VALIKKO
5.2.2017 17:03

Opiskelija Irlannissa: Kaikki ärsyttävät asiat

Huomioikaa tämä idyllinen ja kaunis asuinympäristö. Minä en saanut sieltä asuntoa.

Nyt on viidestoista päiväni Irlannissa, eli peräti kaksi viikkoa on jo takana. Olen käynyt onnistuneesti ruokakaupassa, usealla eri luennolla ja jopa baarissa niin, ettei mikään ole mennyt kaamealla tavalla pieleen.  Nyt on siis erinomainen aika marmattaa kaikista pikkuasioista, jotka täällä toimivat joko omituisesti tai sitten vaan ärsyttävästi eri lailla kuin Suomessa!

Avaimet & lukot

Asun opiskelija-asuntolassa solukämpässä neljän muun kansainvälisen opiskelijan kanssa. Ok, eihän siinä mitään. Mutta jostain syystä kaikki kolme lukkoa, jotka johtavat linnakkeeseeni, avautuvat eri tavalla. Rakennuksen ulko-oveen avain laitetaan hampaat ylöspäin ja käännetään vasemmalle. Asunnon oveen hampaat laitetaan myös ylöspäin, mutta käännetään oikealle. Oman huoneeni oveen taas avain laitetaan hampaat alaspäin ja sitten käännetään oikealle. Miten nämä muka pitäisi pystyä muistamaan rankan baari-ill koulupäivän jälkeen?

Hanat & kylpyhuoneet

Kaikki varmasti tietävät, että jostain ihmeen syystä Brittilässä jokaisessa lavuaarissa on kaksi hanaa – toisesta tulee laavakuumaa ja toisesta jäätikkökylmää vettä. Mutta ei siinä vielä kaikki, lisäksi (ainakin omassa kylpyhuoneessani) lavuaari on niin pieni, että hanan alla ei mahdu hankaamaan käsiä. Lisäksi kylppärissä ei ole kaappia taikka tasoa, mihin voisi asettaa esim. saippuan tai hammasharjan. Miten tätä ajataan?

Ohessa osa esitteistä, lehtiöistä ja opasteista mitkä saimme ensimmäisellä viikolla. Huh.

Kurssien numerosysteemi

Yliopisto on täynnä kuvaavia numeroita. On opiskelijan vuosinumero, erillinen ”tasonumero” ja kurssien sarjanumero (esim. Communication 167). Jokainen ensimmäisen vuoden opiskelija on tasoa 4, toisen vuoden taas tasoa 5 ja kolmannen vuoden tasoa 6. Ja jokaisen nelostason kurssin sarjanumero on alkaa 1:llä, mutta viitostason kursseilla se on 3 ja kuudennella 5. Eli:

-1. vuoden opiskelija on tasoa 4 ja käy kursseja jotka alkavat numerolla 1.
-2. vuoden opiskelija on tasoa 5 ja käy kursseja jotka alkavat numerolla 3.
-3. vuoden opiskelija on tasoa 6 ja käy kursseilla jotka alkavat numerolla 5.

En ole mikään asiantuntija, mutta mielestäni tämän voisi hoitaa paljon yksinkertaisemminkin. Kuten vaikka… vuosi 2, taso 2, numero 2? Eikö?

Kierrätys

Tiedättekö, millainen on roskien kierrätyssysteemi täälläpäin? Olematon. Jokaisessa asuntolan keittiössä on vain yksi iso roskakori, jonne heitetään kaikki roskat banaaninkuorista paputölkkeihin. Sitten jätesäkit kipataan ulos isoihin roskankeräyksiin, joissa lukee ”General waste”. Yritin haalia bio- ja metallijätteitä eri pusseihin, mutta ei ole paikkaa, jonne voisin ne viedä. Ympäristötietoisena tällainen tekee pahaa, enkä edes voi sille mitään. Hyi.

Kaupat ja kassat

On vaikea tehdä ostoksia, kun kaikki merkit ovat outoja. Mutta lisäksi myös ruokakulttuuri on erilainen: täällä ei myydä juustokimpaleita, vaan ainoastaan valmiita siivupaketteja. Pekonia ja papuja myydään kaikkialla polkuhintaan, mutta tomaattimurskan tai lehtisalaatin olemassaoloa ei tunnusteta. Kampuksen ainoa kauppa/kioski (Spar) on noin 80% makeisia, limsaa ja sipsejä. Pienessä nurkassa myydään koulutarvikkeita ja aivan lopussa on voileipä-hylly.

Mutta pahinta ovat kassat. Suomessa kassatyöskentelijät viskovat rivakasti tuotteet suoraan pakkauspäähän, jonne saa usein jopa kolmen eri asiakkaan tuotteet samaan aikaan. Täällä sen sijaan pieneen pakkauspäähän saa vain yhden asiakkaan tavarat. Koko muu jono saa odottaa, kun kassojen operoijat skannaavat tuotteet pomminpurkajan tahdilla ja sitten pakkaavat ne yksitellen asiakkaan kasseihin, yhtä varovasti kuin rakentaessaan Uno-tornia. Välillä he jopa jutustelevat asiakkaiden kanssa. Paratkoon!

City of blinding lights.

Yöelämä

Kun lähdin kohti Irlantia, elättelin sellaista uskomusta, että täkäläiset osaisivat pistää jalalla koreasti perjantai-iltana. Kävi ilmi, että ei oikeastaan. Perjantaisin, meille kertoi taksikuski, juuri kukaan ei vaivaudu ulos. Lisäksi ensimmäinen baari-iltamme päättyi sangen köpelösti, kun saimme tietää, että kaikki klubit ja baarit menevät kiinni jo kahdelta yöllä. Sitten saimme tietää, ettei bussitkaan enää kulje, emmekä osanneet juna-asemalle, joten soitimme taksin, jota saimme odottaa sen neljäkymmentä minuuttia. Ilmeisesti taksijonoa piisaa, vaikkei kukaan perjantaina biletäkään.

 

Mutta kaiken keskellä olen pitänyt pääni pystyssä. Kurssini ovat alkaneet ja vaihto-opiskelijoita kohdellaan silkkihansikkain. Meille on esitelty paljoin yhteisiä aktiviteetteja, joihin osallistua. Löysin keskustasta Lidlin!

131 päivää oli edessä, nyt niistä on takana 13. Ensi viikolla yritän kirjoittaa Titanic-museosta ja muista nähtävyyksistä, mitä toivottavasti ehdin katsastaa. Tunnelmat ovat jo aika korkealla!

Kommentit

  • Nimetön Nimetön

    Kuulostaa samalta kuin 14 vuotta sitten, kun olin itse vaihdossa Irkuissa, tosi tasavallan puolella. Kierrätys on olematonta, avaimet ärsyttäviä ja kaikki opiskelijaruokalan ruoka uppopaistetaan. Joko olet käynyt tutustumassa ravintoloiden vessakoppien väärinpäin avautuviin oviin? Ovet avautuvat sisäänpäin koppia ja osuvat parhaimmillaan pönttöön ja näin ollen eivät aukene kokonaan. Sisään täytyy kiilautua pienestä raosta ja harpata pöntön yli :D.

     0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.