapsen saisi illalla käymään aikaisemmin nukkumaan? Voiko päiväunia lyhentää? Miksei kannata? Voiko olla nukkumatta ollenkaan?  

Lapsiperheessä puhuttavimpia asioita on lapsen uni

”Yksivuotias lapsi tarvitsee unta noin 12–13 tuntia vuorokaudessa. Unen tarve on kuitenkin yksilöllistä. On illanvirkkulapsia ja aamuntorkkulapsia, myös nukahtamistavat voivat olla hyvin erilaisia.” -MLL

Meillä alan ”ammattilaisilla”  on myös usein kyky nähdä perheiden tilanteita laajemmin, kuin vain keskittyä yhteen tiettyyn ongelmaan arjessa. Vanhemmat voivat huomata vain illan kiukkuisuuden, mutteivät osaa yhdistää sitä päivän muihin tapahtumiin. Ajatellaan herkästi lapsen olevan vain hankala, eikä osata liittää illan kiukkua vaikkapa yliväsymykseen. Toisaalta haluttaisiin lapsi aikaisin illalla nukkumaan, mutta samalla olisi kiva nukkua aamulla pitkään. Aina vastaus ei löydy päivärytmistä, mutta melko usein lapsen rutiinien vahvistaminen ja selkeyttäminen ainakin helpottaa muuta elämää. Ja vaikka tulen nyt paljon puhumaan unirytmistä, kaiken voi laajentaa myös muihin päivän kiinnekohtiin. Itse vain koen nukkumisen olevan yksi tärkeimpiä lapsen arkea muokkaavia juttuja.

MITKÄ RUTIINIT? ENTÄ PÄIVÄRYTMI?

Kuten mainitsin, ovat perheen uneen,  päivärytmeihin ja -rutiineihin liittyvät asiat yleisimpiä teemoja, joita päiväkodin työntekijät käyvät läpi vanhempien kanssa. Uskon vahvasti, että vuosien kokemus lastenhoidosta ja pedagogiikan opinnot ovat helpottaneet oman perhearjen jäsentämistä. Meille on myös sattunut harvinaisen helposti rutiineihin tottuva lapsi. Yksinkertaistettuna tarkoitan päivärytmillä perheen arjessa toistuvia asioita: uni, leikki, ulkoilu, ruokailut, iltatoimet. Jokainen perhe luo itselleen sopivimmat rutiinit arkeen, mutta kyllä näissä on tiettyjä yhtäläisyyksiä havaittavissa.

Rytmeistä voi satunnaisesti joustaa, esimerkiksi reissujen aikana

Tässä esimerkkinä meidän 1,5-vuotiaan taaperon rytmi, joka on pysynyt suhteellisen muuttumattomana ihan sieltä n. 3kk iästä asti, ainoastaan toiset päiväunet ovat jääneet pois aamulta.

6:30-7:00 Herätys ja aamutoimet
7:00-8:00 Aamupala ja leikkiä sisällä
9:00-10:30 Ulkoilu (usein vaunulenkki koirien kanssa)
11:00 Lounas ja rauhallista leikkiä (esim. kirjat & palapelit)
12:00-14:00 Päiväunet
14:00 Välipala ja leikkiä sisällä
15:00 Ulkoilua
16:00 Päivällinen ja leikkiä sisällä
18:00 Kylpy ja iltapala
Leikkiä
19:30-20:00 Yöunille

Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan 1-vuotias lapsi tarvitsee vuorokaudessa noin 12-13 tuntia unta. Meidän Hemmolle unta kertyy itse asiassa juuri tuo suositeltava määrä. Meillä rytmi mukailee hyvin vahvasti perinteistä päiväkotirytmiä, joten jos olet laittamassa taaperoa päiväkotiin, vastaa yllä avattu aikataulu melkein prikulleen monen päiväkodin arkea. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meidän rytmi olisi sopiva kaikille perheille. Osa lapsista ja aikuisista on iltavirkkuja, kun taas osa heräisi jo aamusta kukonlaulun aikaan. Meille on sattunut kaksi aamuvirkkua aikuista ja samoin lapsen rytmi on hyvin aikainen, mutta teidän rytmi voi olla paljon myöhäisempi. Onkin tärkeää löytää juuri teille sopivat rutiinit ja aikataulut,  ei niinkään toistaa muiden omia orjallisesti.

AAMUN VIRKKU, ILLAN TORKKU

Jos siis heräätte luonnostaan aamulla aikaisin, käytte myös mitä todennäköisimmin aiemmin illalla nukkumaan. Näin on juurikin meillä. Hemmo tosiaan on unessa jo viimeistään kello 20, mutta myös me vanhemmat käymme normaalisti viimeistään kello 22 nukkumaan, usein jo aiemmin. Oma rytmi  on vaihdellut vuosien varrella vuorotöiden sun muiden takia, mutta kyllä se uni on aina tupannut tulemaan varsin aikaisin.

