VALIKKO
18.2.2016 23:09

Tekeekö blogi minulle pahaa?

En voi olla miettimättä sitä, mitä tämä blogi on tehnyt minulle. Blogissa on syntynyt ja lähtenyt elämään persoona, joka on kulkenut aika kauas yksityishenkilö-Sofiasta. Itse asiassa niin kauas, etten enää tiedä, tekeekö tämä blogi minulle hyvää vai pahaa. Aivan kuin olisin kirjoittanut itsestäni aivan vääränlaisen ihmisen, ja sitten ryhtynyt oikeasti elämään niin.

Helmikuussa 2015 sain sen verran kritiikkiä, että päätin erota. Oli liian raskasta ottaa kaikki kritiikki omalle kontolle. Niinpä minä ja Suoraanpuhuja erosimme. Kriitikkiä saa Suoraanpuhuja, joka vastaa sitä mielikuvaa, jonka lukijat tekstien perusteella saavat – kukin vähän erilaisen, mutta epätodellisen silti.

tekeepahaa (1)

Vuoden ajan Suoraanpuhuja on elänyt omaa elämäänsä. Hän on analysoinut tapaamiaan miehiä, ilkkunut heille jälkikäteen, epäonnistunut kaikissa miesjutuissaan – ja aina välissä nauranut itselleen. Henkilökohtaisesti en ollenkaan arvosta ylimielisyyttä, ja sen tähden Suoraanpuhujan viehätysvoima on perustunut ennen kaikkea itseironiaan.

Onhan se ristiriitaista. Tekstit pohjautuvat todellisiin tapahtumiin ja kerron niistä omilla kasvoillani. Tinder-profiilissanikin oli aina linkki tähän blogiin – miehien ensimmäinen käsitys minusta oli siis Suoraanpuhuja. Ei ihme, että olen edelleen sinkku 😀

Olenko alkanut tiedostamattani esittää Suoraanpuhujaa?

Myönnettäköön, että kerron kyllä hirveän mielelläni miesesimerkkejä – annan siis itsestäni helposti kuvan juuri sellaisena, kun blogin perusteella saattaa olettaa. Olenkin miettinyt, että johtuuko se blogista: olenko alkanut tiedostamattani vetää Suoraanpuhujan roolia treffitilanteissa?

Usein nimittäin käy niin, että alkujännityksen jälkeen annan tilanteen johtotähden roolin oikein mielelläni pois. Yhtäkkiä olenkin vähän pidättynyt ja epävarma, en ollenkaan sellanen kuin saattoi ajatella. [Tässä vaiheessa saa söpöyspisteitä, vinvink.]

tekeepahaa (2)

Ei ole mitenkään keksittyä, ettenkö olisi suorapuheinen tai varsin puhelias. Treffitilanteissa niistä on vain tainnut tulla niitä ainoita puolia, vaikka ne ovat vain yksi osa minua.

Suoraanpuhujan antama kuva on varmasti karkottanut aika monta miestä. Pidin blogia pitkään lähinnä hyvänä huumorintajutestinä, mutta en voi väittää, etteikö se olisi antanut minusta samalla tietynlaista ensivaikutelmaa. Sellaista, joka ei vedä ainakaan niitä rakastamiani sympaattisia miehiä puoleensa.

Blogi on antanut minusta monelle kuvan naisena, joka kestää mitä vaan, ja joka ei tunne sanaa haaste. Edellisen postaukseni halusin kirjoittaa oikeastaan siksi, etten halua ylläpitää sellaista mielikuvaa. Uskotte varmasti, että pidemmän päälle se käy aika raskaaksi. En minä kestä mitä vaan, olen vain ihminen. Ja jotenkin luulen, että ihmisenä myös sen miehen löytäminen on huomattavan paljon helpompaa.

Kommentit

  • Sinkkis

    Mulle on ollut alusta asti tärkeää suojata omaa anonymiteettiäni.
    Toisinaan oon pyöritellyt ajatusta ”kaapista ulos tulemisen” osalta, esimerkiksi sun blogin takia. Koska se antaa blogille uusia piirteitä, kun on kasvot.

    Mutta tää postaus vahvisti taas ajatusta siitä, että en kyllä haluakaan lukijoiden tai varsinkaan treffikumppanien tietävän, kuka tyttö mun kirjoitusten takana on.
    En halua, että deittikumppani muodostaisi mun joskus räikeidenkin kirjoitusten perusteella kuvan siitä, kuka oikeasti olen.

    Kaikki varmaan pitäisi mua mun blogin perusteella kusipäänä 😀

    • Sofia

      Mua vaivasi aluksi myös se, ettei kaikki tutut oikein osanneet suhtautua tähän. Monille oli just vaikea erottaa sitä, ettei nämä jutut kirjaimellisesti kerro musta. Oman henkilöllisyyden ei-salaaminen on ollu alusta asti selvää siksi, ettei tän blogin pitäny kertoa ihmissuhteista. Se että on päätyny tekee tätä hommaa näin rajaa jonkun verran ”sananvapautta”. Jos haluaa huoletta kertoa treffitarinoita, ei oikein voi paljastaa omaa henkilöllisyyttä – muutenhan homma saattaa miesosapuolten näkökulmasta mennä vähän rumaksi. Ja muutenkin, en ainakaan itse halua antaa sellaista kuvaa, että kun kerrot mulle jotain niin tungen sen heti blogiin.

  • Riikka Leinonen

    Hyvää reflektiota. Varmasti jokainen joutuu pohtimaan samoja asioita, jos jakaa yksityiselämänsä tapahtumia ja tarkastelee niitä teksteissään vaikkapa juuri itseironisesti. Varmasti on niin, että kun kirjoittaa, se karkoittaa osan ihmisistä. Mä koen, että ei sillä ole edes välttämättä väliä kirjoittaakin deittailusta vai mistä. Ihmiset tekevät kuitenkin omia johtopäätöksiä kaikista heidän tuotostensa perusteella.

