VALIKKO
7.10.2019 12:00

Suvun naiset matkalla Gdanskissa

 

Äitini täytti keväällä 70-vuotta ja ostimme hänelle lahjaksi lennot Gdanskiin, Puolaan. Matkan ajankohdaksi valikoitui syyskuun viimeinen viikonloppu. Meitä lähti matkaan kymmenen naista. Kaikki naisista olivat minulle jotain kautta sukua ja ikähaarukka oli 13:sta vuodesta aina reiluun 70 ikävuoteen. Otimme majoituksen Air bnb:n kautta, sillä halusimme majoittua kaikki saman katon alla. Lisäksi halusimme hoitaa siirtymät helposti, joten matkustimme junalla Jyväskylästä Turkuun ja takaisin. Tilasimme Turun juna-asemalle tilataksin valmiiksi ja Gdanskin päässä meillä oli molempiin suuntiin Airport shuttle valmiiksi tilattuna. Tässä kerron kuinka kaikki sujui ja minkälainen Gdansk oli.

Perjantai

Juna Jyväskylästä Tampereelle lähti klo 9. Juna oli kyllä loisto valinta. Saimme jutustella ja tarvittaessa liikkua sekä käydä vessassa. Ainut miinus oli, että Tampereelta Turkuun matkaavassa junassa ei ollut ravintolavaunua, minkä varaan olimme lounaan laskeneet. Onneksi työnnettävässä kärryssä oli sämpylöitä ja kahvia.

Etukäteen juna-asemalle tilattu taksi osoittautui hyväksi, koska meitä oli niin monta henkilöä. Näin ison porukan liikuttelussa säädön minimointi on hermojen kannalta kaiken a ja o. Tämä osoittautui myös myöhemmin paikkansa pitäväksi väitteeksi. Lento Turusta Gdanskiin kesti todella vähän aikaa. Lensimme Wizzairilla. Halpalentoyhtiöillä lennettäessä pitää olla valmis näkemään hieman vaivaa. Vaikka liput ovat aluksi häkellyttävän halvat, niin summa nousee äkkiä, jos haluaa yhtään enempää laukkuja tai istumapaikkoja valita. Me otimme extra lentolaukut, mikä oli loistava ja riittävä valinta. Paikkoja emme ostaneet etukäteen ja paikkamme olivatkin aivan ympäri konetta. Lyhyen lennon vuoksi tämä ei kuitenkaan haitannut. Lentokone oli siisti ja lentoemännnät ystävällisiä.

Gdanskin kentällä meitä oli vastassa kaksi kuskia nimikyltin kanssa. Myös tämä valinta oli hintansa arvoinen. Gdanskin kentältä pääsisi myös paikallisjunalla keskustaan, mutta siinä on junan vaihto. Halusimme päästä nopesti aloittamaan loman pitkän matkustamisen päätteeksi.

Asuntomme oli aivan Gdanskin vanhankaupungin sisääntuloportin vieressä. Olimme saaneet saapumiseemme hyvät ohjeet ja avain löytyi oven vieressä olevasta lukollisesta avainkaapista. Asuntoon kuljettiin takapihan kautta. Rappukäytävä näytti erittäin epäilyttävältä. Mutta sisäoven avatessamme tunnelma muuttui. Grand guesthouse oli todella suuri ja siisti asunto. Asunnossa oli kuusi makuuhuonetta, seitsemän wc:tä ja viisi suihkua. Asunnon ikkunat olivat vanhankaupungin kävelykadulle ja tämä osoittautui melun vuoksi asunnon ainoaksi miinukseksi.

Majoittumisen jälkeen menimme suoraan alakerran italiaiseen ravintolaan syömään. Paikka oli ihana ja ruoka erittäin hyvää. Saimme myös maistaa puolalaisten ystävällisyyttä. Ruoan jälkeen kävelimme pienen lenkin sateessa kävelykadulla, haimme kaupasta vettä ja kömmimme sänkyihimme ajoissa.

Lauantai

Aamulla totesimme, että takapihan puolella nukkuneet teinit olivat lähes ainoat, ketkä olivat nukkuneet kunnolla. Meteli kävelykadulta kuului nimittäin todella selkeästi. Välillä tuntui kuin ihmiset olisivat olleet asunnossamme. Päätimme lähteä aamiaispaikan metsästykseen. Ensimmäisessä paikassa olisimme joutuneet eri paikkoihin tai ulos istumaan. Vaikka ulkona paistoikin aurinko, niin viileän tuulen vuoksi halusimme kuitenkin sisätiloihin. Jatkoimme etsintää ja pian eteemme tulikin Cafe Bar Mon Balzac. Tuolla oli huikean ihana buffet aamiainen ja sisustus aivan huikean tunnelmallinen. Kaiken lisäksi mahduimme kaikki syömään samaan pöytään.

