VALIKKO
20.1.2017 20:46

Vauvan unikoulu, miten se on meillä alkanut

Aikainen mato linnun nappaa eiku...

Miksi unikoulu?

Olen jokin aika sitten kehunut täälläkin, kuinka tuo meidän Hemmo on ollut niin helppo vauva ja hyvä nukkumaan. Ja onhan hän ollut, ei vaan ole enää. Aika samantien muuton jälkeen yöunet alkoivat muuttua koko aika risaisemmiksi, kunnes meillä heräiltiin melkein 1-2 tunnin välein huutamaan. Alkuun automaattinen ratkaisu oli syöttää joka kerta, sillä niinhän minä olin siihenkin asti tehnyt. Näin kaveri myös nukahti aika nopeasti uudelleen. Toimimme sen mukaan, mikä oli siinä härdellissä meille helpoin vaihtoehto. Nyt arjen tasaannuttua heräily on edelleen jatkunut, joten oli aika miettiä yön toimintamalleja uudestaan.

 

Aikainen mato linnun nappaa eiku…

 

Kävin jo pari vuotta sitten työn puolesta neuvolassa kuuntelemassa asiaa lasten unihäiriöistä ja unikoulusta, nyt kaivelin ystäväni Googlen avulla vähän lisäinfoa eri vaihtoehdoista. Huudattamaan emme alkaisi, se oli ihan selvä juttu.  Tiesin rutiinien ja aikataulujen olevan Hemmon kohdalla aika hyvin hanskassa, eli oikeastaan tarvetta oli konkreettisille neuvoille, mitä tehdä yöllä jos vauva ei ota rauhoittuakseen. Samoin imetys/ruokailu ajankohdat ja tavat vaativat mielestäni vähän viilaamista, jotta unikoulu voisi oikeasti onnistua. Tässä avuksi tuli Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys, joilta on mahdollista saada ilmaiseksi apuja lasten uniongelmiin. Heitin heille siis maililla tietoa perheemme taustasta, päivärutiineista ja Hemmon luonteesta. Kattava vastaus Babyblues työntekijältä tuli jo seuraavana päivänä.

 

Mitä neuvoja saimme unikoulun pitoon?

Etuna meillä oli lähtökohtaisesti se, että Hemmo nukahtaa hyvin itsekseen niin päiväunille kuin yönukkumiselle. Yleensä riittää iltarutiinien jälkeen kun höpötellään tuttu loru seinältä ja laitetaan pinnikseen itsekseen etsiskelemään unta. Joskus toki pitää mennä uudemman kerran silittelemään, mutta pääasiassa hän nukahtaa itse. Työntekijän mielestä rutiinimme olivatkin hyvät ja kunnossa, mutta seuraaviin asioihin hän kiinnitti huomiota:

  • IMETYSAJANKOHTA: Olin tottunut imettämään aina n. 30min ennen kiinteiden tarjoamista. Tämä ohjeistus tuli neuvolasta, sillä luonnollisesti maito on alle vuoden vanhalle se ensisijainen ravinto. Nyt oli tarkoitus lisätä kiinteiden määrää, jotta yöllä tyttö jaksaisi nukkua aamuun asti. Nyt imetys siirrettiin sinne ruokailun jälkeen hoidettavaksi, näin ruokaa menee paremmin ja tilaa jää vielä maidolle.
  • IMETYSPAIKKA: Erityisesti iltaisin olen hoitanut imetyksen Hemmon huoneessa, sillä siellä on tarpeeksi rauhallista ja suora siirto sänkyyn syömisen jälkeen. Nyt oli ohjeena siirtää kaikki syötöt pois makkarista, jotta assosiaatio imetyksen ja nukkumisen välillä häviäisi. Häntä ei myöskään enää vietäisi suoraan syömiseltä sänkyyn, vaan luettaisiin vielä välissä vaikka kirjaa tai ihan vaan oltaisiin hetki hereillä yhdessä.
  • AAMUHERÄTYS: Ennen herättyämme nostimme Hemmon vielä sänkyyn syömään aamumaidot ja pötköttelemään hetkeksi. Nyt herättyämme nousemme suoraan ylös ja aamupalan tekoon, jotta vauva ymmärtäisi yön ja aamun eron. Ensin taas aamupala ja sen jälkeen vasta aamumaito.
  • ”UNISYÖTTÖ”: Tuo meidän minityyppi on aika pienikokoinen, enkä halunnut vielä jättää häntä ihan koko yöksi ilman ravintoa. Onhan 11h itsellenikin pitkä aika olla ilman ruokaa, miksi vaatisin sitä vauvalta? Saimme vinkin imettää Hemmo vielä kertaalleen ennen omaa nukkumaankäymistä, jotta vatsa pysyisi täytenä aamuun asti. En siis erikseen herätä vauvaa, nostan hänet vain hetkeksi rinnalle syömään ja lasken takaisin sänkyyn.
  • TAYS:N UNENSEURANTALOMAKE: TAYS:n sivuilta löytyy kattava paketti vauvojen ja lasten unihäiriöistä, saman pdf:n liitteenä on unenseurantataulukko, joka on tosi kätevä ottaa unikoulun kylkeen. Siitä näkee konkreettisesti, milloin vauva on nukkunut, syönyt ja heräillyt. Vaikka väsyneenä tuntuisi, että ei se uni parane millään ja vauva vaan valvoo, voi taulukosta seurata kuinka uni pikkuhiljaa alkaa rytmittymään oikein.
  • ISÄ/MUU TUTTU AIKUINEN UNIKOULUTTAJANA: Isät usein ovat parempia/tehokkaampia unikoulun pitäjiä kuin äidit. Etenkin jos äiti imettää vielä. Maidon tuoksu itsessään häiritsee vauvaa ja samalla on vaikea tyyntyä äidiltä pelkkään silittelyyn kun on tottunut saamaan tissiä. Äiti siis unikoulun ajaksi mieluusti nukkumaan vaikka korvatulppien kanssa toiseen huoneeseen tai kaverille. Kiusaus puuttua yöitkuihin on nimittäin ainakin itsellä tosi suuri.

