VALIKKO
6.4.2016 17:21

Voiko lapseton tuntea äidillisiä tunteita?

Kun lapsettomuus on valinta, sitä pitää selitellä. Nykyisin on hyvin yleistä, että lapsia tehdään vanhemmalla iällä. Itse kuulen monesti sitä kuinka elämässäni on aukko kun minulla ei ole lapsia. Et tiedä miltä tuntuu olla äiti ja kuinka äidinrakkaus on kaikki kaikessa. Ihmisenä on valmis vasta kun on lapsia. Tämähän asia ei ole lainkaan yksinkertainen. Jos valintana ei ole äitiys se valinta kyseenalaistetaan joka suhteessa. ”Sinä et tiedä, osaa tai pärjää, olisko jo aika. Vastaus on ei.

Lapsettomuus voi olla myös valinta ja jossain elämäntilanteessa se on paras valinta.

Minulla on seitsemän sisarusta ja sisarpuoliakin löytyy. Minä olen vanhin. Nuorimman kanssa ikäeroa on 27-vuotta, vanhin on minua kaksi vuotta nuorempi. Omaksuin itse perheessä äidin roolin todella nuorena, se oli siinä elämäntilanteessa looginen siirtymä. Valvoin öitä rippikouluikäisenä siskoni ollessa kaksi viikkoinen, syötin ja vaihdoin vaipat. Toki tämän teki myös vanhemmat. Odotin monen ensi askeleet ja sanat, osan lapsuus meni ohi. Sitä ei saa koskaan takaisin, niin ajattelee moni vanhempikin. Kolmannen siskon vakava sydänsairaus toi mukanaan taas uusia tunteita ja huolta. Vahdin tuttujen ja naapurin lapset, koska olin hyvä siinä. Muistan aina sanat kuinka minusta tulee hyvä äiti. Tiedän, että tässä maassa on monta hyvää ”äitiä ja isää”, jolla ei ole lapsia. Meidän ”perheessä” on kaksi aikuista.

Vanhemmuus

Vanhemmalla iällä sisaruksia näkee vähemmän ja varsinkin kun tekee reissutyötä. Lähes päivittäin silti tulee mietittyä mitä he tekevät, eihän joku kiusaa heitä, eihän heillä ole paha olla. Voinko pelastaa heidät pahalta ja olla sanomassa, että maailma on ihan hyvä. No moni saattaa miettiä, että kyllä nuo ovat siskon tunteita, ne ovat myös niitä, mutta myös tunteita joita tuntevat äidit ja isät.

En tahdo kyseenalaistaa vanhemmuutta, se on varmasti jotain sanoinkuvaamatonta, mutta samalla myös raskasta. En voi puhua kokemuksesta, voin puhua vaan äidillisestä vastuunottamisesta. Tahdoin vain tuoda kirjoituksellani esiin sen, että jokainen joka valitsee lapsettomuuden ei tee sitä siksi etteikö olisi hyvä tai kykenevä äiti. Minuakin pidetään monesti huonona lasten kanssa kun heitän aina huonoa vitsiä lasten kasvatuksesta. Kun lapsettomanhan on kiellettyä puhua lapsista ja antaa neuvoa, samoin kuin siskon äitiydestä, eikö?

Toivoisin, että lapsettomuus valintana ei olisi niin suuri tabu. Minulla on yli 20-vuotta kokemusta siitä millaista on olla lasten kanssa ja ottaa heistä vastuuta, vaikka eivät ole omiani. Minä olen myös tyytyväinen siihen, että saan töiden jälkeen oman aikani. Olen tyytyväinen siihen, että en herää enää yöllä syöttämään ketään. En tarkoita, että olisin tätä tehnyt 24/7, mutta paljon. Eikä minulla ole lapsuudesta sellaista traumaa, että vihaisin lapsia koska vastuuta sysättiin minulle kun olin lapsi. En myöskään syytä siitä omia vanhempiani, elämä meni miten meni. Olen nyt tilanteessa jonka itse olen valinnut.

salla_aino_

Jos läheisistänne löytyy nuori aikuinen vakaa pari, joka ei elä lapsiperhearkea niin heille ei tarvitse siitä muistuttaa. He tietävät sen itsekkin. He eivät jää paitsi ensiaskeleista tai sanoista, heiltä ei puutu läheltä lapsenrakkautta. He voivat ajatella kuten äiti ja isä. Heillä on myös oikeus muuttaa mieltään lasten hankkimisen suhteen ilman tuomitsemista. Minusta jokaisella on oikeus tuntea äidillisiä tunteita ja huolta olematta itse äiti ja näitä tunteita ei kukaan voi väheksyä.