Aamiaisen jälkeen lähdimme kävelemään kohti ostoskatua Rajskaa ja sillä sijaitsevaa kauppahallia. Rajskan varrella oli muutamia ihania putiikkeja, joista mukaamme lähti erilaisia huiveja, hansikkaita, mekkoja ja koruja. Kauppahalli muistutti Tallinnan Sadamarkettia ja käännyimme melkein ovelta takaisin. Kauppahallin alakerrassa olisi ollut ruokaosasto, mikä olisi ollut mielenkiintoista käydä kurkkaamassa. Matkamme jatkui kohti Madison ostoskeskusta. Tuolla oli muutama kauppa missä kävimme, mutta varsinkin porukan teiniosasto oli sitä mieltä, että tämän ostoskeskuksen vaatteet olivat selkeästi varttuneemmalle väelle suunnattu. Kävelimme vielä viereisen City Forum ostokeskuksen ohi, mutta päätimme olla astumatta sisään, sillä kello oli jo paljon ja pääkohtemme oli Forum Gdansk. Kävelimme vastoin ennakko säätiedotuksia, lämpimässä ja aurinkoisessa säässä Gdanskin laitamia pitkin suureen Forum ostoskeskukseen. Aloitimme shoppailut ihanassa kahvilassa kunnon kakkukahveilla. Tämän jälkeen jaksoikin koluta mm. Pull&Bearin, Bershkan ja Sephoran. Forum ostoskeskusta voin lämpimästi suositella kaikille. Ylin kerros on pyhitetty ravintoloille. Lisäksi ostoskeskuksen sisustukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Paluumatkalla totesimme, että Forum olisikin ollut kätevästi yhden alikulku tunnelin päässä majapaikastamme eikä meidän olisi tarvinnut kiertää puolta Gdanskia. Shoppailun jälkeen nuoriso lähti lepäämään ja muu joukko jäi nauttimaan terassille viinit. Gdansk on niin turvallinen paikka, että siellä kulkeminen tuntuu turvalliselta, eikä esimerkiksi taskuvarkaita tarvitse pelätä. Illalla ennen ruokailua kävimme tulostamassa paluumatkan matkaliput Air bnb hostimme vinkkaamassa hostellissa. Myöhemmin saimme tietää, että Wizzairillä on sovellus, missä olisi näkynyt paluumatkan boardin passit, joten lippuja ei olisi ollut pakko tulostaa. Tulostamisen jälkeen lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Tämä osoittautui hieman haasteelliksesi, mutta lopulta meille järjestettiin pöytä suositusta Machina eat&beatsistä. Täällä jokainen sai kasata listalta omanlaisen pasta-annoksen. Tätä paikkaa voin suositella jälleen lämpimästi. Vitsi mikä sisustus jälleen, palvelusta puhumattakaan.

Sunnuntai

Sunnuntaina päätimme mennä aamiaiselle edellisenä aamuna hyväksi havaittuun Mon Balzaciin, eikä tarvinnut pettyä. Aivan loistava aamiainen jälleen kerran. Tästä suuntasimme kohti rautatieasemaa ja Sopotin rantakaupunkia. Ystäväni oli ollut edellisenä viikonloppuna Gdanskissa ja hänen neuvojensa pohjalta osasimme etsiä asemalta lähijunien lippuluukun. Olin kuullut, että lipun osto voi olla hankalaa, mutta ainakin meillä homma sujui. Ostimme lähijuna tiskiltä meno-paluu liput ja lisäksi virkailija antoi kulkemiseen loistavia vinkkejä. Matka Gdanskista Sopotiin kesti noin 20 minuuttia ja sujui leppoisasti maisemia ihaillen. Itse Sopot on pieni, siisti ja idyllinen kaupunki. Turisteja oli melko paljon liikkeellä vaikka oli jo syyskuu ja sunnutai. Sunnuntaisin kaupat ovat pääsääntöisesti kiinni Puolassa, mutta Sopotissa ne olivat auki. Kävelimme kävelykatua alas rantaan ja kohti Moloa, euroopan pisintä puulaituria. Laiturille päästäkseen piti ostaa noin 2 euron hintaiset liput lipputiskiltä. Sopotissa on huikeat, hienohiekkaiset rannat ja nyt niillä käveli paljon ihmisiä joutsenten seassa. Joutsenet olivat kesyjä ja esimerkiksi söivät ihmisten kädestä. Olisimme menneet laiturin päässä olevaan kahvilaan, mutta pieni sadekuuro yllätti meidät ja päätimme jatkaa matkaa takaisin rantaan. Laituri ja ranta ovat mielestäni myös ehdottomasti näkemisen arvoiset. Rannassa oli paljon kojuja, missä myytiin meripihkasta valmistettuja koruja. Ostimmekin yhdet kauniit nappikorvikset viidellä eurolla. Ennen kotimatkaa istahdimme kävelykadulla olevaan kahvilaan syömään lounasta. Osa meistä söi paikallista leivän sisällä tarjoiltavaa keittoa, itse tyydyin mausteiseen tomaattikeittoon.

