VALIKKO
20.12.2017 13:42

Mitä tekisit, jos saisit tietää kuolevasi vuoden päästä?

Jouluun kuuluu paljon iloa, yhdessäoloa ja lahjoja. Mutta samalla tähän aikaan vuodesta monilla on vahvasti mielessä ne jo poisnukkuneet läheiset, joille ehkä käydään sytyttämässä kynttilä jouluaattona. Satuin katsomaan Suomipopin iltapäiväohjelman hyväntekeväisyystempauksia netistä Brother Christmasin kanssa ja erään Lianan tarina pysäytti ajattelemaan omaa elämää.

Pikaisesti tiivistettynä kyseessä on siis nainen, jolta raskauden aikana löytyi toisesta rinnasta patti, josta ei heti saatu selvyyttä ja sen annettiin olla synnytykseen asti. Myöhemmissä tutkimuksissa paljastui, että kyseessä oli ärhäkkä syöpä. Liana pääsi leikkaukseen, mutta lopulta kasvaimia löytyi myös molemmista keuhkoista ja kainaloista. Suomipop sitten yhdessä Brother Christmasin kanssa toteutti tälle rohkealle äidille ikimuistoisen joululahjan pyytämällä tämän lempiartististi Juha Tapiota esiintymään kotikeikalle.

MITÄ JOS SAISIT TIETÄÄ, ETTÄ AIKA LOPPUU KESKEN?

Mitä jos sinulle kerrottaisiin, että elämä loppuu vuoden päästä? Kuluttaisitko tuon ajan surkuttelemalla huonoa tuuriasi vai pyrkisitkö ottamaan siitä kaiken irti? Meitä on varmasti moneen junaan, enkä usko kenenkään osaavan vastata tähän täysin, ellei tilanne oikeasti satu omalle kohdalle.

Olen siitä outo, että tykkään lukea raskaammista aiheista kertovia kirjoja, mieluusti vielä tositapahtumiin perustuvia. Yksi lempikirjoistani onkin Ray Kluunin kirja Vaimo kävi lääkärissä. Siinä pienen lapsen äiti ja vaimo saa tietää sairastavansa syöpää, jota ei mitä todennäköisimmin saada parannettua. Itse asiassa juuri tämän kirjan jälkeen aloin miettimään tilannetta omalle kohdalleni, sillä pystyin pelottavan hyvin samaistumaan kirjan päähenkilön elämään. Suosittelen kirjaa vahvasti jokaiselle!

 

MITÄ ITSE TEKISIN?

Pieniä juttuja Hemmon kanssa. (Kuva Minna Häkämies)

 

Jos nyt kuitenkin saisin huomenna kuulla, että elinaikaa on jäljellä vain vuosi, mitä itse tekisin? Oletetaan, että kuolema on väistämätön eli hoitojen kanssa taistelu ei olisi vaihtoehto. Varmasti alkuun saisin aikaa kulumaan itsesääliin ja surisin jo valmiiksi, etten näkisi lapseni kasvavan aikuiseksi. Tämä on minusta luonnollinen reaktio, mutta pyrkisin kuitenkin pääsemään siitä ylitse ja keskittymään aikaan, joka minulla on vielä jäljellä.

 

PERHE. Ensimmäinen ja varmasti monelle tärkein asia olisi viettää mahdollisimman paljon aikaa perheen ja läheisten kanssa. Taltioida yhteisiä muistoja valokuvien ja videoiden muodossa. Haluaisin myös kirjoittaa valmiiksi tyttärellemme kirjeitä ja ehkä hankkia pieniä lahjoja, joita hän saisi aina merkkipäivinä. Näin olisin mukana hänen elämässään, vaikken voisi itse olla paikalla. Haluaisin käydä paljon retkillä perheenä, paistaa makkaraa nuotiolla ja tehdä majoja metsään.

BUCKET LIST. Eli asiat, joita haluaisin tehdä ennen kuolemaa. Vuodesta ei haluaisi isoa siivua käyttää paikasta toiseen kiirehtimiseen, mutta olisi varmasti ainakin pari reissua, jotka haluaisin tehdä. Esimerkiksi Annapurnan vaellusreitti Himalajalla olisi ihan kärkikastissa listalla. Mulla ei ole juurikaan tarvetta päästä ajamaan kalliilla autoilla tai hyppäämään lentokoneesta. Sen sijaan haluaisin kajakoida tyynellä järvellä luonnonpuistossa ja nukkua yön tähtien alla.

