VALIKKO
21.5.2016 14:45

Varsinainen tapahtumien lauantai.

Lauantai. Viikonloppu. Mutta, mulla tää viikonloppu alkoi yöllisellä pahalla päänsäryllä ja tän päivän olo on ollut kuin jyrän alle jääneellä – ilman särkylääkettä ei vain pysty olemaan. Kuitenkin, tiedättehän sen arjen totuuden, on tilanteita jolloin tulee vain selviytyä vaikka tekisi mieli jäädä peiton alle. Koirien aamulenkkeily jäi harteilleni, ja hoipertelin tukka pystyssä ja kivuissani. Hoidin myös harkkakuskailuja, joten samalla tarmolla ja sitkeydellä päätin pistäytyä päivän tapahtumissa. Nimittäin tänäänhän on Ravintolapäivä sekä Jyväskylän Designtori Kankaalla, ja pitihän ne tsekata samalla. Selvisin, ja sain jotain mukaanikin – mutta kaaduin kotiinsaapuessani välittömästi takaisin sänkyyn särkylääkkeet parhaina ystävinäni.

Mutta vinkkinä Jyväskyläläisille, Kirkkopuistossa oli uskomaton määrä Ravintolapäivään osallistuneita ja meidän perheen testaama, thaimaalainen jättiannos padthaita (6€) löytyy aivan Nordean kulmilta! Kankaalla Jyväskylän Designtorilla puolestaan löytyi Minna Bakesin herkkuja, ja voitte varmaan arvata mahtoiko mukaani lähteä paketillinen macaronseja?

DSC_1179

Mä napsin eilen kuvia pihalla. Vaikkakin omenapuut leikattiin todella rajusti tänä(kin) vuonna, niin upea kukinto alkaa puissa täyttymään. Toivotaan, että saadaan omenoitakin herkuteltavaksi, ettei ötökät tai leikkaus pilaa satoa – nimittäin jäi muuten tänä(kin) vuonna sumuttamatta omenapuut. Sanoinkin viikolla ääneen monta kertaa, kuinka mä tykkään kesästä. Mä niin tykkään luonnon vihreydestä, sekä kasveihin tulevista kukinnoista ja väreistä. Mä voisin hankkia pihaani paljon, paljon kesäkukkia, mutta tietyllä tavalla niiden hoito sitoo kesällä myös olemaan kotona. Viimeisin hankintani olikin hortensia. Tai kaksi. En osannut valita, vaaleanpinkki tai vaaleansininen, nyt on sitten kaksinkappalein etuterassilla vastassa näitä ”sateenkaarikukkia” niinkuin juniori näitä kutsuu.

DSC_1180

Monta juttua olisi ollut mielessä tälle päivälle, sisällä ja ulkona. Mutta valitettava asia on nyt se, että pakko antaa periksi ja yrittää levätä. Vaikkakin aikamoinen kirkaisu, sängystä ylösnousu ja verenpaineiden kohotus taisikin tulla, kun yöpöydältä laturinjohtoa hapuillessani näinkin siinä jotain sinne kuulumatonta.. tukkimiehentäi! Tsiisus mä säikähdin! Pieni ötökkä, mutta miten ne voikin olla niin ällöjä? Onko se kömpinyt jo mun sängyssä tai hiuksissa mun yrittäessä nukkua?! Ja nytkö mä voin levollisin mielin ruveta lepäilemään?

Olipa miten oli, niin mukavaa viikonloppua teille. Kesä on täällä, ja ainakin Jyväskylän kaupunki parhaillaan täynnä tapahtumia. Mutta mä puolestaan painun takaisin peitonalle. Peukut pystyyn aiemminkin mulle tuttujen pikaparantumisien puolesta, yksi sellainen tännepäin – kiitos!

DSC_1183

Kommentit

  • Mummi

    Ole armollinen itsellesi ja lepää silloin kun siihen on tilaisuus. Kaikkea ei tarvitse itse tehdä 😉

    • Henna

      Kiitos,näin yritän tehdä <3

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.