VALIKKO
26.9.2018 13:26

Vauva tuli taloon! Ensimmäiset viikot kahden lapsen kanssa kotona.

Vauva Hakalaska on rantautunut arkeemme. Epeli on maanantaina jo neljä viikkoa vanha ja elämä tuntuu vähitellen asettuneen ”normaaliin” rytmiin. Enää on vaikea kuvitella arkea ilman kahta lasta: ilman pyörremyrskyn lailla touhottavaa uhmaikäistä ja tuota maitoposkista minijätkää. Vauva-arki on samalla varsin erilaista, kuin esikoisen kanssa, mutta samalla kuin pyörällä ajoa. Erona on, ettei enää voi mennä täysin vauvantahtisesti, sillä on huomioitava myös isomman lapsen arki ja rutiinit. Toisaalta taas itse vauvan hoito on tuttua ja tuntuu tulevan jostain syvältä selkärangasta, joten sen kanssa ei ole tarvinut stressata tällä kertaa.

Itse synnytyksestä kirjoittelen ehkä myöhemmin, en vain vielä tiedä kuinka laajasti. Kokemus ei ollut millään lailla positiivinen, enkä ole itsekään saanut sitä vielä täysin käsiteltyä päässäni. Joten palataan siihen vähän myöhemmin, tavalla tai toisella.

ESIKOISESTA ISOSISKOKSI

 

Jännäsin etukäteen eniten, kuinka Hemmo ottaa vauvan vastaan. Tytön luonteen tuntien edessä olisi saattanut olla järkyttävän mustasukkainen ja haastava kaveri, mutta onneksi (ainakin toistaiseksi) pelko on ollut turha. Hemmo tuli ensimmäisen kerran moikkaamaan vauvaa synnytystä seuraavana päivänä, eikä hän silloin suostunut edes katsomaan vauvaa. Kuitenkin kotiin lähtiessä hän jo höpötti tohkeissaan vauvasta, peitteli tämän kaukaloon varovasti ja kertoi ohikulkeville hoitajille kaukalossa olevasta vauvasta.

Ensimmäiset päivät kotona saimme vahtia neitiä melko tarkkaan, sillä hän olisi jatkuvasti halunnut ottaa veikkaa syliin ja olla silittelemässä. Toki hän vauvan saikin syliin usein, mutta itsekseen hän olisi todennäköisesti tönäissyt vauvan vahingossa alas sohvalta. Alkuun innokkuutta seurasi itku ja harmi, kun miniä ei saanutkaan aina halutessaan syliin, mutta pian tilanne onneksi tasoittui. Uutuudenviehätys hävisi muutamassa päivässä ja Hemmo siirtyi takaisin omiin leikkeihinsä.

Hemmo saa osallistua vauvan hoitoon niin paljon kuin haluaa, esimerkiksi hakemalla puhdasta vaippaa, vaatteita jne kaapeista. Mustasukkaisuutta ei ole ilmennyt, mutta huomionhakuisuus on ehkä vähän lisääntynyt viime viikkoina. Toisaalta hänellä on samaan aikaan uhma vahvasti päällä, joten mene ja tiedä mikä johtuu vauvasta ja mikä kehitysvaiheesta. Kaiken kaikkiaan hän on ottanut isosiskon roolin omakseen paremmin kuin meistä kukaan olisi osannut odottaa ja olemme hänestä varsin ylpeitä!

VAUVA JA ENSIMMÄISET VIIKOT KOTONA

ISYYSLOMAVIIKOT KOTONA

Kaiken kaikkiaan ensimmäiset viikon nelihenkisenä perheenä ovat menneet hyvin. Synnytys ei tosiaan ollut helppo ja sen takia miehen kahden viikon isyysloma oli ihan ehdoton juttu heti alkuun. En olisi itse pystynyt viemään taaperoa edes pihalle, saati käyttämään koiria tarpeillaan. Nyt kolmas viikko ollaan jo eletty ns. normaalia arkea ja oma vointikin on sallinut kevyet ulkoilut ja liikkumiset kotona.

