VALIKKO
5.10.2017 13:14

PUHUTAAN!-sarja, osa 4. : Sateenkaariperheet

Onko homous syntiä? Voiko ainoastaan hetero olla hyvä vanhempi? Saako homopariskunta edes haluta lapsia? Nämä kaikki ovat olleet pinnalla lähiaikoina, monesta eri vinkkelistä. Itse sanon heti alkuun, että teksti tulee olemaan täynnä omia mielipiteitäni, jotka ovat vahvasti sateenkaariperhemyönteisiä. Sateenkaariperheet ovatkin mielestäni ihan yhtä normaali perhemuoto, kuin perinteinen ydinperhe.  Jos oma käsityksesi asiasta on erilainen, niin olethan hyvä ja luet tekstin loppuun asti, ehkä ajatuksesi ehkä vähän pehmenisivät sanojen myötä?

SATEENKAARIPERHEET MONISSA MUODOISSAAN

”Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Erilaisten sateenkaariperheiden kirjo on laaja ja perheet ovat keskenään hyvinkin erilaisia.”  -Sateenkaariperheet

Sateenkaariperheillä tarkoitetaan siis hyvin laajaa kirjoa perhemuotoja. Näistä Sateenkaariperhe.fi sivustolla kerrotaan seuraavaa:

APILAPERHE:  Perhe, jossa lapsi/lapset ovat syntyneet kahden perheyksikön lapsiksi. Kokoonpanoja voi olla erilaisia, esimerkiksi miespari+naispari, yksittäinen mies+naispari. Apilaperheet jaotellaan vielä edelleen kolmi- tai neliapilaperheisiin.

MIES- TAI NAISPARIN YDINPERHE: Tilanne hyvin samanlainen kuin perinteisessä yhdinperheessä. Yleensä molemmat vanhemmat ovat myös lapsen jurudisia huoltajia. Valitettavasti miespareilla tämä on harvinaisempaa, sillä adoptio on hankalaa. Naispareilla puolestaan yleisin perhemuoto.

POLY- TAI POLYAMORINEN PERHE: Perhe, jossa perheenjäsenet/vanhemmat elävät polyamorisessa suhteessa ja jakavat lasten kasvatusvastuun yhdessä. Eroaa apilaperheestä siinä, ettei perhe koostu eri yksiköistä.

SATEENKAARIUUSPERHE: Tilanne, jossa lasten nykyinen perhe on muodostunut vasta jonkun lapsista syntymän jälkeen. Yhtälailla moninainen ja monenkirjava joukko kuin uusperheet yleensäkin.  Nyrkkisääntönä on, että joku tai jotkut lapsen vanhemmista kuuluvat seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

TRANS- TAI MUUNSUKUPUOLISEN VANHEMMAN/VANHEMPIEN PERHE: Perheessä yksi tai useampi vanhemmista kuuluu sukupuolivähemmistöön.

YSTÄVÄPERHE: Perheessä lapsen vanhemmuuden jakavat kaksi tai useampi keskenään ystävyyssuhteessa olevaa ihmistä (esimerkiksi homomies ja heteronainen, tai yhdessä asuvat ystävät).

Lähde: http://www.sateenkaariperheet.fi/index.php?item=68

Sateenkaariperheet ovat siis varsin laaja kirjo erilaisia perheitä. Naiset ovat tässä asiassa paremmassa asemassa, sillä lapsen hankkiminen on luonnollisesti helpompaa nais- kuin mieparille. Tällä hetkellähän homopareilla on adoptio-oikeus, mutta käytännössä se on haastavaa.

”SATEENKAARIPERHEIDEN LAPSISTAKIN TULEE HOMOJA”

Jotkut väittävät, että sateenkaariperheessä kasvavista lapsista tulee myös homoja. Käsityksen mukaan homoseksuaalisuus olisi siis kasvatukseen tai ympäristön vaikutukseen liittyvä asia. Samaan nippuun menee ajatus homoudesta ”paranemisesta”, joka oli vallalla vielä 1960-luvulla. Tuolloin ajateltiin, että homoseksuaalisuus on psykoseksuaalinen häiriö, josta pitäisi pystyä eheytymään. Nykyiset tutkimukset ovat melko yhtäläisiä siitä, että seksuaalinen suuntautuminen määräytyy jo kauan ennen syntymää. Näin ollen henkilö ei pysty itse toiminnallaan tai kasvatustavoillaan vaikuttamaan myöskään jälkikasvunsa suuntautumiseen.

Voi toki olla, että sateenkaariperheessä eläneet lapset ovat suvaitsevaisempia ja avoimempia kokeilemaan uusia asioita, kuin perinteisessä ydinperheessä kasvaneet. Tällöin omaa seksuaalisuutta tutkitaan avoimemmin, ilman pelkoa vanhempien paheksunnasta.

OVATKO SATEENKAARIVANHEMMAT HUONOMPIA KASVATTAJIA, KUIN HETEROPARIT?

