VALIKKO
25.4.2019 17:45

Voimakkaan temperamentin omaava lapsi ei ole ilkeä

Rakas esikoiseni on syntymäuhmainen. Hän on heti ensimmäisestä hengenvedostaan alkaen tehnyt selväksi, mitä tahtoo ja kuinka nopeasti. Tyyli ei ole muuttunut tässä miltein kolmessa vuodessa, päinvastoin. Uhman myötä olemme eläneet viimeisen vuoden melko railakasta ja äänekästä arkea, tunneskaalan koko laajuudella. Sillä siinä missä tuo lapsi yhdessä hetkessä imee tahtonsa kanssa minusta viimeisetkin mehut, nauraa hän kohta sydämensä kyllyydestä hippaleikissä. Hän on ääripäiden lapsi, niin hyvässä kuin pahassa. Ja pahassa on väärä termi, sillä lapsi itsessään ei ole paha, ikeä tai tuhma. Teot voivat olla, lapsi ei. Haluaisinkin nyt ottaa esille asian, jota olemme esikoisen myötä yrittäneet toitottaa lähipiirille: voimakkaan temperamentin omaava lapsi ei ole ilkeä.

Erästä lukijaa vaivasi jonkun postauksen yhteydessä se, että olin alunperin vauvavuonna ”valehdellut” esikoisemme olevan ensin todella helppo ja sitten kyseisen postauksen yhteydessä kuvailin samaa lasta varsin haastavaksi. Aikaa näiden tekstien välillä oli muistaakseni yli vuosi, joten varmasti jokainen ymmärtää lapsen muuttuvan paljonkin tuossa ajassa. Toisaalta olen edelleen sitä mieltä, että Hemmon on aina ollut suuritarpeinen lapsi, mutta hänen ollessaan perheen ainut ja vielä vauva koin arjen hänen kanssaan kuitenkin suhteellisen helpoksi. Saittekohan kiinni ajatuksesta?  En siis kokenut valehdelleeni lukijoille.

MIKÄ ON TEMPERAMENTTI?

MLL:n mukaan temperamentilla tarkoitetaan kullekkin ihmiselle tyypillistä ja yksilöllistä tapaa toimia ja reagoida ärsykkeisiin. Yksinkertaistetusti voidaan puhua kolmesta pääluokasta: helpot, haastavat ja hitaasti lämpenevät.  Kaikilla tyypeillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, eikä yksi ole toista huonompi.

Haastavan temperamentin omaavat lapset luokitellaan helposti rasittaviksi, ylivilkkaiksi ja yleisesti hankaliksi. Ja kyllä minäkin olen tähän syyllistynyt, sen verta usein on hermo ehtinyt palaa tuon mininkin toilailuissa. Toisaalta häntä voisi kuvailla myös energiseksi, päättäväiseksi ja rohkeaksi.

”SE ON NIIN VAIKEA LAPSI”

Älä sano lastani ainakaan hänen kuultensa vaikeaksi, hankalaksi tai ilkeäki. Myönnän hänen kanssaan toimimisen vaativan ennakointia, pitkää pinnaa ja heittäytymistä, mutta ei se tee hänestä huonoa lasta. Minua on tässä kolmen vuoden aikana alkanut ihan tosissaan ottamaan päähän, kuinka ihan lähipiirikin on usein taivastellut kovaan ääneen, kuinka se Hemmo vaan huutaa ja kiukuttelee, on hankala ja vaikea. En ihan oikeasti haluaisi pienen lapsen, jonka minäkuva ja itsetunto kaipaisivat kehittyäkseen kehuja ja onnistumisia, saavan jatkuvasti kuulla kuinka hankala hän on.

Kyllä minä myönnän, että omat hermot ovat usein koetuksella tuon justiinan kanssa. Mutta en minä hänelle jatkuvasti toitota, että hitto kun sinä olet rasittava, miksi sinä olet tuollainen ja minä en jaksa sinua. Näitä ajattelen monesti päässäni ja paasaan miehelle tai kavereille aikuisseurassa, mutta en lapsen kuullen. Tottakai joskus tulee mummolassa mainittua ohimennen, että on ollut vähän haastavaa tai että neiti nyt saa kiukun aikaiseksi mistä tahansa, mutta siihen se sitten jää.