Tällaisille perheille sopivin on juurikin yllä kuvaamani päivärytmi. Kun lapsi herää aikaisin, nukkuu hän päiväunet myös aiemmin ja näin ollen yöunille käydään varhain. Hyvänä puolena on vanhempien oma aika illalla, joka on mielestäni varsin iso plussa. Hemmo onneksi nukkuu myös päivällä 1,5-2h, jolloin minulle jää joka päivä hetki omaa-aikaa hoitaa työjuttuja tai katsoa vaikka suosikkisarjaa Netflixistä.

ILLAN VIRKKU, AAMUN TORKKU

Otsikosta voi varmaan jo päätellä, että toisilla puolestaan silmät pysyisi auki illalla yömyöhään ja aamulla unta riittäisi pitkälle aamupäivään. Tässäkään rytmissä ei ole mitään vikaa, jos se vain toimii ja sopii teidän sen hetkiseen arkeenne. Eli jos toinen vanhemmista on vaikkapa kotona lapsen/lasten kanssa, eikä aamulla ole pakko lähteä aikaisin hoitoon, ei pitkille aamu-unille ole mitään estettä. Silloin sinun pitää kuitenkin valitettavasti hyväksyä se tosiasia, että kaikkea ei voi saada.

Yleisesti tässä vaiheessa kohdataan ongelma: ollaan kaikki tyytyväisiä pitkiin aamu-uniin, mutta illalla haluttaisiin lapsi ajoissa nukkumaan. Ensimmäinen ratkaisu on monilla alkaa karsimaan päiväunista. Tätä en kuitenkaan suosittele oikein kelleen, vaikka jokainen ne omat ratkaisunsa tekevätkin. Alle 6-vuotiaat lapset kaipaavat lepoa päivän aikana, vaikkakin monilla päiväunien tarve alkaa vähenemään luonnostaan siinä noin kolmen ikävuoden hujakoilla. Saatetaan ajatella, että ei anneta lapsen nukkua päikkäreitä, jolloin hänet saa helposti illalla nukkumaan aikaisin. Teoriassa vanhempaa palveleva ajatus, mutta mietitään tilannetta lapsen kannalta. Päivä menee varmasti vielä ihan mukavasti ilman unia, mutta iltaa kohden alkaa iskemään väsymys. Lapsi on kiukkuinen ja itkuinen, aivot eivät ole saaneet päivän aikana kaipaamaansa lepotaukoa. Toki lapsi voi nukahtaa aikaisemmin, mutta ilta ei ole mielekästä väsyneelle lapselle tai aikuiselle.

Päiväunien jättö pois parempien yöunien toivossa ei yleensä myöskään ole toimiva ratkaisu. On tutkittu, että päiväunien lyhentäminen tai kokonaan poistaminen aiheuttaa mitä todennäköisimmin lisää rauhattomuutta ja levottomuutta yöuneen. Yliväsynyt lapsi on myös hankalampaa saada rauhoitettua illalla sänkyyn. Tässäkin lapset ovat yksilöitä! Tiedän taaperoita, jotka eivät yksinkertaisesti nuku päivällä kuin alle tunnin pätkän ja jaksavat hyvin iltaan ja vetelevät sitten pitkät yöunet. Kuitenkin heillä vireystila pysyy tasaisena, päivän lyhyet unet riittävät palauttamaan heitä ja illat eivät ole yliväsyneitä. Jos lapsi nukkuu alle kaksi tuntia sopivaan aikaan päivällä, ei sen pitäisi vaikuttaa yöuneen. Osa myös nukkuu luonnostaan lyhyemmät unet.

MITÄ VAIHTOEHTOJA ON OLEMASSA?

Painotan taas, etten minä tiedä asiaan yhtä ja ainoaa totuutta. Voin vain antaa vinkkejä, mitkä saattaisivat toimia useiden lasten kohdalla. Kaikkea kannattaa testata ja poimia neuvoista ne omaa perhettä palvelevat jutut. Kuitenkin voisi yleistää perheet kahteen kategoriaa: koti- ja päivähoidossa oleviin.

1. LAPSET KOTIHOIDOSSA

Tässä voit kivasti valita juuri sen teille parhaan rytmin. Jos haluatte nukkua aamuisin pitkään, niin siitä vaan! Pitkään aamulla nukkuva lapsi ottaa päiväunet usein vähän myöhemmin ja käy illalla myös myöhemmin yöunille. Jos kuitenkin haluaisit lapsen illalla aikaisemmin nukkumaan, älä ainakaan kovin pieneltä jätä ensimmäisenä päiväunia pois. Alkakaa siinä tapauksessa siirtämään unirytmiänne aikaisemmaksi, niin että heräätte niin arkena kuin vapaalla samaan aikaan. Tällöin myös sinun on tehtävä muutos omaan arkeesi, jos haluat lapsen rytmin muuttuvan.

