VALIKKO
9.5.2019 13:49

”Nussittuna nukut paremmin!”- tai sitten et, jos perheessäsi on vauva.

Nyt ei ole luvassa tarkkaa kirjanpitoa Hakalaskojen tönkötsi hommista, pahoittelut jos näin oletitte! Meillä on vaan muutaman tutun äidin kanssa tullut juttua vähän kaikesta pikkulapsiarkeen liittyvästä ja sen myötä on myös petipuuhia sivuttu. Ja samaa aihettahan on keskustelupalstat pullollaan: Mikä on normaali määrä seksiä viikossa? Milloin ja miten taas takaisin hevosen selkään synnytyksen jälkeen? Onko normaalia, jossei vaan kiinnosta?  Vauva valvottaa ja mies vonkaa, mitä teen? Ja kun tästä nyt pyydettiin omaa mielipidettäni, niin täältäpä se tulee: sinä itse tiedät mikä on just sulle normaalia ja sopivaa. Se voi tarkoittaa seksiä heti mahdollisten tikkien sulettua tai sitten puolen vuoden selibaattia. Ja valitettavasti moni muu asia vaan kiilaa vauvavuotena sänkyhommien ohi tärkeysjärjestyksessä, jos aikaa ja jaksamista on rajallisesti.

ASIAT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN

Ensisijainen asia, josta jokaisen vanhemman tulisi huolehtia, on se oma hyvinvointi. Ja nyt nostan heti käden pystyyn virheen merkiksi, sillä omalta osaltani en ole tätä asettanut niin korkealle to do- listalla, kuin pitäisi. Jokainen synnyttänyt tietää, ettei seksi todellakaan ole päällimmäisenä mielessä, kun se vauva lopulta on siinä sylissä. Ei vaikka kaikki olisi mennyt super hyvin ja helposti. Saati jos synnytys on ollut vaikea ja vauriot laajat, silloin pelkkä fyysinen toipuminen vie parhaimmillaankin usean kuukauden, puhumattakaan henkisestä puolesta.

Itse näkisin tärkeimpinä asioina syömisen ja unen, kaikille asianosaisille. Oma-aikakaan ei ole pahitteeksi mahdollisuuksien mukaan. Koska faktahan on, että imettävän äidin on oikeasti syötävä ja juotava tarpeeksi, jotta maitoa riittää vauvan kasvavaan tarpeeseen. Ja oletettavasti myös korvikkeella kasvavien vauvojen äidit kaipaavat säännöllisesti ravintoa. Uni taas on lapsiperheissä luksustuote, jota vaalitaan kuin lauantaista 7 oikein rivin omaavaa lottokuponkia.

Enkä nyt sano, ettei se seksi voi kuulua sinne sun hyvinvointia ja jaksamista tukevien asioiden TOP 3 listalle. Usein ensimmäiset kuukaudet vaan ovat täynnä uusia asioita, huonosti nukuttuja öitä sekä mahdollisia kipuja ja kolotuksia, eikä silloin varmasti monille ensimmäisenä tule mieleen pelata kolopalloa. Jos yleensä onnistutte järjestämään kahdenkeskistä aikaa puolison kanssa, niin onnittelut.

HALUAT TAI ET, SE EI OLE VÄÄRIN

Vauva.fi foorumit on täynnä pohdintoja, milloin PITÄÄ olla viimeistään taas viriili ja viehkeä. Ihan ensin voisi sanoa, että älkää nyt ihan oikeasti hakeko neuvoa kyseiseltä keskustelupalstalta. Ihan aikuisten oikeasti. Ja vaikka joukkoon mahtuisi monia ihan täyspäisiäkin vastaajia, ei heidän tavat ja halut todennäköisesti vastaa sun omia. Vaikka naapurin Pirjo ja Keijo pisti menemään jo synnärillä pää alaspäin seksikeinussa, niin ei se tarkoita, että kenenkään muun sitä tarvitsee tehdä. Veikkaisin myös kätilöiden ohjeistavan Kekeä ja Pirreä toisiin aktiviteetteihin.