TAYS:n unenseurantalomake helpottaa rytmien seuraamista

Unikoulu yö nro. 1.

Aloitimme unikoulun vähän vahingossa jo tiistaina, kun alunperin tarkoitus oli toteuttaa koulu vasta ensi viikon viikonloppuna. Tuolloin Könsikäs olisi kotona ja saisi hoitaa mahdolliset yöhuudot ilman, että aamulla pitää suunnata klo 6:00 töihin. Kuitenkin siinä tiistai iltana Hemmo oli syönyt puurot sun muut tosi reippaasti illalla, kävi nukkumaan normaalisti klo 19, mutta heräsi taas huutamaan jo klo 20. Totesin, ettei hänellä voi mitenkään olla nälkä joten päätimme yrittää rauhoitella hänet ilman syöttöä. Loppujen lopuksi rauhoittelimme, silittelimme ja sylittelimme sinne 22:15 asti, jolloin hän lopulta simahti isänsä kanssa. Odotin kunnes hän oli uudestaan kunnolla nukahtanut ja hoidin sitten unisyötön, jottei heti olisi tarvinut alkaa nälkää itkemään.  Ajattelimme, että olisi typerää olla aloittamatta unikoulua siitä illasta, kun kerta minityyppi oli jo kertaalleen rauhoiteltu ilman imetystä. Yllätykseksemme hän ei enää loppuyönä edes herännyt, vaan nukkui aamu 6 asti samoilla unilla.

Unikoulu yö nro 2.

Toisena yönä valmistauduimme vähintäänkin klo 20-21 alkavaan itkuun, kuten aikaisempinakin öinä. Tätä itkua ei kuitenkaan tullut, vaan kävin kaikessa hiljaisuudessa hoitamassa unisyötön ennen klo 22 ja painuimme itse pehkuihin. Hemmo taisi kertaalleen käydä itkemään siinä klo 23 jälkeen, mutta rauhoittui tassuttelulla alle 10minuutissa. Loppuyö meni taas hissukseen, kunnes hän heräsi pirteänä vähän ennen kuutta aamulla. Taas nousimme heti ylös ja puuroa ääntä kohti.

Unikoulu yö nro. 3

Viime yönä meillä meni kuviot vähän uusiksi, sillä jouduin olemaan työhommissa illalla ja tulin vasta vähän seitsemän jälkeen kotiin. Ajatus oli, että Könsikäs syöttäisi iltapalat + yrittäisi antaa iltavelliä kaveriksi pullosta/nokkamukista, josko neiti niillä kävisi nukkumaan heti seitsemän jälkeen. Näinpä ei käynyt, vaan iltapalaa oli mennyt vaivaiset pari lusikallista ja velliä naurettavan vähän. Huuto oli sitäkin kovempi. Eipä tuota viitsinyt nälkäisenä laittaa nukkumaan, joten syötin hänet vasta vähän ennen puoli kahdeksaa, joka tarkoitti nukkumaanmenon myöhästyvän reilusti. Maitokaan ei juuri maistunut enää yliväsyneenä, joten unisyötön lisäksi syötin hänet vielä yöllä kertaalleen joskus yhden jälkeen. Muuten yö meni onneksi rauhallisesti.

