VALIKKO
27.7.2019 16:01

Senkin seurusteleva tylsimys!

Kun aloin seurustelemaan, pahin pelkoni oli, että minustakin tulisi sellainen. Että en olisi enää jännittävä ja hauska, se tyyppi, jolla on aina hyvä deittitarina takataskussa. Että minustakin tulisi sellainen seurusteleva tylsimys, joka nyökkäilee toisten treffitarinoille eikä oikeasti tajua niistä yhtään mitään. Siis vaan aivan kamalan tylsä.

Meillä kaikilla on omakohtaista kokemusta tästä, olen siitä melko varma. Useimmilla meistä on nimittäin sellainen ystävä tai kaveri tai ainakin edes tuttu, josta tuli seurusteleva tylsimys. Tiedättehän sellainen, joka ei enää lähtenyt juhliin. Sellainen, joka ei enää pyytänyt saunailtoihin. Sellainen, josta vaan tuli seurusteleva tylsimys.

Sinkkuna ollessa rakastin sitä, että aina oli jotain hauskaa kerrottavaa. Vaikka deittailu olikin etupäässä varsin masentaavaa puuhaa (eipäs nyt liikaa aleta kultaamaan muistoja), ehdottomana plussana olivat elämän jännittävät käänteet. Ainakin omalla kohdallani jo pelkästään jatkuva uusiin ihmisiin tutustuminen toi mukavaa vipinää elämään.

Siksi seurustelun alkaessa olikin varsin masentavaa, että kaikki jännittävät tapahtumat ja (oudot) uudet ihmiset vilkuttivat kauniisti ja poistuivat elämästäni. Baibai jännittävät tarinat. Tervetuloa tylsät ”Meillä menee hyvin” -kuulumiset.

Olen odottanut kauhuissani sitä hetkeä, kun enää tajua deittailusta mitään

Tietystikään pelkkä jännittävien treffitarinoiden puuttuminen ei tee ihmisestä seurustelevaa tylsimystä – älkää huoliko. Mutta vaara alkaa jo olla lähellä: jos viini-illat, festarireissut ja vähääkään jännitystä enteilevät baarireissut antavat tilaa pariskuntien saunailloille, vaara alkaa jo olla todellinen.

Käsittääkseni etenkin naiset ovat alttiita tällaiselle parisuhteen liialliselle priorisoimiselle (erityisesti suhteen alussa, käsitelkäämme itsenäistymisvaihetta myöhemmin). Kun keitokseen lisätään intomieliset parisuhdetekemiset, niiden intomielinen priorisointi ja kaiken muun kuin kotoilun karsiminen, saamme seurustelevan tylsimyksen reseptin.

Olen odottanut kauhuissani sitä hetkeä, jolloin en enää tajua deittailusta mitään. Aseemani nähden olen kuitenkin edelleen melko hyvässä tilanteessa, jota paransin lukemalla vanhoja tekstejäni. Tilanne ei siis ole täysin menetetty.

Fakta on kuitenkin se, että olen jo aika tylsä. Olen tosin edelleen hyvä juomaan viiniä, kaikenlaisissa seuroissa, joten se auttaa asiaa edes vähän. Toisaalta minusta on tullut myös aikuisempi, niinkuin iän karttuessa ilmesesti saattaa käydä, joten parisuhteen kokonaisvaikutusta tylsyyteeni on hankala arvioida.

Suositukseni on sallia seurustelevien tylsimysten olemassaolo

Oma suositukseni on sallia seurustelevien tylsimysten läsnäolo planeetallamme, koska jos he itse siitä pitävät, niin asiasta ei ole mainittavaa ongelmaa. Tärkeintä on kuitenkin toimia siten, kuin se kunkin onnelliseksi tekee. Jos onnellinen tylsimys, niin kai sekin on sitten ihan ok.

Aiempi katsaukseni aiheeseen:

Vähän turhan kivaa (tilanne vuoden seurustelun jälkeen)

Ja jollet vielä seuraa, otahan seurantaan blogin Facebook-sivu ja upouusi Instagram-tili 😘

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.