VALIKKO
27.1.2017 21:06

Vauvan 8kk kuulumiset

 

 

Niin klisee kuin olla ja voi, mutta minne tää vauvavuosi oikein häviää? Hemmo täytti tänään jo 8 kuukautta, eli pari viikkoa vajaa sama aika hengailtu sylikkäin kuin vatsassa miltein vuosi sitten.  Ja kyllä vaan se vajaa 9kk raskautta tuntui paljon pidemmältä ajalta, kuin tämä 8kk mahan ulkopuolella. Vauvan tilalle on hyvää vauhtia ilmestymässä isopieni taaperonalku.

Meillä oli toissapäivänä lääkärineuvola, jossa kaikki oli siis ihan niinkuin pitääkin. Sydänääniä lääkäri kuunteli tosi pitkään ja hartaasti, otsa tosi vahvasti kurtussa. Hemmo samalla siis hölötti lääkärille minkä ehti ja kun ei saanut vastakaikua, aloitti vahvat saksipotkut kohti silmälaseja. Myöhemmin selvisi, että sydäntä oli vain hankala kuunnella kunnolla kaverin sählätessä tuhatta ja sataa pöydällä omiaan. Paino ja pituus ovat edelleen lisääntyneet maltillisesti, kuten tähänkin asti, mutta toisaalta edelleen mennään omilla käyrillä ihan tasaisesti. Joudumme silti siinä 10kk tienoilla käymään kontrollikäynnillä kasvusta, jotta painoa ja pituutta tulee jatkossakin tasaisesti.

Mitä kaikkea Hemmo osaa?

Ehdin jo siinä puolenvuoden tienoilla huolestua, kun kaveri ei näyttänyt mitään merkkejä liikkeelle lähdöstä. Toki tiesin, että osa lapsista lähtee myöhemmin liikkumaan, mutta silti odottelin edes merkkejä ryömimisestä. Lopulta joskus siinä 7kk hujakoilla mini alkoi vetämään itseään pikkuhiljaa eteenpäin, turhautuen kuitenkin vielä nopeasti etenemisen hitauteen. Hyvin nopeasti noustiinkin polvilleen konttausasentoon ja nyt hytkytellään ja opetellaan, miten niitä raajoja pitäisi liikutella jotta liike jatkuisi eteenpäin. Tuetta hän on istunut jo jonkun aikaa, nykyisin nurin mennään enää harvoin.

Ruokailu sujuu jo vähän siistimmin kuin pari kuukautta sitten. Silloin sormiruokailu tarkoitti ison osan muhjuamista pitkin lattioita ja pöytää, kun taas nykyisin menee suurin osa sapuskasta ihan mahaankin asti. Edelleen syötämme osan ruuasta lusikalla, jotta kiinteitä tulisi syötyä vähän reilummin. Maitoa menee edelleen hyvä määrä, mutta harvemmilla syöttökerroilla.

 

Telkkari kiinnittää huomion Näätien ohella satavarmasti, jos on sattunut jäämään päälle.

Vaikka Hemmo on vielä pieni eikä todellakaan vielä puhu, on hänen kanssaan silti mahdollista käydä juttusille pitkin päivää. Hän nimittäin selvästi nauttii vuoropuhelusta ja odottaa hienosti omaa vuoroaan kertoa painava mielipiteensä Trumpin muuriprojekteista tai Antti Tuiskun uuden biisin menevyydestä. Kujeilu etenkin ruokaillessa on kova sana ja välillä sapuskointi menee ihan temppuiluksi kun ruokaa tungetaan naureskellen suu ihan täyteen ja sitten näytetään kidan täydeltä mössättyä bataattia. Kyllä vaan on kuulkaas hauskaa!