Hankalaksi Hemmon on mielletty myös siksi, ettei hän ota uusia ihmisiä avosylin vastaan. Hän on itse asiassa ollut todella valikoiva, kenen lähelle haluaa mennä. Ja vaikka kyseessä olisi hänelle tärkeä ja tuttu ihminen, vaatii hän edelleen joskus pitkänkin tovin lämmetäkseen tuttavalliseksi. Eikä tässä mielestäni ole mitään väärää, vaikka tämäkin joskus koettelee hermoja. Koska kyllähän sitä nyt oletaisi ja toivoisi, että 3- vuotias menisi innoissaan mummolaan tai kummin syliin. Tilannetta herkästi pahennetaan vielä entisestään sillä, että aikuinen yrittää samantien tupata itsensä lapsen lähelle. Tuttavallisuutta ja kontaktia vaaditaan heti, kun neiti mieluusti alkuun tarkkailisi tilannetta hetken omassa rauhassaan.

MAAILMAN PARAS HEMMO

Vaikka tuo lapsi ei päästä meitä vanhempia helpolla, on hän silti maailman paras lapsi meille. Päivittäin toivon jossain tilanteessa, että ”voi kun tämä olisi loivempi mielenkäänteissään” tai ”voi kun sinä nyt tajuaisit, että myös muut kuin äiti osaa auttaa sukan jalkaan”, mutta saman päivän aikana totean myös moneen kertaan, että on tuo vaan mainio muksu. Niin fiksu, huumorintajuinen, empaattinen ja välitön.

Olisi helppoa vertailla sisaruksia jatkuvasti toisiinsa ja vaikka saatamme keskenämme puhua, kuinka erilaisia lapsemme ovat keskenään, koitan välttää sen hokemista heille itselleen. Olen toki tyytyväinen, että Epeli on selkeästi siskoaan tasaisempi luonne, mutta se ei vielä tarkoita, etteikö hänen kanssaan tultaisi hakkaamaan päätä seinään vielä vuosien varrella.

Lapseni ei ole tyhmä, ei ilkeä eikä liioin ylivilkas. Hän on vain kolmivuotias tillikka, joka on samaan aikaan kovin pieni ja iso. Hän edelleen opettelee tunteidensa hallintaa ja tunnistamista ja kaipaa tähän kovasti tukea. Hän tulistuu herkästi ja kunnolla, joka tuo opetteluun omat haasteensa. Mutta hän oppii, on oppinut paljon jo nyt. Enkä itsekään ole mikään maailman rauhallisin luonne, joten ihan on opettelun paikka myös itselle tämä rauhallisena pysymisen taito.

Eikä aina se oma hermo kestä. Väsynyt lapsi jaksaa haastaa vanhempaansa yhä pidempään, kun taas väsynyt vanhempi menettää hermonsa herkemmin. Näin myös meillä, mutta se on inhimillistä. Kunhan silloin osataan rauhoittua, pyytää anteeksi ja antaa anteeksi. En muista kuka näin alunperin totesi, mutta silloin kun lapsesi käyttäytyy huonoiten, hän tarvitsee sinua eniten.

Paras isosisko Epelille

Kommentit

  • Temperamentit ja niihin suhtautuminen on huippukiinnostava aihe. Harmi, että toisten lasten kasvattamiseen on tapana puuttua Suomessa ja esim. tässä tapauksessa muut leimaavat lapsen vaikeaksi. Luen just Tony Dunderfeltin kirjaa temperamenteista, kun Idiootit ympärilläni-kirja herätti kiinnostuksen työelämän esimerkkien kautta penkoa asiaa enemmän.

     0
    • Jenni

      Niin on! Ite opiskeluaikana kahlasin kaikki käteen osuneet kirjat aiheesta, etenkin ku samaa aihetta voi käsitellä niin monipuolisesti eri asiayhteyksien myötä.

       0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.