Tähän minulla on sekä kokemukseen, että tutkimustietoon pohjautuva mielipide: eivät missään nimessä ole. Olen työskennellyt sekä perinteisten-, yksinhuoltaja- että sateenkaariperheiden kanssa, eikä voi sanoa yhdenkään näistä olevan automaattisesti lapselle muita huonompi tai parempi vaihtoehto. Oma mielipiteeni on, että sateenkaarivanhemmat voivat olla joissain tilanteissa jopa heteroparia parempia kasvattajia. Perustan tämän siihen, että monesti sateenkaariperheissä lasten hankintaa harkitaan pidempään ja etenkin miesparien kohdalla perheenlisäyksen eteen pitää oikeasti nähdä vaivaa. Toki ihan omalta kohdalta tiedän, että sama pätee välillä myös heteropareihin, mutta ymmärsitte ehkä idean.

Päiväkodissa meillä on ollut sekä nais- että miespareja vanhempina. Käytännössä asioiden hoitaminen heidän kanssaan noudattaa aivan samaa kaavaa, kuin heterovanhempien kanssa, eikä heidän lapsistaan ikinä tietäisi päälle vallitsevasta perhemuodosta. Lapset eivät osaa ajatella perhettään oudoksi tai vääräksi, ainakaan ennen kuin joku muu asiasta heille huomauttaa. Tällöin meidän aikuisten tehtävä on olla mukana tukemassa myöteistä keskustelua lapsentasoisesti. Harvemmin nämä sateenkaarivanhemmat iskostavat lapsiinsa heterokammoa, miksi sinun siis pitäisi opettaa lapsesi inhoamaan heitä?

VOIKO ASIASTA OLLA USEAMPAA MIELTÄ?

Tuttavapiirissäni on useampi ihan avoimesti homovastainen henkilö. Lähes kaikki näistä ovat miehiä, mutta mahtuu mukaan myös naisia. En yleensä lähde riitelemään heidän kanssaan, sillä keskustelu tuntuu välillä samalta kuin hakkaisi päätä seinään. Vaikka en lähde asiasta hanakasti väittelemään, en myöskään ikinä myötäile heidän mielipiteitään. Totean yleensä, että olemme asiasta täysin eri mieltä, mutta myös vastapuolella on oikeus omaan mielipiteeseensä. Osa näistä pystyy toteamaan saman, ollaan asiasta eri mieltä ja jätetään aihe siihen. En ikinä hyväksyisi heiltä syrjivää käytöstä, mutta en myöskään pakota ottamaan omaa mielipidettäni omakseen.

Kaikista asioista saa minun puolestani olla eri mieltä, myös sateenkaariperheistä. Vaikka oman ajatusmaailmani mukaan ihmisen seksuaalisuus ei määritä tämän ihmisarvoa, en voi mielipiteelläni jyrätä toisen ajatusmaailman ylitse. Minun puolestani voit kannustaa vaikka Team Hitleriä seuraavissa seiväshypyn MM- kisoissa, kunhan teet sen muita vahingoittamatta. Ja vahingoittamisella tarkoitan ajatusten muuttamista toiminnaksi, kuten syrjimiseksi tai fyysiseksi vahingoittamiseksi.

Ja vaikka asioista saa olla eri mieltä, ei minusta ole silti sopivaa iskostaa niitä omia negatiivisia ajatusmalleja lapsiin. Sama pätee kaikkiin vähemmistöryhmiin kohdistuviin ajatuksiin, ei pelkästään sateenkaariperheisiin. Sen sijaan tässä jatkuvasti kansainvälistyvässä maailmassa kannustaisin valamaan lapsiin tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja suvaitsevaisuutta. Pahoja asioita tapahtuu jatkuvasti enemmän, nyt jo myös täällä kotinurkillamme, joten eiköhän voida olla ainakin siitä samaa mieltä, ettei ne tarhan Tuula ja Merja ole suurimpia uhkia kenenkään hyvinvoinnille.

Loppuun haluaisin sanoa ison kiitoksen Helsingin seurakunnan papeille, jotka vihkivät myös sateenkaaripareja kirkossa. Tästä ja muutenkin aiheeseen liittyen erittäin hyvä artikkeli  TÄÄLLÄ.
Samoin vaikka piispat eivät aijo hyväksyä sateenkaariparien vihkimistä, on jo 50 pappia ilmoittautunut halukkaaksi tähän tehtävään. Linkki Ylen artikkeliin aiheesta TÄSSÄ

 

Lähteitä ja lisätietoa: 

tiede.fi

Helsingin sanomat

sateenkaariperheet.fi

Kommentit

  • Heta

    Tämä toi kyllä hymyn leveänä huulille tämä kirjoitus, tätä kirjoitusta oli ihana lukea:)

     0
    • Jenni

      Moi ja kiva kuulla 🙂 Jotenki on alkanu turhauttamaan ihmisten ahdasmielisyys yleisesti erilaisuutta kohtaan, mutta jotenki se tuntuu kiteytyvän nyt tähän seksuaalisuuteen tuolla lööpeissä. Toivottavasti positiiviseen päin ollaan menossa 🙂

       0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.