VALIKKO
10.11.2017 13:05

”Naisen palkkaaminen on aina tietoinen riski” -millainen on reilu työnantaja?

Työnhaku, työpaikan vaihtaminen ja yleisesti palaaminen työelämään on ollut tapetilla viimeaikoina monissa keskusteluissa. Monet hoitovapaalla olevat äidit miettivät, milloin olisi oikea aika palata takaisin vanhaan työpaikkaansa tai alkaa metsästämään uusia haasteita. Kaverini on pohtinut uuden työn hakemista, mutta mietti samalla, voiko kolmannen muksun yrityksen aikana ottaa työtä vastaan, jos koeaika kestää kuusi kuukautta? Hän oli jostain saanut tietoon, että koeajalla naisen raskaus on peruste irtisanomiselle. Kysyin mistä hän oli tämän kuullut, kuulemma oli mainittu työhaastattelun yhteydessä. Samoin särähti korvaan miespuolisen kommentti: ”naisen palkkaaminen on aina tietoinen riski”.

Asiahan ei tosiaankaan ole näin. Raskaus, perhe, tai mahdolliset lapsihaaveet eivät ikinä saa olla esteenä palkkaamiselle tai perusteena irtisanomiselle. Toki huono työnantaja voi verhota työsuhteen päättämisen muilla syillä, mutta tällöin päätökselle pitää olla todella vahvat perusteet. Työnantaja voi myös jättää uusimatta/vakinaistamatta määräaikaisen työsuhteen raskauden takia, mutta silloinkaan ei voi vedota työntekijän perhesyihin.

HYVÄ TYÖNANTAJA ON TASAPUOLINEN

Ymmärrän toki omalla tavallaan työnantajaa tilanteessa, jossa haastatteluun tulee nainen, joka joko kertoo odottavansa tai suunnittelevansa perheenlisäystä. Tällöin työnantaja tietää joutuvansa kouluttamaan työtehtävään taas uuden äitiyslomasijaisen lähitulevaisuudessa.  En sano esimiehen toimivan reilusti palkatessaan toisen hakijan, mutta tavallaan ymmärrän syyt.

Mitä työnantaja saa kysyä haastattelussa?

Kuitenkin tuntuu, että naisvaltaisilla työpaikoilla, kuten sosiaali- ja hoiva-aloilla, ei tällaista syrjintää niin paljon esiinny. Usein esimiehet ovat itse naisia, monet myös perheellisiä. On miltein oletus nuorta naista palkatessa, että jossain vaiheessa tämä jää äitiyslomalle. Vastaisesti miesvaltaisilla aloilla tilanne ei välttämättä ole sama. Esimies voi ajatella puhtaasti työpaikan etua, esimerkiksi raskaudesta aiheutuvia lisäkuluja, ja valita työhön miespuolisen hakijan. Eron näkemyksissä huomasi hyvin, kun heitin ilmoille ajatuksen miehen jäämisestä hoitovapaalle. Ensimmäinen kommentti oli: pitää selvitellä sopiiko se työnantajalle. Minun naisena oletettiin jäävän kotiin (ja mielelläni jäinkin), mutta miehen työpaikalla pitää kysyä lupa lakisääteisiin oikeuksiin?

”Tasa-arvovaltuutettu on lausunnossaan todennut, että vanhemmuuteen tai perheenhuoltovelvollisuuteen liittyvien seikkojen, kuten esimerkiksi perhesuhteiden tai siviilisäädyn, kysyminen työhönoton yhteydessä on tasa-arvolain vastaista.

Tasa-arvolain vastaisina kiellettyjä kysymyksiä työhaastattelutilanteessa ovatkin kysymykset raskaudesta, lastenhankkimissuunnitelmista, lasten lukumäärästä ja lastenhoidon järjestämisestä. Menettelyä ei voi oikeuttaa myöskään sillä, että kysymyksiin vastaaminen on vapaaehtoista. Työnhakijalla ei ole velvollisuutta kertoa raskaudestaan.” – PAM

 

Minulta on kysytty lähes joka työhaastattelussa perhetilanteestani, joko suoraan tai kierrellen. Olen yleensä vastannut, sillä mielestäni vastaamatta jättäminen voi itsessään huonontaa mahdollisuutta tulla valituksi työtehtävään. Olen kuitenkin joka kerta miettinyt useamman hetken, miten vastauksen muotoilen. En ikinä sanoisi suoraa yrittäväni parhaillaan aktiivisesti lasta tai ainakin sen olevan lähitulevaisuuden suunnitelmissa. Pääsääntöisesti koska se ei vaikuta millään tavalla ammattitaitooni työntekijänä.