Kuten työkaverini sanoi: samaan perheeseen ei kahta Piitua synny. Tarkoittaen sitä, että Hemmon oltua ajoittan varsin haastava lapsi, olisi toisen vauvan pakko olla helpompi. Toki kaikilla lapsilla on vaiheensa ja oikkunsa, mutta noin yleisesti toiveena oli vauva vähän tasaisemmalla luonteella ja temperamentilla. Ja sitähän tuo Epeli on ollutkin: hän syö, kakkaa ja nukkuu. Ja vaikka Hemmo on mahtava tyyppi ja itse Justiina räiskyvine luonteineen, olen silti tyytyväinen hänen olleen ensimmäinen lapsemme. Nyt tuo (toistaiseksi) rauhallinen kuopus vaikuttaa helposti porukan mukana kulkevalta ja perustyytyväiseltä kaverilta.

Kaksi ensimmäistä viikkoa meni pitkälti itsellä sohvalla makoillen. Mies taas hoiti koirat ja esikoisen ulkoilut ja muut aktiviteetit. Tällä hetkellä Hemmon mielestä iltaisin nukuttajaksi kelpaan vain minä ja yleisen rauhan takia kävin suosiolla hoitamassa iltarutiinit edelleen. Vauva vietti kaksi viikkoa melkein unessa, heräten välillä vain syömään tai pieraisemaan.

ENSIMMÄINEN VIIKKO YKSIN KAHDEN LAPSEN KANSSA

Kolmas viikko vietettiin jo ihan normi arkea, mies töissä ja minä muksujen kanssa kotona. En jännännyt tätä millään lailla, ainoastaan koitin henkisesti varautua aikataulujen venymiseen ja paukkumiseen. Päivät ovat kuitenkin sujuneet melko hyvin vanhojen aikataulujen mukaan, ainoastaan aamun ulkoilulle ollaan lähdetty yleensä vähän myöhemmin.

Hemmo herää edelleen normaalisti siinä 7-7:30 hujakoilla, vauva taas koisii yleensä sinne 8-9 asti. Tässä välissä ehdimme neidin kanssa hoitamaan aamuhommat, jonka jälkeen Pipsa Possu pelastaa ja saan vuorostaan hoidettua vauvan pesut ja syötöt. Ulkoilut suuntautuvat aamuisin samaan tuttuun lähipuistoon, joko koirien kanssa tai ilman. Ruuan pyrin tekemään valmiiksi edellisenä päivänä, jolloin voimme tulla sisään vasta lounaalle 11 hujakoilla. Hemmo vetelee edelleen pitkiä päiväunia, jonka takia kerkeämme ennen miehen kotiutumista oikeastaan vain syödä välipalan ja ottaa pienet leikit sisällä tai pihalla.

Kaiken kaikkiaan meillä menee ihan kivasti. Talossa on nyt vähän enemmän vauhtia, ääntä ja liikkuvia osia, mutta myös paljon iloa, touhotusta ja välittämistä. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan ja katsomaan, mitä seuraavat kuukaudet tuovat tullessaan. 

PS: Saa myös kysyä ja ehdottaa, jos on jotain tiettyä, mistä haluaisitte juttua lapsiarkeen liittyen!

Kommentit

  • Minna

    Ihana tuo viimeisen kuvan pipo! <3 Löytyykö siihen ohje jostain vai onko se ostettu valmiina? 🙂

     0
    • Jenni

      Moi 🙂 Myssy on tosiaan itsetehty, tosi simppeli ohje. Ohje on ostettu Etsystä, nimellä Riffle Bonnet ja tekijänä LilyPinkKnits. Ohje siis englanniksi, mutta varsin helppo tehdä jos on yhtään aiempaa kokemusta.

       0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.