    Toisaalta uskon, että monilla on sen verran kontekstin ymmärrystä ja some-lukutaitoa, että ei suoraan ajattele sun tekstejä sinuksi. Omalla tavallaan sun blogissa on kyse parodiasta – tai oikeammin pakinasta. Enkä tarkoita tällä tyylilajiviittauksella mitään negatiivista, vaan juuri sitä että huumorin avulla käsittelet yhteiskunnallisia ilmiöitä. Vaikka kirjoitatkin tietyssä mielessä yksityishenkilönä, voi sinua verrata taiteilijaan, joka tuo teoksiin voimakkaita omia näkökulmia, kuitenkaan teoksillaan ilmentämättä juuri sitä mitä itse oikeasti on.

    Jos joku mies ei näe tätä kokonaisuutta tai ihmistä tekstien takana, niin kannattaako sen eteen edes vaivautua? En ole itse täysin varma…

    • Sofia

      Ehdottomasti tämä koskee enemmän tai vähemmän kaikkia bloggaajia, uskon, että moni on näitä juttuja joutunut jossain vaiheessa pohtimaan. Ja kai se vähän kuuluu kaikkeen, että aina karkoittaa osan ihmisistä – ei kai koskaan voikaan, tai ole tarkoitus, miellyttää kaikkia.

      Toivottavasti tuo on niin kuin uskot, ja kyllähän somen lukutaito koko ajan kehittyy. Hei ihan mahtavasti kuvattu tämä asia, kiitos tästä näkemyksestä 🙂 Olen itsekin ajatellut asian noin, että teksteihin pitäisi osata suhtautua oikealla tavalla: jos ei osaa, sekin kertoo jo aika paljon.

  • Hilda ja Matias

    Tosi hyvää pohdintaa! Oon ite täs viime viikkoina miettiny paljon, että minkälaisen kuvan musta saa blogin perusteella. Sitä on kauheen vaikee hahmottaa ite. PItäis melkee kysellä muilta ihmisiltä, erityisesti niiltä, jotka tuntee mut ainoastaa blogin kautta.
    – Matias

    • Sofia

      Kiitos Matias! Mua helpotti itteäni tosi paljon toi ajatus siitä, että blogihenkilö ja minä ollaan eri tyyppi. Ei kannata ottaa omalle kontolle sitä, jos joku ei tykkää – eihän kaikki tykkää kuitenkaan koskaan. Blogin lukijamäärien mukana tulee huomio, ja reaktioita on aina kahdenlaisia. Mutta onhan se aina kiinnostavaa, että mitä ihmiset ajattelee blogin perusteella. Se voi kuiteskin olla jotain ihan muuta kun ite kuvittelee 😀

  • Pia

    Vaikka tää on ”vanhempi” postaus niin kommentoin nyt tähän, kun alan vihdoin palailla blogimaailmaan 😀

    Mua on bloggaamisessa välillä ahdistanut, et tuonko itsestäni liian erilaisen kuvan verrattuna todelliseen minään. Kun itse pyrin juuri kirjoittamaan omana itsenäni. Blogin aiheena kun on liikunta, niin tarvetta ei ole eroittaa blogiminää ja tavallista minää 🙂

    En haluu vaikuttaa esimerkiksi sellaiselta et elän über terveellisesti, vaikka oikeasti syön herkkuja ja rakastan löhötä sohvalla 😀

    No ainoata kritiikkiä oon saanut on se, että näytän kuvissani isommalta ja luonnossa olen sen näköinen, että mun pitäisi syyä enemmän kotiruokaa :’D

    Itsellä ei ole ollut ainakaan omasta mielestä vaikea suhtautua sun blogiminään, mut ehkä se johtuu siitä, että oon pyörinyt blogimaailmassa kauemman aikaa. Joskus oon miettinyt et kirjoitat tosi rohkeasti!

    • Sofia

      Tervetuloa takaisin Pia! 🙂 Mitä tulee tohon rohkeuteen, niin miettiihän sitä aina, että mitä oikein viitsii kirjoittaa ja mitä ei. Olishan se helpompaa, jos kukaan tuttu ei lukis tätä, niin ei tarvis ajatella et sit nekin tietää 😀 Mut kyl tää on sellanen juttu, et tässä oppii koko ajan et mikä on järjellistä ja mikä ei (onneks sentään) 🙂

  • iPrinsessa

    Minusta on rohkeaa, että kirjoitat omilla kasvoillasi. Omaan kokemukseeni viitaten suosittelisin kuitenkin, ettet kerro etukäteen blogista treffikumppaneillesi tai esim. Tinderissä. Treffeillä on todella ikävää olla, kun toinen on muodostanut susta jo vankan kuvan blogisi perusteella. Se on parempi jättää ensivaikutelma treffeille. Blogista myös saa useimmiten väärän kuvan. Niin minustakin saa blogini perusteella. Ehkä ainoat, jotka osaavat suhtautua siihen ”oikein”, ovat ne, jotka itsekin kirjoittavat tai ovat kirjoittaneet blogia.

    Minusta blogisi on ihana. Tsemppiä!

    • Sofia

      Kiitos kommentista! Olen tullut ihan tuohon samaan lopputulokseen, koska blogeihin osaavat tosiaan suhtautua lähinnä muut bloggaajat. Aluksi sitä vain ei osannut ihan ajatella niin, ja sitten kiusaus oli liian suuri. Jatkossa aion kyllä toimia tämän viisaan ohjeen mukaan! 🙂

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.