VALIKKO
9.1.2020 12:03

Elämä on eksymistä

Vuosikymmen vaihtui ja yritän summata viime vuoden antia. Tämä blogi näköjään roikkuu mukana – vielä eivät ole potkineet minua pellolle, vaan lakkauttavat koko systeemin. Eli edessä on oman blogin avaus tai homman laittaminen jäihin.

Suoraan sanottuna minulla ei ole ollut voimia jakaa omia tuntoja ja mietteitä. On ollut vaikea pysähtyä ajattelemaan missä olen nyt ja mitä vuoden aikana on tapahtunut. Vauhti on ollut huima ja töistä on tullut minulle terapia ja pakokeino kaiken muun terapian ja pakoilun ohella. Vuosi on opettanut yksinäisyydestä ja itsensä kuuntelusta paljon. Sitä jotenkin luulee aina olevansa niin kovin valmis ihmisenä, mutta jotenkin elämä aina osaa yllättää. Jotenkin sitä aina ajaa itsensä tilaan, jossa miettii missä helvetissä minä olen? Tässäpä minä sitä nyt kyselen itseltäni jo toista vuotta.

Yksinäisyyden kokeminen

Olen havainnut, että oma elämä on ollut toisinaan aikamoista eksymistä ja selviytymistä. Apua harvoin osaan pyytää. Paljon on ollut tänä vuonna hetkiä kun yksinäisyyden tunne iskee. Jokainen kokee yksinäisyyden omalla tavallaan, mutta uskon kaikkien kokevan sen jollain tapaa. Olen kokenut sitä aina vaikka kuinka olisi ihmisiä ympärillä, ei tarvitse olla edes yksin. Minulla on ollut etuoikeus siinä, että ympärilläni on ollut aina ystäviä, jotka täyttävät perhesuhteista jääneen tyhjiön. Tänä vuonna olen kuitenkin oppinut arvostamaan omaa aikaani ja omia ajatuksia – yritän antaa niille tilaa ja hallita yksinäisyyden tunnetta.

Väsymys yllättää aina

Itsensä kuuntelu on noussut omassa elämässäni ihan uuteen arvoon. En ole koskaan uskaltanut olla jotain mieltä, eikä minulla ole ollutkaan mitään mielipidettä ehkä siksi, että haluan karttaa kaikkia mahdollisia konflikteja tai ajatusta sellaisesta. Joka tapauksessa omia fiiliksiä kuuntelemalla olen oppinut ilmaisemaan myös mielipiteeni asioihin – tätä voi jokainen miettiä onko se hyvä juttu 🙂 Kuitenkin minulla on edelleen vaikeuksia tunnistaa omia fiiliksiä, koska olen ajanut itseni varsin väsyneeksi kaikilla elämän osa-alueilla.

Vuosi on vaihtunut, mutta olen löytänyt paikkani ja oman aikani. Tiedostan rajojen tärkeyden. Rajat on rakkautta ja itselle asetetut rajat ja rajojen ymmärrys valtava rikkaus. Haastava vuosi 2019 antoi enemmän kuin otti, vuosi opetti erityisesti rajojen tärkeyden. Vuodelta 2020 toivon, että kaikki oppisivat taidon rakastaa itseään rajojen kautta.

 

 

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.