VALIKKO

Retkikeitin

31.1.2018 13:17

Matkailun kestävyys tähtäimessä

Geysir on yksi Islannin vetovoimaisimmista nähtävyyksistä. Kuva: Leena Grönroos

Matkailijavirtojen hallinnalla vastuullisempaan matkailuun

Overtourism ravistelee matkailua maailmalla – ja vähitellen myös Suomessa. Overtourism-sanalle ei liene virallista suomenkielistä termiä. Käytännössä overtourism tarkoittaa sitä, että yksittäisessä matkailukohteessa tai matkailualueella vierailee enemmän matkailijoita kuin on sen luonnon tai paikallisen väestön kannalta järkevää. Ilmiö puhuttaa laajasti matkailun toimialalla, sekä kehittäjiä ja tutkijoita että yrityksiä. Aiheeseen voi tutustua esimerkiksi World Travel Marketissa Lontoossa järjestetyn paneelikeskustelun avulla. Overtourism on myös maaliskuussa Berliinin ITB-messujen ammattilaisohjelmassa näkyvästi esillä. Reykjavikissa syksyllä 2017 järjestetty Vastuullisen matkailun konferenssi toi esiin asioita, joita on syytä huomioida myös Suomen matkailun kehittämisessä.

Vajaat kymmenen vuotta sitten Stopover-kampanja, tuhkapilvi ja kehittyneet lentoyhteydet kasvattivat Islannin tunnettuutta. Mielipidevaikuttajat kuten National Geographic ja Lonely Planet valitsivat Islannin bucket-listalleen. Sama kehityksen suunta on nähtävissä Suomessa mm. Suomi100-juhlavuoden ja mielipidevaikuttajien myötävaikutuksella. Matkailijamäärät ovat nopeassa kasvussa ja lentoyhteydet erityisesti Lappiin ovat lisääntyneet. Viime heinäkuussa uutisoitiin, että matkailun kasvu Suomessa on Euroopan suurinta Islannin jälkeen.

Islannin matkailijamäärä on kasvanut lähes 30 prosenttia vuodessa. Matkailijoita käy noin seitsenkertainen määrä maan asukaslukuun nähden. Kasvu on johtanut luonnon kulumiseen, ruuhkiin ja hintojen nousuun. Sekä asukkaat että matkailijat ovat tyytymättömiä. Niin sanottu ’tourismphobia’, paikallisten asukkaiden ärsyyntyminen alkaa, kun matkailu vaikuttaa haitallisesti heidän arkeensa. Merkkejä matkailun vaikutuksesta paikallisen väestön arkeen löytyy meillä erityisesti Rovaniemeltä. Siellä esimerkiksi asuntotilanne on muuttumassa haastavasti, kun kerrostaloasuntoja vuokrataan enenevässä määrin matkailijoille. Matkailijoiden määrän kasvu vaikuttaa selvästi asukkaiden arkielämään ruuhkauttamalla arkielämän palveluita, kuten kauppoja ja ravintoloita.

Toki Islannin ja Suomen välillä löytyy eroja. Islannin luonto on erityisen herkkä ja maan koko suhteessa matkailijamääriin erittäin pieni. Suomen pinta-ala on huomattavasti isompi, eli olosuhteet ovat erilaiset. Meidän kannattaa kuitenkin ennakoida matkailun kasvun tuomia ilmiöitä ja oppia Islannin hankalasta tilanteesta.

Islannin esimerkki osoittaa tuloreittien tärkeyden matkailijavirtojen hallinnassa. Esimerkiksi Reykjavikin kaupungilla on vahva mielenkiinto vaikuttaa matkailun kehittämiseen lentokentän kautta. Voimme Suomessakin ohjeistaa asiakkaita ja ohjata heitä valitsemaan erilaisia reittejä. Yksittäinen yritys voi puolestaan harjoittaa liiketoimintaansa vastuullisesti ja sitouttaa asiakkaansa tekemään vastuullisia valintoja. Matkailijavirtojen hallinnointi sen sijaan tulisi tehdä matkailukohdetasolla, yhteistyössä alueen toimijoiden ja matkanjärjestäjien kanssa.

Vastuullisen matkailun perusperiaatteena on kehittää alueita, joissa ihmisen on hyvä elää. Tiedämme, että paikallisen väestön vieraanvaraisuus matkailijoita kohtaan on luonnon- ja kulttuurin vetovoimatekijöiden sekä palveluiden ohella matkailukohteen menestyksen kulmakivi. Jos paikallisten hyvinvointi heikkenee vastuuttoman matkailun kehittämisen myötä, niin matkailijat kuin matkailun liiketoimintakin kärsivät.

Hyvää työtä asian eteen tehdään jo. Esimerkiksi TEMin seminaarissa viime syyskuussa korostettiin vastuullisuutta ja aihe on esillä matkamessujen ammattilaisohjelmassa. Visit Finlandin Arktisen matkailun kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelma 2018-19 tukee yritysten vastuullisuustyötä sekä ohjaa matkanjärjestäjiä ja matkailijoita kestäviin valintoihin.

Ammattikorkeakoulut edistävät vastuullista matkailua opetuksen ja projektien kautta. Olemme ICRT-verkoston kautta vahvistamassa muun muassa tätä yhteistyötä. Tavoitteena on ennakoida ja tehdä yhdessä vaikuttavia toimenpiteitä ennen kuin overtourism-lieveilmiöt vahvistuvat Suomessa. ICRT-verkosto on avoin kaikille matkailun kestävästä kehittämisestä kiinnostuneille – tervetuloa mukaan! Tästä voit tutustua verkoston facebook-sivuun.

Kirjoittajat:
Petra Blinnikka, lehtori, matkailu ja palveluliiketoiminta, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. petra.blinnikka@jamk.fi

Leena Grönroos, lehtori, matkailun liikkeenjohto, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. leena.gronroos@haaga-helia.fi

Kirjoittajat ovat ICRT:n (International Centre for Responsible Tourism) Suomen verkoston aktiiveja.

 

 

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.