Äidit, isät, siskot, veljet ja ystävät olette kaikki niitä, jotka rakentavat perheen. Rakastaminen ratkaisee.

En tahdo myöskään suututtaa kirjoituksellani ketään, koska tämä aihe on sama kuin sohaisisi kepillä ampiaispesää. Tahdon vain herättää ajattelemaan sitä kuinka tärkeä on kunnioittaa valintaa elää ilman lapsia ja sitä, että äidillisiä tunteita voi tuntea ilman omaa lasta.

Lapsettomuus valintana

Lapsettomuus tekee kipeää HS

Pro-Gradu lapsettomuus internet keskusteluissa

Älä sano näitä lapsettomalle-Voice

Kommentit

  • Nimetön Ravitsemutsiis

    ❤️

     0
  • Päivi

    Hyvin kirjotettu Salla, ajattelen samoin 🙂 Täällä toinen lapseton joka myös on aikanaan huolehtinu pienemmistä sisaruksista 🙂

     0
    • SallaVaan

      Kiitos paljon kommentista. Täällä yksi hidas vastailija, joka on eksyillyt myös sinun blogiin 🙂

       0
  • Lasse

    Hyvää tekstiä, Salla! 🙂

    Itse en myöskään halua omia lapsia, eikä halua vaimonikaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lapsista voisi pitää ja tietää, miten heidän kanssa ollaan. Mä olen aina pitänyt paljon lapsista ja tullut luontaisesti lasten kanssa toimeen. Joskus nuorempana jopa ajattelin, että voisin hyvin olla vaikkapa päiväkodissa töissä. Kuitenkaan mulla ei ole tarvetta saada omia lapsia. Olen sitä mieltä, että lapsia ei kannata tehdä vain siksi, koska muutkin tekevät tai koska se on normaalia. Kaikkein pahin skenaario on hankkia lapsia, mutta jättää lapsensa ns. ”heitteille”, esim. henkisesti.

    Jos musta tulisi isä, siitä isyydestä tulisi suorittamista, koska haluaisin olla paras mahdollinen isä. Tiedän, etten kirjailijaksi pyrkivänä ja jo kaikissa muissakin töissäni ja harrastuksissani suorittavana täydellisyyden tavoittelijana jaksaisi vielä yhtä uutta ”suorittamisen muotoa” (tiedän, ettei isyydestä pitäisi puhua suorittamisena, mutta sellaista se mulle ajoittain olisi). Ainakin kasvattamisesta tulisi suorittamista. Sen sijaan mulla on maailman suloisin kummityttö. Hänen kanssaan saan kokea niitä asioita, joista lapsettomana jään kotona paitsi.

    Mr. Lordi sanoi kerran haastattelussa jotakuinkin ”ettei lasten tulisi hankkia lapsia” viitaten itseensä aikuisena lapsena. Se oli hyvin sanottu 😀

     0
    • SallaVaan

      Tervehdys taas! Hurja tuollainen suorittamisen kierre sinulla, kunhan ei liikaa jää päälle 🙂 Olen itsekin sitä mieltä, että jotkut hankkivat lapsen väärästä syystä ja sen seurauksena voi tulla surullisia ihmiskohtaloita. Mitä tulee omaan aikuisuuteen niin sitä ei myöskään ole vielä täysin saavutettu, joten tässä lapsen mielessä ei ehkä toinen olisi hyvä juttu 😀

       0
      • Lasse

        Olen koko ajan opettelemassa hallitsemaan ja hillitsemään tätä tarvettani suorittaa. Osaan kyllä relatakin, enkä mä nykyisin ole enää niin ankara itselleni kuin vielä pari vuotta sitten. Oikeaan suuntaan oon matkalla, mutta kiitti kuitenkin, kun ilmaisit huolesi. 🙂

        Yllättävän monet hankkivat lapsen vääristä syistä. Monet, erityisesti nuoremmat, saattavat myös hankkia lapsen liki kokonaan ymmärtämättä oman vastuunsa suuruutta ja sitoutumisensa laajuutta.

        Nostan kyllä hattua kaikille vanhemmille, jotka antavat lapsilleen hyvän ja turvallisen kodin sekä kannustavan ilmapiirin. Se, etten itse halua lapsia, ei tarkoita, ettenkö arvostaisi korkealle heitä, jotka niitä haluavat.

         0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.