Itse ainakin voin todeta, että vaikean synnytyksen, 4. asteen repeämien, 25min pätkissä nukkuvan vauvan ja uhmaikäisen esikoisen kanssa ei mulla ainakaan ole seksi kärkipaikoilla, jos sattuu tilanne, että molemmat muksut nukkuu samaan aikaan. Mun TOP 5 ois melkein seuraava:

  1. MUKSUT
  2. UNI
  3. RUOKA
  4. OMA-AIKA
  5. PARISUHDEAIKA

Lisäksi on ihan fakta, että varsinkin imettävän naisen hormonitoiminta on edelleen ihan vinksallaan:

”Synnytyksen jälkeen ja imettäessä nainen käy läpi minivaihdevuodet. Elimistö lepää, eikä kuukautisia ole. Hormonien määrä on aiempaa alhaisempi. Imettäminen saa oksitosiinin erityksen käynnistymään, mutta oksitosiinin eritykseen liittyvä mielihyvä ei välttämättä nosta seksihaluja. Seksihalut vahvistuvat yleensä ajan kanssa. Monilla kuukautisten alkaminen on merkki hormonitasapainon palaamisesta.” – Terve.fi

Tässä muistuttaisin miehiä pitämään ne kädet omissa housuissaan, jos vastakaikua kosioyrityksille ei heru. Tuskin yksikään pienen vauvan äiti tarkoituksella pihtaa (hirveä termi!), joten asiasta on turha ottaa itseensä. Varmasti se miehenkin elämä muuttuu, kun vauva syntyy, mutta valitettavasti ne kaikki fyysiset muutokset ja krempat ovat naisen kontolla. Malttakaahan siis odottaa hetki, kyllä te oman elämänne samettisapelit ja koloharjat pääsette vielä pois sieltä vaihtoaitiosta!

HIPLAUSÄHKY

Ja halusi tai ei, muokkaa vanhemmuus minuutta isolla kädellä. Yhtäkkiä omat tarpeet ja halut on laitettava tarvittaessa hyllylle hetkeksi ja keskityttävä sen pienemmän ihmisen hyvinvointiin. Lisäksi oma kroppa on mahdollisesti saanut lisäfyllinkiä paikkoihin, joihin sitä ei välttämättä kaipaisi. Päälle univelka niin oma olo ei välttämättä vastaa sitä tulista pitsiin sonnustautunutta miestennielijää.

Ja hiplausähky on todellinen asia, uskokaa pois. Termi tuskin on virallinen, mutta tilanne kyllä. Tarkoitan tällä sitä, kun imettävä äiti on ensimmäiset kuukaudet varsin kiinni vauvassa, eikä enää pitkän imetysrumban jälkeen halua kenenkään koskevan tai tulevan edes lähelle. Kyse ei ole puolison tai muiden ihmisten vastenmielisyydestä, vaan ihan puhtaasti siitä, että kaipaa sitä omaa rauhaa edes hetkeksi. Joidenkin kiintiöt ovat isommat eikä heitä haittaa olla vielä loppuiltaa lusikoituneena sängyssä tai möhmelöimässä sohvannurkassa. Mutta monilla, kuten itselläni, on tietty määrä kontaktia muihin, mitä päivässä jaksaa ottaa vastaan. Kiintiön täytyttyä kaikki ylimääräinen hipelöinti ärsyttää, vaikka kyse olisi pelkästä jalan silittelystä. Hus pois sanon minä.

Mutta ei huolta, tämäkin (kuten moni muukin seksuaalisuuteen ja läheisyyteen liittyvä juttu) helpottaa yleensä ajan kanssa. Vauva kasvaa kuitenkin nopeasti, eikä enää hetken päästä kaipaa jatkuvaa imetystä tai sylissä oloa. Vähitellen tilaa alkaa löytymään taas sille kumppanille. Uusi perhe-elämä muuttuu normiksi, eikä sitä tarvitse enää niin paljoa stressata. Lapsiarki muuttuu juurikin siksi, arkiseksi. Vähitellen on vaikea kuvitella elämää ilman lapsia, vaikka joskus sitä saatat kaaoksen keskellä toivoa.

Ja hei, voihan olla, että teillä on yhteisymmärryksessä palattu normaaliin arkeen siellä makkarin puolella hetimiten synnytyksen jälkeen. Hyvä teille! Mutta ihan vaan sitä tässä hain, että ihan aina se ei niin mene ja se on ihan fine.  Ja jotta turhilta mielipahoilta säilyttäisiin, niin kannattaa ehkä puhua asioista suoraan. Jää sitte ne turhat arvailut ja olettamiset pois sotkemasta.

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.