2. LAPSET PÄIVÄHOIDOSSA

Tällöin valinnanvaraa ei ihan niin rutkasti ole. Usein päiväkotiin pitää lähteä aikaisin, joten arkena herätys on ennen kello kahdeksaa. Jotkut tekevät vuoroa, jolloin lapsi tulee joinain aamuina aikaisin hoitoon, toisina taas vasta ennen lounasta. En haluaisi kutsua joidenkin vanhempien tapaa toimia virheeksi, mutta kyllä siinä yksi ongelman ydin piilee: lapsen annetaan toisina päivinä nukkua pitkään, toisina taas revitään todella aikaisin ylös. Päivä- ja yöunet ovat sekaisin, sillä lapsi ei aina päiväkodissa ole vielä uniaikaan väsynyt. Tällaisissa tilanteissa olen aina suositellut tasaamaan lapsen unirytmin, vaikka olisikin vapaa-aamu. Valitettavasti tämä tarkoittaa myös sen mahdollisesti vuorotyötä tekevän vanhemman heräämistä aikaisemmin.

Sama pätee eroperheissä, joissa lapset asuvat vaikkapa vuoroviikoin eri vanhemmilla. Toisen luona saa mahdollisesti olla kotona päivät, toisen luona pitää lähteä aamusta päiväkotiin. Koittakaa näissäkin tilanteissa löytää jonkunlainen kompromissi, jotta lapselle löytyisi suhteellisen tasainen rytmi arkeen.

Hemmo on aina käynyt hyvin nukkumaan, mutta yöt eivät silti aina ole menneet ihan nappiin

Jos teillä on hankaluuksia esimerkiksi yöunille laittamisessa, vaikka lapsi heräisi aikaisemmin, kannattaa tsekkailla perheen iltarutiinit. Löytyykö sieltä toistuvia ja tuttuja juttua, vai menevätkö illat kaaoksessa? Telkkari kannattaa laittaa pois, lukea kirjoja jos lapsi niistä tykkää, sylitellä ja muuten vaan olla rauhassa ennen uniaikaa. Näin lapsi oppii ennakoimaan, että kohta käydään nukkumaan. Kaikki eivät silti käy suosiolla maate, vaan vetäisevät joka ilta tehokkaan 1000 kalorin HIIT treenin pinnasängyssä, vaikka kuinka olisi kaikki rutiinit kohdallaan.

OLE VALMIS MUUTOKSEEN

Voit pohtia ja päivitellä mammakerhossa tai päiväkodin vasukeskustelussa loputtomiin lapsesi uniasioita.  Jos et kuitenkaan ole itse halukas muuttamaan omia tottumuksiasi, ei muutosta voi vaatia myöskään lapselta. Vähän sama tilanne, kuin jos ylipainoinen henkilö haluaisi eroon ylimääräisistä kiloista. Hän valittaa siitä ja kyselee ammattilaisilta neuvoja, muttei kuitenkaan siirrä niitä käytäntöön arjen tasolla, vaan valitsee silti välipalaksi mieluummin suklaapatukan, kuin omenan.

Kaikki ei sovi kaikille ja lapset ovat yksilöitä. Kuitenkin se on selvää ja tutkittua, että lapset kaipaavat rutiineja.  Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä tiukemmin totutuista aikatauluista kannattaa pitää kiinni. Vauvalla unentarve alkaa vähenemään pikkuhiljaa siinä noin 3kk tienoilla, jolloin vanhemmat voivat vähitellen ja varovasti alkaa vaikuttamaan lapsen rytmiin. Toisille päivärytmi muodostuu nopeasti, toiset etsivät itselleen sopivaa tahtia vielä pitkään. Joka tapauksessa vanhempi on tässä avainasemassa ja tukemassa lapsen kehitystä ja kasvua. Tässä esimerkki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ehdottomasta päivärytmimallista vauvasta taaperoon asti.

Sama pätee melkein kaikkeen, mitä lapsen kanssa tehdään. Pitää olla itse myös valmis muuttamaan toimintaansa, jos haluaa lapsen niin tekevän. Pienet kuitenkin oppivat vahvasti esimerkin kautta, joten ei auta käskeä lasta syömään vihanneksia, jos ei itse niitä ota lautaselleen. Esimerkkinä itse inhoan yli kaiken parsakaalia mieheni kanssa, mutta koska tarjoan sitä Hemmolle, olen pakolla opetellut syömään sitä itsekin. Hillosipuleita ja silliä Hemmon ei tarvitse oppia syömään…

Lisätietoja lapsen uneen liittyen löytyy mm. näistä linkeistä:

https://peda.net/alavus/varhaiskasvatus/pt/lepohetki

https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapsen-uni/

Lapsen oppivat aivot tarvitsevat paljon unta

 

Saa kommentoida, jos joku jäi askarruttamaan! Saa laittaa myös viestiä sähköpostilla, jos haluat tarkemmin vinkkejä arkeen tai vaikkapa unikouluun lapsen kanssa.  Nyt miä otan vielä kupin teetä, ja odotan muksun heräämistä päiväunilta iltapäivän touhuihin! 🙂

 

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.