VALIKKO
23.4.2016 21:28

Epäonnisen viikon tapahtumat.

Olipahan yhdenlainen viikko tämäkin. Siihen mahtui monenlaista tunnetta. Oikeastaan mitään sen erikoisempia ”waude” -fiiliksiä en saanut aikaan, mutta niitä toisenlaisia kylläkin. Sain nauttia migreenin vaivasta parin päivän ajan, kun se yön aikana päätti hiipiä seurakseni aloittaen näkökentän häiriöillä. Siitä etenikin valtava pääkipu ja pahoinvointisuus. Söin pitkästä aikaa lääkkeitä migreenin vuoksi enemmän kuin koko alkuvuonna, tuntui vaan ettei kipu katkea millään. Muistan taas, miltä se oikea migreeni tuntuu ja miten ärsyttävää kun se piinaa useamman päivän ajan.

Mahtavat fiilikset jatkuivat, kun puhelimeni tipahti torstaina asfaltille. Ai kävikö mitään? Onkohan se asfaltti kova? Mahtaako puhelin kuinka korkealle hypähtää maasta? Niin, no mäsä, rikki on. Näyttö sirpaleina. No, se on puhelin vaan. Ja kyllä siitä vielä jotain näkeekin, vaikkei esimerkiksi puheluun vastaaminen tahdokaan onnistua.. No pieniä murheita, puhelimia saa. Vaikkakin, olisi sillekin näytönkorjaukseen menevälle reippaalle 200€:lle ollut varmasti muitakin kohteita. Mikähän mahtaisi olla kotivakuutuksen laita, meneekö matkapuhelimet kotivakuutuksien piiriin?

No, mitäpä vielä? Perjantaina aamulla lenkitin koiria ulkona ennen töihin lähtöä, ja olikin jo vähän kiire. Kello juoksi. Jostain syystä menin olohuoneeseen rapsuttelemaan toista koiraamme, ja sydän jätti lyönnin välistä. Sohva täynnä mustia tassunjälkiä. Ei siis vain istuintyynyillä, vaan käsinojalla ja selkänojilla. Härregud! Meillähän on pääsääntöisesti juuri koirien vuoksi sohvien istuinosilla ja käsinojillaviltit, suojaamassa sekä helpottamassa puhtaanapitoa. Kokeilin varovasti sormellani, irtoaisiko lika helposti. Lika vaan siirtyi isommalle alueelle valkoisella nahkasohvalla, kunnes tajusin – se on nokea! Nokea! Sydän pomppailee, koira hädissään ihmettelee mitä rupean riehumaan sohvien kimpussa. Mistä se on tullut? Millä ihmellä noen saan sohvasta irti? Onneksi löytyy kaapista nahkasohvien puhdistusainetta, ja sainkin hikoiltua noen pois sohvasta. Ainakin oli tehokas aamu aloittaakin töiden parissa tämän episodin jälkeen, ja nyt jälkeenpäin naurattaa jo vähän isommin.

DSC_1000-001

DSC_1001-001

” Voidaanko ottaa nopeaa nää kuvat, ku täällä on kylmä?!” Mun kuvaajana toimii monesti neidit, ja kuvat todellakin otetaan sillä sekunnilla ja lopputulos on ihan millainen tahansa. Tässä esikoisen kädenjälki perjantaina, kun vielä aurinkokin paistoi mukavasti. Mun viikko kuitenkin kivasti parani loppua myöten, nimittäin perjantaina sain vihdoin hiuksistani tyvikasvun ja ne harmaat hiukset piiloon. Vaikka siinäkin hommassa nauru tuli ”näitä tulee vain lisää” – tokaisi kampaajani. Niinpä niin, enpä ollutkaan itse huomannut. Liekö mä nelikymppisenä olenkin jo sitten charmantti harmaahapsi. Mummoharmaa.

DSC_1007a

  • Huivi – Marimekko
  • Toppi – Marimekko
  • Jakku – Vila
  • Housut – Kappahl

Mä olen aina vannonnut neutraalien, nudesävyisten huulipunien ja huulikiiltojen nimeen. Kuitenkin olen pikkuhiljalleen löytänyt meikkipussukastani kirkkaampia ja punaisempia sävyjä. Kiva niin, meinaan kyllä huulipunakin kivasti raikastaa kokonaisuutta! Varsinkin kun mun luottolook taitaa olla musta-valkoisen yhdistelmä, ja nää Marimekon kivet- kuosiset vaatteet iskevät kyllä aika kovaa!

Toivottavasti siellä on ollut onnekkaampi viikko teillä, ja onnekasta viikonloppua! Mä ainakin toivon, että huomenna saisin pihahommat tehtyä loppuun ja aurinkokin saisi siis paistaa – mieluummin kuin tämän päiväisiä räntä-, lumi- ja raekuuroja.

Kommentit

  • Nimetön Nimetön

    Ihanat kengät 🙂

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.