VALIKKO
4.2.2017 11:00

Unikoulu osa 2.

Kirjoittelin aikasemmin unikoulu jutuista parin ekan yön osalta. Postaukseen pääset tästä . Nyt unikoulun aloituksesta on kulunut pari viikkoa aikaa ja ajattelin vielä availla, miten unikoulu meillä jatkui.

Kuten edellisessä unikoulu postauksessa mainitsin, lähtivät yöt meillä rullaamaan aika hyvin tuon ensimmäisen illan itkeskelyn jälkeen. Ekan viikon ajan Hemmo heräili sen kerran tai kaksi yön aikana itkeskelemään, mutta rauhoittui samantien joko itsekseen tai sitten hetken paijauksella ja sängyn keinutuksella. Meillä on siis pinnasängyn jaloissa Brion keinutassut, joiden avulla nukutushommat helpottuivat ekoina kuukausina huomattavasti. Edelleen kuvioissa on myös ”unisyöttö”, eli syötän Hemmon vielä kertaalleen unisena ennen kuin itse käyn nukkumaan.

Pentikin unipupu kulkee mukana päikyillä ja yöunilla.

Tänään havahduin siihen, että hitsi vie mehän ollaan nukuttu heräämättä jo muutama yö! Hemmo ei ole siis edes niitä muutaman minuutin itkahduksia tehnyt öiden aikana, joten mekin ollaan nukuttu kokonaisia öitä ekaa kertaa yli 8 kuukauteen. Jännästi siihen univelkaan ehti turtua, sillä nyt vasta muistaa taas millainen olo on normaalisti nukuttujen öiden jälkeen. Aamulla ylösnouseminen ei ole tuskaa, päivän aikana tekee mieli touhuta paljon enemmän ja ruokailut ovat huomattavasti viksumpia. Hemmon heräillessä saatoin itse syödä pitkin yötä useampaankin otteeseen yöpalaa, nyt en ole moneen yöhön löytänyt itseäni jääkaapilta. Yösyömisiin liittyi myös veden tankkaaminen yöllä, joka taas puolestaan aiheutti vessassa ravaamista.

Jumppailut ennen unille käymistä on nykyisin ihan must juttu.

Hemmon nukkuessa katkonaisesti tapahtui aamuherääminen ”vasta” siinä 6:30-7:30 aikoihin. Nyt kun unenlaatu on parantunut ja tapahtuu yhdessä pötkössä, on aamuherätyskin aikaistunut hieman. Ekan viikon ajan vauva heräsi pirteänä aamutoihinoihin jo siinä 5-5:30 tienoilla viimeistään, joka taas oli aika brutaali aika itselle nousta ylös. Babyblues työntekijöiden ohjeiden mukaan aamu alkaisi aikaisintaan klo 6, jota ennen lasta ei noteerata tai oteta sängystä pois vaan toimittaisiin kuin kello olisi vasta 2 yöllä. Itse en tosin nähnyt järkeä alkaa 15minuutin takia uudelleen pakkonukuttamaan ihan pirteää lasta, joten päädyimme nousemaan ylös ennen tuota maagista kello 6 rajapyykkiä. Jutskailin tosiaan tästä uudestaan samojen työntekijöiden kanssa ja päädyttiin vähän myöhäistämään illan nukkumaanmenoa siinä toivossa, että sen myötä aamuherääminenkin siirtyisi. Muutaman päivän jälkeen ilta oli venytetty sinne 19:30 asti, jonka ansiosta unta riitti aamuisin vähän yli kuuteen.

Tää on varmaan taas vaan joku vaihe?

Nyt kun yöt ja aamuheräämiset on saatu rullaamaan kohtuu hyvin, on uudeksi kikkailun kohteeksi tullut päiväunille käyminen. Hemmo siis nukkuu edelleen kahdet unet: aamulla vajaa tunnin & päivällä 2-2,5h. Unta hän vetelee kyllä hyvin sitten kun nukahtaa, mutta unta saatetaan nykyisin metsästää 30-60min sängyssä päivästä riippuen. Tyyppi ei onneksi itke tai huuda, on vain innoissaan möyhäämässä pitkin pinnistä. Tänäänkin kävin sen reilu 20 kertaa kääntämässä hänet uudelleen oikeinpäin ja peiton alle, ennen kuin väsy lopulta vei voiton. Siihen asti vedettiin rallia pitkin sängyn laitoja ja hihkuttiin pupu kainalossa kuin viimeistä päivää. Mutta hei, tää on varmaan taas vaan joku vaihe? Ja onneksi hän on iloinen päivisin eikä esimerkiksi huuda tuota puoltatuntia sängyssään pää punaisena.

 

Nyt jäädään ”innolla” odottamaan seuraavia vaiheita, jotka varmasti odottavat nurkan takana valmiina sotkemaan öitä, päiviä tai molempia. Mutta hei, tätähän tää on. Bring it on, kyllä myä pärjätään! 🙂

 

EDIT: Juuri kun eilen näpyttelin jutun loppuun, valvottiin me taas pitkin yötä itkevän Hemmon kanssa. Ja kyllä, lopulta siinä klo 04:30 tarjosin maitoa, jotta minityyppi sai uudelleen nukahdettua.  Hän nimittäin oli päivällä syönyt aika nihkeästi, kitinää oli pitkin päivää jne eli noinkohan on hampaita viimein tulossa kunnolla läpi? Noh, oli syy hampaat, nälkä tai ihan pelkkä kiukku niin poikettiin rutiinista yhtä kaikki. Tuskinpa tuo lapsi siitä rikki menee, maito auttoi ja kaveri meni tyytyväisenä jatkamaan unia 7:30 asti. 

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.