ASIOIDEN JÄRJESTELY. Kirjoitin aikaisemmin omien hautajaisten suunnittelusta. Tekstin voit lukea TÄSTÄ. Jos kuitenkin saisin etukäteen tietää kuolevani, haluaisin ehkä järjestää hautajaisetkin etukäteen. Kuulostaa varmasti hullulta, mutta näin pääsisin vielä tapaamaan kaikkia tärkeitä ihmisiä yhdellä kertaa. Ennakko hautajaiset voisivat sisältää samoja juttuja, kuin normaalitkin hautajaiset, mutta nyt saisin itse olla osa menneiden muistelua. Varsinaiset hautajaiset voisi sitten hoitaa ihan vaan pienimuotoisella siunaamisella ja uurnan laskulla. Samoin hoitaisin kaikki omien asioideni järjestelyt valmiiksi, kuten sometilien sulkemiset, vakuutusasiat jne.

ELÄ JA NAUTI

Vaikka sanotaan, että pitäisi elää joka päivä kuin se olisi viimeinen, ei se käytännössä yleensä onnistu. Arki rullaa eteenpäin painollaan, eikä jokaiseen vaipanvaihtoon saa mahtumaan suuria tunteita. Arjessa kiukutellaan, tiuskitaan ja pahoitetaan toisen mieltä. Haluaisin oppia siihen, ettei erottaisi riidoissa, sillä koskaan kun ei tiedä, jääkö se ovenläimäytys viimeiseksi kohtaamiseksi. Hyvissä merkeissä erottuna on parempi fiilis jäädä rekankin alle, eikös vaan?

Luonto olisi isossa roolissa viimeisenä vuonna

Joka päivä ei tarvitse olla juhlaa, mutta ei pitäisi arkailla tavoitella unelmiaan ja elää täyttä elämää. Lähde ihmeessä opiskelemaan uutta ammattia, jos se tuntuu oikealta! Hoida työsi, mutta älä uhraa koko elämääsi sille. Elämän ei pitäisi tuntua pelkältä taistelulta ja selviytymiseltä, vaan siitä pitäisi pystyä nauttimaan.  Sama pätee arkeen: jos tuntuu, että elät vain kahtena päivänä viikossa (la&su), kannattaa omaa ajankäyttöään miettiä tarkemmin. Ei joka ilta tarvitse ehtiä kiipeämään Everestille, mutta lähimetsään pääsee nopeasti paistamaan vaahtokarkkeja nuotiolla yhdessä lapsen kanssa.

Luonnollisesti kukaan ei voi tietää, elääkö 100-vuotiaaksi vai tippuuko piano niskaan seuraavana päivänä. Oman aikansa määrää tai sen riskejä ei kannata jäädä hirveän tarkkaan miettimään, mutta ajan rajallisuun on silti hyvä tiedostaa. Käytä aikasi viisaasti ja hymyillen, ole rohkea ja nauti elämästä! Useammin vanhana kadutaan tekemättömiä asioita, kuin tehtyjä.

Kummien vanhemmat on varmaan simpukoita ku ne on ite niin helmiä. EHE EHE.

Minua rauhoittaa, että omalla kohdalla perheeni tukena olisi monta mahtavaa tyyppiä ottamassa koppia, jos korttitalo romahtaisi. Lapsen kummit on erityisesti valittu sillä ajatuksella, että turvallisia aikuisia löytyy aina kulkemaan rinnalle, niin lapsen kuin aikuisen.

 

Mitä sun bucket listiin kuuluu?

Kommentit

  • Niina

    Tämä postaus herätti kyllä ajattelemaan! 🙂 Itse olen koittanut elää sellaista elämää, että jos nyt kuolisin niin kuolisin onnellisena. Oon myös kova toteuttamaan unelmiani ja teen niiden eteen myös töitä enkä vain odota, että ne tapahtuvat 😀 Jos saisin tietää, että kuolen vuoden päästä hoitaisin myös asioita valmiiksi, matkustaisin vielä muutamaan paikkaan johon olen aina halunnut sekä kävisin viellä muutamassa uudelleen. Muuten olisin vaan paljon rakkaiden ihmisten kanssa<3

     0
    • Jenni

      Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta 🙂 ja juuri tuohon kun pystyisi joka pä7vä, eli että kuolisi onnellisena, vaikka arki välillä olisikin haastavaa 🙂

       0
  • neito

    Mäkin luin jutun Lianasta. Ensi alkuun en tajunnut kenestä oli kyse, mutta mies kertoi muutamaa päivää myöhemmin lukeneensa jutun ja tajunneensa heti, että kyse oli yhdestä meidän lasten päiväkodin aikuisesta. 🙁 Mulle tuli surullinen mieli jo ennen kuin olin tajunnut kenestä oli kyse ja vielä surullisempi kuin tajusin kuka henkilö on. Luonteeltaan kyllä todella positiivinen ihminen ja osaa jakaa hyvää mieltä ympäristöönsä.

     0
    • Jenni

      Itse en tunne, mutta videopätkän prrusteella erittäin positiivinen ja rohkea nainen kyseessä! Kaikkea hyvää hänelle toivosi, vaikka ennuste onkin huono.

       0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.