Kannattiko unikoulu ja miten tästä eteenpäin?

Olemme olleet enemmän kuin tyytyväisiä, että aloitimme unikoulun. Toki vauvan itku kuuluu jossain määrin jokaiseen unikoulu menetelmään, mutta halusimme vähintäänkin tarjota Hemmolle turvallisen paikan itkeä harmiaan. Tämän takia pidimme häntä paljon sylissä ja silittelimme, vaikka huuto raikasikin talossa. Ei olisi tullut mieleenkään jättää häntä itkemään kerta toisensa jälkeen pidemmäksi ajaksi sänkyyn yksin. Tällöin vauvalle opetetaan _mielestäni_ ainoastaan, että huuda mitä huudat, kukaan ei tule apuun. Toki pienelle ihmiselle pitää antaa tilaa opetella itse nukahtamaan, mutta aikuisen avulla. Tämä on siis vain minun mielipiteeni, eikä siis mikään virallinen suositus!

Periaatteessa ohjeistus oli, että aamu alkaa aikaisintaan klo 6:00, jota ennen ei nousta ylös tai imetetä, vaikka vauva heräisi aikaisemmin. Hemmo on joka aamu herännyt pirteänä ennen tuota kuutta ja olemme kuulostelleet hetken, josko hän väsähtäisi jokelteluunsa, mutta lopulta olemme päätyneet nousemaan ylös siinä 10-15 min ”etuajassa”. En usko vauvan ymmärtävän eroa, kun kyse on noin pienestä ajasta. En minäkään mielelläni nouse ylös niin aikaisin, mutta jos katkonaiset yöt vaihtuvat aikaisiin aamuherätyksiin, otan aamut ilolla vastaan! Kuten kaverini sanoi, aikaisissa aamuissa hyvä asia on super aamupalat. Juttelin tuolla Kymenlaakson turvakodin unichatissa eilen tästä aamuheräämisestä ja päätimme vähän yrittää siirtää Hemmon rytmiä myöhäisemmäksi, jotta aamulla unta riittäisi ehkä vähän pidempään. Eilen käytiin jo nukkumaan myöhässä, mutta aamuun sillä ei vielä ollut vaikutusta. Tänään ollaan siirretty kaikkia ruokailuja, unia sun muita myöhemmäksi, joten katsotaan josko aamulla nukuttaisiin edes sinne maagiseen kello kuuteen.  Tiedän, että yöt saattavat muuttua uudelleen risaisiksi hampaiden, motorisen kehityksen tai minkä tahansa muun syyn takia, mutta se on sitten sen ajan murhe.

 

Välillä rahoittuminen tarkoittaa painimatsia pinniksessä

 

Suosittelisinko unikoulua muille? Kyllä suosittelisin, lämpimästi. Itse aloin olemaan yöheräämisistä ja valvomisista aika hajalla, menin jonkun aikaa siitä missä aita on matalin ja ekasta itkahduksesta tissi vauvalle suuhun. Mietin kuitenkin, että helpompi Hemmon on nyt oppia nukkumaan yöllä, kuin esimerkiksi yli vuoden vanhana. Tiesin meidän pääsevän myös tavallaan helpommalla, kun itsenäinen nukahtaminen oli jo periaatteessa hanskassa. Se piti vain saada siirrettyä myös yöheräämisiin. Unikouluahan ei suositella alle 6kk vauvoille, itse en olisi vielä puolivuotiaallekaan alkanut koulua pitämään. Ehkä olisin pehmeästi alkanut totuttelemaan uusiin rauhoittelukeinoihin, mutta hyvin pehmeästi. Puolivuotias on kuitenkin ihan vauva vielä. Ainakin täällä Kotkassa on mahdollista saada ihan unikoulu jakso Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen kautta, jos unikoulu ei vain ota onnistuakseen kotioloissa. Tällöin lapsi viettää yöt turvakodilla koulutetun työntekijän kanssa, joka hoitaa yöhoidon kolmen yön ajan. Vanhemmat ovat tällöin kotona. Tällöin hinta taisi olla reilu 100e. Itse en voisi jättää alle kaksivuotiasta vieraan aikuisen kanssa outoon paikkaan yöksi, en vaikka se tarkoittaisi kotona heräämistä öisin. Mutta jälleen, tämä on vain minun fiilikseni asiasta.

 

Onko teillä pidetty unikoulua ja millä menestyksellä? Löytyykö lisävinkkejä, jotta yöt pysyisivät jatkossakin mahdollisimman helppoina?

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.