VALIKKO
13.1.2016 22:25

Ihana kamala lumi.

Talvi. Lumi. Valtava lumimäärä kerralla. Yhtäaikaa kun sitä onkin todella iloinen satavasta lumesta, samalla oma ärsytyskynnys nousee korkeammalle. Normaalia aamuherätyskellon aikaa tulee siirtää tunti aiemmaksi, jotta ennättää tehdä lumityöt ennen töitä. Ja töistä väsyneenä, nälkäisenä, palatessasi se perhanan lumiaura on ajanut jo kovettuneen lumivallin. Voi ärsytyksen maximus, mutta ei auta. Vaatteiden vaihdon kautta ja lumikolan varteen, mutta se mun kipuileva oikea olka-lapaluu linja ei ole täysin rauhoittunut, ja lumen kolaaminen totisesti tuntuu kädessäkin. Mutta mistä ihmeestä se johtuukaan, että mulla on aina samanlainen Hannu Hanhen tuuri, kun sitä lunta sataa kymmeniä senttejä, niin eikö perheen toinen aikuinen ole joko reissussa taikka kipeänä. Ja jälkimmäistä tällä kertaa. Vaikka eikäy kieltäminen, että joku talvi sairastettiin koko porukkakin pahimpaan lumiaikaan ja naapurit olivat tehneet lumityöt pihassamme. Mitenhän paljon tuota lunta mahtaakaan sataa vielä? Osaisiko tätä lumenkolausta edes ajatellakaan täll, ellei olisi omaa taloa? Ehkä sitä heräisi aamulla manaten lumikolan / traktorin vilkkuvaloihin ja piippausääniin, kun koneet ovat lumitöissä? Silti olisihan se helpompaa, niinkuin jo pelkästään aamulähtemisien kannalta.

Toi lumenkolaaminen on meidän perheessä myös yksi sellainen asia, josta mäkin onnistun saamaan melkoiset kilarit ja mieskään ei tunnu ymmärtävän minun pikkumaisuutta siinä(kin) asiassa. Nimittäin mieluusti minun pihassani lumipenkat ja kolattu piha olisi viivasuora, kuin viivottimella vedetty ja tykkäänkin pitkään puuhata kolan varressa ennenkuin lopputulos miellyttää. Käytännön kannalta mua ärsyttää, että lumi pakkautuu maahan taikka lähinnä autokatokseen. Autokatoksessa tulee renkaista helposti sellaiset painuneet möykyt, johon lopputalvesta on jo oikeasti hankala ajaa. Tästä syystä meillä kolataan piha ennen kotiintuloa töistä lumisateella, en tiedä mistä mua viiraisi jos ajaisin suoraan kotipihaan pysähtymättä vieraspaikalle ensimmäisenä kotiintulessa. Ärsyttävintä lienee sen, mikäli lumiaura on ennättänyt tehdä sellaisen vallin, joka on kivikova, mutta vielä ärsyttävämpää on jos joku ajaa auton pihaan vallin yli. Niin siis tietenkin jos joku uskaltautuu niin tekemään uhmaten mun patoutumaa lumitöihin. Mulle olisi ihan paras juttu sellainen pieni lumiaura, vai mikä lie nimeltään, mutta mitä työntämällä saisi tarkat reunat lumikinoksiin ja lumen lentämään pitkälle..

Kaksi päivää liikenteessä on ollut aikamoisia. Näkyvyys lumipyryssä on ollut erittäin huono, ja tienpinnat umpijäässä. Sydän pomppaillen jännitin jokaista vastaantulevaa isompaa autoa, kuorma-autoa, säiliöautoa, bussia – nimittäin näkyvyys hävisi kokonaan vastaanajaessa. Tänään tilannetta pahensi vielä se tuulilasiin jäätyvä lumisade, josta syystä tuulinlasinpyyhkijöitä sai olla putsailemassa vähän väliä. Kauhulla katselin lumipyryssä ohituksia tekeviä autoilijoita, ja jännitin mitä mahtaa olla edessä kun sinne ei juuri nähnyt. Huomio kiinnittyi myös takapeiliin, koska takana pyrytti yhtälailla eikä nähnyt oliko autoja kuinka lähellä. Yhden moottoritiekolarin jälkeen sitä on alkanut vähän jännittämmään muiden autoilijoiden liikkeitä liikenteessä erityisesti huonon näkyvyyden aikaan.

DSC_0104 DSC_0106

  • Takki – Benetton
  • Huivi – Mulberry
  • Housut – Aleksi13
  • Kengät – Mark& Spencer
  • Laukku- Louis Vuitton

Mainitsin esikoiselle kauppareissulla että tää lumikeli tekee musta ”ärrimurrin”, neidin oivallus olikin että ”mä yritän ajatella kaikkea positiivista lumesta”. Niinpä niin. Eli aloinkin miettimään miten ihana kamala tää lumisade onkaan, vai onko sittenkään. Ja itseasiassa niitä negatiivisia juttua ei juuri ollutkaan, paitsi se kolaaminen – mutta sekin on hyvää hyötyliikuntaa. Ja toisekseen jos herää aamulla aiemmin reippailemaan ulos sen lumikolan kanssa, niin sitä on ainakin pirteämpi töihin lähtiessään. Niin ja tosiaankin, onhan se kolaaminen jo sellainen sosiaalinen tapahtuma – samalla voi huudella naapurin kanssa kuulumisia. Mitä positiivista tässä lumisateessa minun mielestäni sitten on? Ainakin heti ensimmäisenä tulee mieleen talviurheilumahdollisuudet, kuten laskettelu ja hiihto. Näistä lumisateista totisesti laskettelukeskukset tykkäävät, ja varmasti mekin mennään pian rinteeseen, siitä on jo moneenotteeseen keskusteltukin. Ja onhan tuolla ulkona paljon kauniinpaa, kun maa on puhtaan valkoinen. Toisaalta mitä talvi olisikaan ilman juurisataneesta lumesta tehtyjä lumiukkoja taikka lumilyhtyjä? Missä tehdä lumienkeleitä ellei lunta sataisi? Taikka mitä ne pulkat ja liukurit oikein varaston hyllyillä tekisivät? Ja se lumikolaaminen on ihan oikeasti hyvää hyötyliikuntaa! Eli lumi ja talvi edelleenkin on täysin asennekysymys!

DSC_0107

Mutta mitä mieltä sinä olet lumisateesta? Mitkä on sun ne positiiviset ajatukset lumisadetta kohtaan?

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.