VALIKKO
13.6.2019 01:20

Minä ja luonto

Lapsena vihasin asua maalla, koska kaikki kaupat olivat yli kymmenen kilometrin päässä. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän olen kaivannut omaa rauhaa. Joskus täällä maalla saa liikaakin omaa rauhaa ja sitten on päästävä äkkiä ihmisten ilmoille. Onneksi minulla on nykyään sähköpyörä, jolla pääsen 30 minuutissa ihmisten luo.

Yhdeksännellä luokalla minut valittiin ”vuoden landeksi”, koska minulla oli yksi pisimmistä koulumatkoista omasta koulusta. Onhan se nyt hieman järjetöntä, että piti kävellä melkein 5 kilometriä lähimmälle linja-autopysäkille ja siitä oli vielä matkaa yli 10 kilometriä koululle. Voitte vain kuvitella, että miltä tuntui juosta ”paniikissa” pysäkille, kun tiesi linja-auton tulevan kohta! Jos myöhästyin linja-autosta niin seuraava tuli vasta tunnin päästä.

Yläasteella sain äidiltä usein kyydin aamuisin pysäkille, mutta iltapäivisin, kun tulin koulusta minun täytyi vain toivoa, että ohitse menee tuttu, joka ottaa minut kyytiin ja vie lähemmäksi kotia. Usein jouduin kävelemään kotiin asti vesisateessa, mutta onneksi välillä pääsin naapureiden ansiosta nopeasti kotiin.

Ala-asteella oli vielä hyötyä pitkästä koulumatkasta, kun sai melkein heti kotiovelta taksikyydin koululle.

Nykyään minä rakastan kävelemistä luonnossa. En olisi 15-vuotiaana koskaan uskonut, että kävelisin vapaaehtoisesti pitkiä kävelylenkkejä. Kävely on omasta mielestäni rentouttavaa, jonka jälkeen on kiva palata takaisin kotiin, kun aivot toimii ”täysillä”. Myönnän, että olen vähentänyt kävelemistä sähköpyörän ostamisen jälkeen, mutta edelleen silloin tällöin tulee käveltyä pitkiä matkoja.

Odotan tällä hetkellä, että pääsen keräämään marjoja ja sieniä metsästä. Viime vuonna päiväni kului metsässä, kun keräsin mustikoita ämpäriin, jotka vein mummolle. Myös omaan pakastimeen tuli kerättyä, jotta talvella pystyin tekemään smoothie -juomia.

Odotan myös pääseväni telttailemaan kesän aikana järven rannalle. Vielä en ole ehtinyt, mutta todennäköisesti heinäkuussa lähden ainakin lähitienoille telttailemaan. Ostin teltan viime vuonna ja käytin sitä ainoastaan omassa pihassa, kun en vielä silloin uskaltanut lähteä kovin kauas. Minulla oli silloin teltassa mukana kannettava tietokone ja kaksi virtapankkia älypuhelimen latausta varten.

Luonnon keskellä on myös virkistävää nauttia nuotiosta ja samalla paistaa makkaraa. Vihaan makkaraa, mutta nuotion äärellä siitäkin tulee hyvänmakuista. Paras aika sytyttää nuotio on illalla, kun hieman hämärtää.

Minun ja luonnon välinen suhde on hyvä. En roskaa luontoa ja välillä myös siivoan roskia vapaaehtoisesti kaduilta. Miksi? – Haluan, että Suomi tullaan jatkossakin muistamaan puhtaasta luonnosta.

Tykkäätkö sinä viettää aikaa luonnossa? 😊

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.