VALIKKO
11.2.2017 17:31

Irlannin vaihtokronikat: Belfastin nähtävyydet

Legendaarinen Belfastin Titanic Quarter. Museo on rakennettu sille paikalle, mistä Titanic aikoinaan laski vesille.

On kahdeskymmenes päiväni Irlannissa. Huomenna tulee täyteen kolme viikkoa, ja odotuksieni vastaisesti olen vieläkin hengissä. Kolme viikkoa menee yllättävän nopeasti, mutta silti siihen mahtuu paljon seikkailuja. Olemme vaihtariporukalla jo muutaman kerran käyneet pyörimässä Belfastissa, tutustumassa nähtävyyksiin ja putiikkeihin. Luonnollisesti emme ole joka nurkkaa ja turistirysää ehtineet koluta, mutta tässä on silti muutama kiinnostava paikka.

 

Victoria Squaren tornista näkee kaiken: Belfast on puoliksi retro ja puoliksi moderni.

Belfastin keskusta

Ennen kuin edes ehtii mihinkään, tulee pysähdyttyä tämän tästä ihmettelemään Belfastin keskustaa. Se on nimittäin valtava. Joka puolella on vanhoja kirkkoja, raatihuoneita ja muita patinoituneita pytinkejä, joita kelpaa jäädä töllistelemään. Kuitenkin vastapainoksi on moderneja veistoksia ja pilvenpiirtäjiä. Ratikka jyskyttää  säännöllisesti ohi matkalaisten helpotukseksi. Jos aurinko sattuu paistamaan, se saa joen kimaltamaan ja nurmikon hohtamaan.

Crumlin Road Gaol

Ensimmäisellä viikolla teimme ”luokkaretken” Crumlin Road Gaoliin, Belfastin vanhimpaan vankilaan. 150-vuotias vankila suljettiin 1990-luvulla, mutta sen jälkeen se on entisöity turistirysäksi. Vankilakierrokseemme kuului sellit, johtajan toimisto, pakoon käytetty tunneli sekä tusinan verran merkitsemättömiä hautoja, jonne oli haudattu teloitettuja vankeja. Vaikka vankila olikin viileä ja tunnelma välillä makaaberi, se oli myös todella kiintoisa kokemus.

Titanic Quarter

Viime viikon lauantaina lähdimme junalla Titanic Quarteriin, maailman suosituimpaan turistikohteeseen. Kyseessä on valtaisa interaktiivinen museo, joka on omistettu kokonaan Titanicille. Kiertueeseen kuului monta käytävää ja osuutta, jotka jäljittelevät Titanicin traagista elämänkaarta. Alussa tutustuimme telakkaan, jossa laiva rakennettiin. Näimme kuvia, kohtauksia ja piirrustuksia siltä ajalta. Siitä etenimme merille laskuun: nojasimme kaiteeseen ja katselimme 3D heijastusta aalloista. Seuraavissa huoneissa näimme hyttejä ja yleisiä tiloja. Tunnelma oli kuin olisimme olleet oikeasti laivassa.

Museon toinen puoli oli paljon synkempi. Laivamme lähestyi kohtalokasta jäävuorta. Lämpötila laski, valot himmenivät ja siniset kohdevalot tanssivat käytävillä. Seiniltä luimme sähkeitä, joita Titanic lähetti epätoivoisesti ennen virtojen sammumista. ”Olemme törmänneet jäävuoreen. Tarvitsemme apua. SOS. SOS. SO-”. Kaiuttimista kuulimme eloonjääneiden haastatteluja. ”Näin veden ryömivän ylös, porras portaalta”. Näimme 3D videon, joka kuvasi Titanicin hidasta uppoamista ja hajoamista kahtia. Jostakin kaukaa kuului se pahuksen laulu. Loppupäässä luimme tarinoita, miten miehet sanoivat hyvästit perheilleen pelastusveneiden lähtiessä.

Etukäteen en osannut edes kuvitella, miten ahdistavaa se olisi.

  

On nähtävää, paljon tehtävää

Koko ajan kuulemme lisää mielenkiintoisista nähtävyyksistä ja kiertueista. Bussit tarjoavat koko päivän mittaisia kyydityksiä Game of Thrones -sarjan kuvauspaikoille. Läheisille vuorille voi lähteä patikoimaan. Museoita, kirkkoja, venekyytejä… En tiedä riittävätkö edes nämä neljä kuukauttani kaikkien kiinnostavien kohteiden koluamiseen (varsinkaan kun en uskalla lähteä yksin niitä katsomaan).

131 päivää oli edessä, nyt niistä on takana 19. Kurssien vetäjät paiskovat loputtomasti pitkiä kirjoitustehtäviä niskaamme, mutta sanovat myös, että arvostelukriteerit ovat todella alhaiset. Ilmeisesti ihanteena on ahkera mutta toistaitoinen opiskelija? Käytännön asiat sujuvat jo hyvin, mutta sosialisoituminen voi olla vaikeaa, kun on juro suomalainen. Ehkäpä kirjoitan siitä ensi viikolla.

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.