Unikoulusta kirjoittelinkin jo viime viikolla ja nyt voin ilokseni kertoa, että unta meillä saa kaikki öisin vähintään sen 5-7h (miltein) putkeen. Hemmo nukkuu 19:30-06:15 suunnilleen, mutta herää vielä yleensä kertaalleen itkemään hetkeksi (n. 5-10min) jossain vaihetta yötä. Öisin ei enää tarvitse syödä, joka helpottaa mun nukkumista huomattavasti. Katsotaan sitten, miten seisomaan oppiminen, kävely tai esimerkiksi hampaiden puhkeaminen vaikuttaa nukkumiseen.

Arki isomman vauvan kanssa

Nykyisin päivät rullaavat hyvin omalla painollaan. Mitä selkeämmin pystyn pitämään tutusta rytmistä kiinni, sitä helpommalla päästään.  Päivää rytmittää edelleen parit päiväunet (yhdet aamulla ja toiset päivällä), ruokailut ja ulkoilut. Harvemmin ollaan koko päivää kotona kykkimässä, yleensä käydään vähintään ulkoilemassa ja usein kirjastossa/kaupassa/kylässä päivästä riippuen. Toisaalta liika ohjelma viikolla heittää Hemmon helposti yliväsyneeksi, jonka takia vältellään kyläilyjä sun muita ”extroja” peräkkäisinä päivillä.

Vielä kaveri vaatii aika paljon seuraa ja viihdytystä hereillä ollessaan, mutta hengailee jo onneksi 15-20 min pätkiä itsekseen lelujensa kanssa. Toisaalta viihdykkeeksi luetaan Hemmon maailmassa myös imurointi ja lattioiden pesu, joten kotitöitä tehdään välillä ihan viihdyke mielessä. Koirat ovat minityypin mielestä ihmeellisiä otuksia ja ilme kirkastuu samantien, jos jompa kumpa näädistä ilmestyy näköpiiriin karvoineen. Tällöin kaikki muu saa jäädä ja karvoihin tartutaan kaksin nyrkein kuin hukkuva pelastusrenkaaseen.

Tavarat menee joko suoraan suuhun tai suun kautta kaaressa ilmaan

 

Töihin vai kotiin?

Multa on kyselty useampaan otteeseen, menenkö maaliskuussa jo takaisin töihin, kun äitiysloma päättyy. Olen jo ennen raskautta päättänyt, etten laita ainakaan alle 2- vuotiasta lasta hoitoon jos se ei ole taloudellisesti välttämätöntä. Kuitenkin aijon tehdä tänä kahtena vuonna töitä. Könsikkään töiden ohella pystyn tekemään iltaisin/viikonloppuisin jumppaohjauksia ja lisäksi menen sijaistamaan omiin töihini ainakin pari viikkoa talvilomia, kun mies pitää isyys- ja talvilomiaan. Saatan myös tehdä lyhyitä työpäiviä jo pitkin kevättä, mikäli Hemmon hoitokuvio järkkääntyy ilman päiväkotia.

Viihdyn enemmän kuin hyvin kotona vauvan kanssa, eli sen puoleen minulla ei ole kiire töihin. Hemmo kasvaa ja kehittyy koko aika, jolloin päiviin tulee jatkuvasti enemmän vastavuoroisuutta ja sisältöä sen perushoidon oheen. Ihmettelen monesti, miten isät malttavat olla päivät töissä näkemättä kaikkia uusia juttuja heti tuoreeltaan. Ehkä sitä ei ei ajattelisi samalla tavalla, jos olisi alusta asti viettänyt päivät muualla, mutta nyt ajatus 8h työpäivistä on aika kaukainen. Tähän väliin lottovoitto olisikin enemmän kuin tervetullut, sillä silloin voisimme jäädä molemmat huoletta kotiin niin pitkäksi aikaa kuin huvittaa!

 

Harmikseni en saa tähän ladattua erästä mun ja Hemmon ruokailuhetkeä, jossa minityyppi repeilee minkä ehtii ja itse ponnahtelen pöydänreunan taakse piiloon ja näkyviin. Näytin pätkän kaverille joka totesi tyhjentävästi : ”Raja kotiäitiyden ja psykoosin välillä on aika häilyvä” .

 

 

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.