KANNATTAAKO NAISTA PALKATA?

Mietitäänpä tilannetta, jossa etsitään työntekijää vaikkapa ison suunnittelufirman palvelukseen. Työ on toimistopainotteista, eli ei fyysisesti kovin raskasta. Kyseessä on vakituinen työsuhde, neljän kuukauden koeajalla.

Hakija A: 

  • 31- vuotias nainen
  • katkeamatonta työkokemusta alalta kuusi vuotta
  • suosittelija edellisestä työpaikasta, jossa lopetti paikkakunnalta muuton takia.
  • saanut juuri tietää olevansa raskaana

Hakija B:

  • 25- vuotias mies
  • tehnyt alan töitä pari vuotta
  • hakija A:n kanssa yhtä hyvät paperit koulusta
  • sinkku

Kumman luulette olevan vahvemmilla työllistymisen osalta? Jos haastattelijana on reilu ja fiksu henkilö, palkkaa hän työtehtävään puhtaasti sen sopivamman hakijan. Oletetaan sen olevan tässä vaiheessa Hakija A.  Tällöin haastattelija pystyy näkemään asian pidemmällä skaalalla ja ymmärtää äitiysloman olevan aika lyhyt pätkä mahdollisesti pitkässä työsuhteessa. Naisen ei toki ole pakko itse kertoa olevansa raskaana, mutta oletetaan hänen kertovan tämä haastattelussa ollakseen rehellinen.

Kuitenkin usein mennään toisen kaavan mukaan. Oletetaan taas, että haastattelija tietää Hakija A:n tilanteesta. Hakija B on mies, jolloin ei ole raskauden ”riskiä”, eikä hän myöskään oletettavasti jää ainakaan samantien pitkäksi pätkäksi kotiin vaikka saisikin lapsen. Toisaalta hän on myös sinkku, jolloin välitöntä oletusta perheen perustamiselle ei ole. Työkokemusta hänellä on huomattavasti vähemmän, vaikkakin paperilla hakijat ovat samalla viivalla. Valitettavan usein kävisi niin, että tehtävään valikoituu Hakija B.

MAALAISJÄRKI MUKAAN TYÖNHAUSSA

Olen aina ollut kiinnostunut lastensuojelualasta. Sanoin tämän avoimesti myös nykyisen työni haastattelussa, eikä se ollut este työllistymiselleni. Olenkin viihtynyt nykyisessä työssäni hyvin. Kuitenkin ollessani raskaana oli mol.fi:ssä haussa vakituisten ohjaajien paikkoja muutamaan lastensuojeluyksikköön. Olin juuri jäämässä äitiyslomalle, mutta olisin toki voinut hakea kyseisiä paikkoja. Jätin hakematta, sillä ihan puhtaasti järjellä mietittynä ei minua olisi kukaan niihin töihin palkannut. Tietenkään syyksi ei olisi sanottu raskautta, olisi vain löytynyt sopivampi hakija.

Myös työnantajan tulisi olla alttiimpi ”ottamaan riskin” naisten suhteen ja palkkaamaan myös niitä 25-35-vuotiaita naisia varauksetta. Kaikilla on kuitenkin oikeus perheeseen ja perhevapaisiin, oli sitten kyseessä nuori nainen tai kokeneempi mies. Eikä sovi unohtaa, että myös se mies voi jäädä koti-isäksi pitkäksikin aikaa. Toki nainen jää ainakin aluksi kotiin lapsen synnyttyä, mutta mikään ei estä miestä jäämästä nauttimaan kotivanhemmuudesta äidin palatessa työelämään.