Odotellessamme junaa Sopotin asemalla, pysähtyi laiturille juna ja ihmettelimme miksi ovet eivät aukea. Pian junan sisällä alkoi näkymään liikettä ja junan ikkunoita auttiin kovalla tohinalla. Paljastui, että junan sisällä oli kymmeniä miehiä matkalla ilmeisesti paikalliseen jalkapallo-otteluun. Miehet lauloivat ikkunoissa meille ilmeisesti kannatuslaulujaan ja vilkuttelivat innokkaasti. Junan nytkähtäessä liikkeelle, totesimme olevamme iloisia, ettei se ollut meidän juna. 😂 Olimme päättäneet myöhäistää viimeisen illan illallisen ja ajattelimme syödä hienosti pitkän kaavan mukaan. Varasin Sopotissa ollessamme pöydän eräästä ravintolasta, mutta Gdanskiin päästyämme, he ilmoittivat, että ravintola on täynnä. Ennen illallista kävimme suositussa Jozef K ravintolassa drinkillä. Tämä on paikka, mitä ei voi sanoin kuvata, vaan se on ehdottomasti itse koettava. Minusta tuntui kuin olisin ollut hullun tiedemiehen laboratoriossa.

Illalla lähdimme toiveikkaana kävelemään läheisen joen rantaa kohti, missä olimme nähneet edellisenä iltana ihania ja tunnelmallisia ravintoloita. Matkalla pysähdyimme nauttimaan useiden ja erittäin taitavien katusoittajien esityksistä. Pian kävi selväksi, että sunnuntaina myöhään illalla 10 ihmisen saaminen hyvään ravintolaan oli lähes mahdoton tehtävä. Täytyy kuitenkin sanoa, että palvelualttius lähes joka paikassa oli aivan omaa luokkaansa. Lopulta jakauduimme kahteen osaan syömään. Meidän porukka päätyi alakerran italialaiseen ravintolaan, ensimmäisen illan tapaan.

Maanantai

Maanantai aamuksi olimme ostaneet aamiaistarvikkeet kaupasta ja söimme asunnolla. Olimme tilanneet kyydin kentälle valmiiksi. Kyytimme saavuttua selvisi, että he olivat tilanneet meille liian pienen auton. Pienen hetken odoteltuamme tuli toinenkin auto ja pääsimme kentälle. Onneksi olimme varanneet runsaasti aikaa siirtymiin. Kentällä teimme vielä ostoksia ja ehdimme syömään runsaat salaatit. Lento sujui jälleen joutuisasti. Turussa hyppäsimme lentokenttä bussin kyytiin ja matkustimme sillä juna-aseman lähelle. Junamatka sujui väsyneissä ja hiljaisissa merkeissä ja 12:en tunnin matkustamisen jälkeen pääsi kaatumaan omaan sänkyyn.

Summa summarum

Voin suositella Gdanskia lämpimästi. Paikka oli turvallinen ja siisti. Suosittelen kävelemään silmät avoinna. Kaupunki on täynnä kauniita yksityiskohtia aina viemärin kansista, tienviittoihin. Vanhassa kaupungissa askelta kannatta hidastaa ja pysähtyä nauttimaan ympräillä soittavista katusoittajista. Kaksi päivää kohteessa oli mielestäni riittävä. Olisin mielelläni nähnyt The Museum of Second World Warin, joen rannassa olevan maailmanpyörän sekä kiivennyt Pyhän Marian kirkon torniin.

Puolalaiset ovat iloisia ja palvelualttiita. Lisäksi he puhuvat erittäin hyvää englantia. Ruoka on todella hyvää ja ravintolat tasokkaita. Ruokailu ja eläminen Gdanskissa oli todella edullista. Kahden hengen illallinen alku-, pää- ja jälkiruoat sekä viinit ja limsat maksoivat enintään yhteensä 50 euroa. Kulkeminen oli helppoa, kävellen pääsi joka paikkaan ja paikallisjunaa kannattaa kokeilla.

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.