VALIKKO
11.7.2017 21:41

Mies menneisyydestä

Oletko joskus käynyt treffeillä? Eikö se tyyppi ollutkaan elämänkumppanisi? Hienoa, sitten saatat aavistaa, mistä puhutaan. Nyt puhutaan nimittäin niistä tyypeistä, joihin tutustutaan nopeasti ja jotka unohdetaan melkein yhtä nopeasti. Viime viikolla pääsin verestämään muistojani yhden tällaisen osalta, kun eteeni ilmaantui mies menneisyydestä.

Kaikki deitit eivät nimittäin unohdu. Tai sanotaanko niin, että unohtamisen tasoja on erilaisia. Joidenkin nimet, naamat ja treffit ovat hävinneet päästäni kokonaan, toisista muistan olemassaolon verran ja joistain vähän enemmän. Koska deitit ovat deittejä ja epäpätevät kosiokandidaatit täysin turhia, vähintään 99% todennäköisyydellä yhteys katkeaa deittailun päätyttyä.

Koska kaikki kandidaatit eivät ole täysin unohtuneet ja yhteys on kuitenkin katkennut, väistämättä tulee miettineeksi, mitähän heille mahtoi tapahtua. Kaiken toivottomuuden keskellä kun kuitenkin oli ihan kivoja ja fiksuja tyyppejä, joihin ei vain tullut rakastuttua. Sellaiseen tyyppiin olisi siis oikeastaan kiva törmätä ihan vaan siksi että voisi kysyä, miten nykyään menee.

Koska olen kerennyt deittailemaan aika monessa välissä, on sellaisia ihan kivoja tyyppejä, joihin on tutustunut ihan hyvin, ehtinyt kertyä muutamia. Yksi ja oikeastaan kaikista varhaisin tällainen tapaus on ajalta pulla ja banaani, jona pyrin yliopistoon ja olimme samalla valmennuskurssilla (kaikki tilaisuudet tavata hyvä mies on aina syytä käyttää). Pääsin silloin opiskelemaan toiseen kaupunkiin ja mies ei, ja suhde jäi jo ennen kuin ehti alkaakaan.

Pidimme muutaman kerran yhteyttä vielä opiskeluaikana, mutta koska minulla oli silloin jo poikaystävä, tilanne ei tuntunut sopivalta. Jälkikäteen on silti tullut mietittyä, pääsikö tyyppi koskaan opiskelemaan.

Vastauksen kysymykseen sain viime viikolla kun jouduin jälleen kerran feissarin pysäyttämäksi. Vaikka itse asiassa, tällä kertaa se oli oikeastaan onni. Kaveri selitti ummet ja lammet asiaansa ja kuuntelin kiltisti, kunnes päässäni välähti. Katsoin tyyppiä ja sitten sen nimilappua. Eihitto tämä on se tyyppi sieltä valmennuskurssilta!

Mikä onnenpotku! Huvittavaa tapauksessa oli toki se, etten tiedä olisiko mies koskaan ilmiantanut itseään, ellen olisi itse häntä tunnistanut kesken esitelmän. Koska kuitenkin onnistuin tehtävässä pääsin vihdoin kysymään, pääsikö kaveri koskaan sinne yliopistoon. Olihan se päässyt! Sen verran hauska juttu, ettei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä kuukausilahjoittajaksi.

Kommentit

  • Jenna

    Nuo tilanteet ovat kyllä aina sellaisia, että ei oikein tiedä mitä tekisi kun tapaa jonkun vanhan deitin. 😀

     0
  • Satu

    Miulla kysy autopesussa mies, että eikös me joskus käyty treffeillä. Ältsin kiva tyyppi ja hyvää tuntu kuuluvan… Silti kuitenkin ahdisti 😀

     0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.