VALIKKO
11.6.2019 21:00

Kun mies koiran iltapissalle vei

Millainen soppa siitä syntyy, kun toisella on lemmikki ja toisella ei? Tuloksena voi olla keitos, jossa kaikki voittavat – tai armotonta kyräilyä. Selvittääksemme tilanteen meidän on työnnettävä soppaan omatkin lusikkamme. Koska oma lemmikkini on koira, tässä puhutaan koirista. Mutta jos teillä on kissa, hamsteri tai hevonen, vaihtakaa se koiran tilalle. Koira parisuhteessa: uhka vai mahdollisuus?

Selvitykseni perusteella toisen koira voi olla yllättävän monelle uhka. Deittaillessani hyvin harva suhtautuikin asiaan neutraalisti: yleensä koira oli plussa tai miinus. Ja onhan se totta, että koira kertoo omaa viestiään elämäntyylistä, joten saa siitä mielipiteen muodostaa.

Koirista pitävät miehet olivat koirasta innoissaan: jotkut osasivat jopa leikkiä sen kanssa. Koirani on bokseri, joten se vaatii jo hienoista koiratuntemusta. Koska en kuitenkaan hakenut koiralle leikittäjää, tämä ei ollut ennakkovaatimus. Itse asiassa ajattelin, että koska se on minun koirani, en varsinaisesti kaipaa ketään kasvatusneuvojaa tähän.

Jos kävellään pimeässä maantien laitaa ja koira on kaistan puolella, tuurilla joku voi ajaa sen yli.

Oli myös niitä, joille koira oli selkeästi jos ei nyt este, niin hidaste. Koira parisuhtessa ei ollut heidän tähtäimensä. Joku halusi noudattaa pilkulleen vuokrasopimusta, ettei sinne omaan asuntoon saa tuoda koiraa edes vierailemaan (moimoi). Yhdellä kaverilla oli ehdotus: Jos kävellään pimeässä tota maantien laitaa ja koira on kaistan puolella, tuurilla joku voi ajaa sen yli. Emme menneet maantielle ja emmekä tovin päästä mihinkään muuallekaan.

Suhteessa koira tuo kieltämättä mukaan omat mutkansa. Etenkin jos se on kuten omani, aito taajamalaiskoira: hän matkustaa paikasta A paikkaan B autossa (ei junassa koiravaunussa), eikä hän voi lähteä Seurasaareen, koska muut ulkoilujat eliminoituisivat tieltämme.

Ilon jos minkä pitäisi olla elämässä tavoitteena

Jos siis toinen suhtautuisi koirana negatiivisesti, hän ymmärrettävästi keksisi useita perusteita sille, miksi koirasta on arjessa haittaa. Ja jos ei saa siitä itselleen mitään iloa, niin onhan se ymmärrettävästi ärsyttävää. Minimissään kumppanin pitäisi pystyä ymmärtämään, että koira on elämäntapa. Se on elämäntapa, joka tuo omistajalleen iloa, ja ilon jos minkä pitäisi olla elämässä tavoitteena.

Menossa iltapissalle.

Toisen koira ei saisi aiheuttaa parisuhteessa kitkaa. Vaikka siitä ei siis itse pitäisi, ja hoito olisi omistajan vastuulla, täysin ei voi eristäytyä toisen lemmikkihommasta. Koiran omistava ystäväni muotoili asian näin: ”Jos olen vaikka kipeä, mieheni auttaa minua ja vie koiran ulos. Mutta hän tekee sen auttaakseen minua, ei koska tykkää niin paljon koirasta.” Koiran ulkoiluttamisen ei siis tarvitse olla kummankin rakas harrastus, mutta jotain auttamisvalmiuksia pitäisi olla. Olisihan se aika outoa, jos tällaisessa tilanteessa pitäisi pyytää vaikka vanhempi auttamaan, kun toinen itsuu sohvalla tumput suorina.

Arjen valjettua kukaan ei halua iltapissalle

Kaikki koiranomistamiseen liittyvä ei ole kivaa. Nämä ovat niitä asioita, jotka ansaitusti kuuluvat koiranomistajalle. Yksi suosikkihetkeni on arki-iltaisin klo 22-23 välissä, kun olen yöpuvussa väsyneenä menossa nukkumaan ja muistan, että ainiin, koira. Koira on olemassa. Lisätään tähän vielä pakkanen, niin kyllä on mahtavaa sonnustautua tohveleihin ja vääntäytyä viemään koiraa iltapissalle. Siksi iltapissa onkin kertonut paljon suhteistani.

Ensin innokkaat deitit tarjoutuvat lähtemään mukaan iltapissalle (Miksi?! Turhaa – kesto on n. 1,5minuuttia kokonaisuudessaan), sitten rohkeutta kerättyään jopa tarjoutuvat viemään koiran yksin iltapissalle. Arjen valjettua kukaan ei enää halua iltapissalle – tarjoutuminen vaihtuu taisteluksi, jonka koiranomistaja on tietysti aina hävinnyt. Joskus, vetoamalla erilaisiin verukkeisiin, omitaja saattaa päästä pälkähästä. Oman arvioini mukaan, jos tämä tapahtuu joka kahdeskymmeneskerta tai useammin, suhde on hyvällä mallilla.

Meillä on selvitty kompastuskivistä kompromisseilla. Koira ei saa enää olla sohvalla eikä nukkua sängyssä (paitsi salaa jos mies on matkoilla..). Mies vie joskus koiran iltapissalle ja hoitaa sitä kun olen työmatkoilla. Ja Maddella on uusi leikittäjä.

Mielestäni tilanne on erittäin hyvä. t. Madde-bokseri

Palaa treffimuistoihin vuoteen 2016: ”Ei kai koira nuku sängyssä?” – ja muita kompastuskiviä

Ja muistahan ottaa seurantaan blogin Facebook-sivu ja upouusi Instagram-tili 😘

Kommentit

  • Johannes

    Paras olisi tietenkin et osuisi kohdalle lemmikeistä pitävä ja kokemusta omaava kaveri.Sitten paremmin pääsisi sopuun niistä koiran tavoista.

     0
    • Sofia

      Mun mielestä se oli hyvä, että miehellä ei ollu kauheesti näkemyksiä, niin saan ite rauhassa määrätä koirastani 😀 Mutta totta kai parempi noin kuin niin, että suhtautuu varauksella tai negatiivisesti.

       0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.