Pitäkäähän siis kaikki naiset oikeuksistanne kiinni ja häikäiskää ne työnantajat haastattelussa ammattitaidollanne! Onneksi on olemassa myös niitä fiksuja ja reiluja esimiehiä, jotka näkevät työntekijät tasa-arvoisina ja tukevat myös heidän haluaan perustaa perhe.

 

Tässä vielä lisätietoa työhaastatteluun ja työnhakijan oikeuksiin liittyen:

Työhaastattelun pelisäännöt

Mitä työhaastattelussa saa kysyä?

Kommentit

  • Rosa

    Hätkähdytti tuo miehesi kommentti. ”Pitää selvittää sopiiko se työnantajalle”. Miehellä on oikeus myös hoitovapaaseen, yhtä lailla kuin naisellakin. Ei se vaadi erityisiä lupia työnantajalta. Harmi vaan, että vain prosentuaalisesti häviävän pieni osuus miehistä sen vapaansa oikeasti hyödyntää…

    Odotan jo itse hiukan pelokkaana sitä hetkeä, kun kysymys esitetään ensimmäistä kertaa itselleni, kuitenkin ikää kohta 23 ja opinnot vauhdissa. Aion todennäköisesti todeta, että tuohon kysymykseen minun ei tarvitse vastata, koska niin ei tarvitsekaan. Enkä todennäköisesti haluaisi edes olla töissä yhteisössä, jossa arvioidaan työntekijöiden taitoja perhesuunnitelmien perusteella, eli jos minut sen takia pudotettaisiin hausta ulos, niin sitten pudottavat.

    Todella moni myös kuvittelee, että CV:ssä on pakko kirjoittaa olevansa naimisissa ja lapsien lukumäärät. Nämäkin aivan tarpeettomia asioita. Jotenkin nousee niskavillat pystyyn. Miksi olisin jotenkin vähäpätöisempi hakija vain se takia, että minulla on lisääntymiselimet?

    Aivan mahtavaa että kirjoitit tästä, mielestäni tästä pitäisi puhua enemmän!

     0
    • Jenni

      Kiitti kommentista! 🙂

      Ja siis joo ihmettelin minäkin, mutta ei siis onneksi ole ohjeistusta ”kysyä lupaa” työnantajalla, mutta miehen ajatus oli että sopiikohan hoitovapaa esimiehelle. Sanoin toki samaa, että lakisääteinen oikeus eikä lupaa tarvitse kysyä, kunhan ajoissa ilmoittaa.

      Ja jännä miten monet haastattelijat edelleen sitkeästi utelee perheasioita ja suunnitelmia, vaikka on selvästi tiedosa, ettei se ole asiallista.

       0
  • Rosa

    Hätkähdytti tuo miehesi kommentti. ”Pitää selvittää sopiiko se työnantajalle”. Miehellä on oikeus myös hoitovapaaseen, yhtä lailla kuin naisellakin. Ei se vaadi erityisiä lupia työnantajalta. Harmi vaan, että vain prosentuaalisesti häviävän pieni osuus miehistä sen vapaansa oikeasti hyödyntää…

    Odotan jo itse hiukan pelokkaana sitä hetkeä, kun kysymys esitetään ensimmäistä kertaa itselleni, kuitenkin ikää kohta 23 ja opinnot vauhdissa. Aion todennäköisesti todeta, että tuohon kysymykseen minun ei tarvitse vastata, koska niin ei tarvitsekaan. Enkä todennäköisesti haluaisi edes olla töissä yhteisössä, jossa arvioidaan työntekijöiden taitoja perhesuunnitelmien perusteella, eli jos minut sen takia pudotettaisiin hausta ulos, niin sitten pudottavat.

    Todella moni myös kuvittelee, että CV:ssä on pakko kirjoittaa olevansa naimisissa ja lapsien lukumäärät. Nämäkin aivan tarpeettomia asioita. Jotenkin nousee niskavillat pystyyn. Miksi olisin jotenkin vähäpätöisempi hakija vain se takia, että minulla on lisääntymiselimet?

    Aivan mahtavaa että kirjoitit tästä. Mielestäni tästä pitäisi puhua enemmän!

     0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.