VALIKKO
17.1.2016 21:55

Treffikutsu lähijunassa

On tilanteita, joissa on helppo tehdä aloite ja esittää treffikutsu. Yleensä tällaisia ovat tilanteet, joissa toisen osapuolen myötämielisyyden voi päätellä nopeasti. Esimerkiksi Tinderissä siitä, että siellä ollaan etsimässä seuraa tai baarissa siitä, että joku vilkuilee useammin kuin satunnaisesti.

Enemmistö tilanteista on kuitenkin sellaisia, joissa ei ole aikaa tai mahdollisuutta tulkita vastapuolen mahdollista myötämielisyyttä. Silloin lähestymiseen tarvitaan kieltämättä asteen verran enemmän rohkeutta. Kuten esimerkiksi kaupan kassalla tai julkisessa kulkuneuvossa. Tässä tapauksessa lähijunassa, jollette vielä sitä osanneet arvata.

treffikutsu (2)

Istuin penkillä kasvot junan ulko-ovelle päin. Joku aika nuoren näköinen mies vilkaisi, ja vilkaisin tietysti takaisin. Hän vilkaisi aika monta kertaa uudestaan. Ahaa, laskin. Valitse seuraavista: ignooraa tai älä ignooraa. Katsoin uudestaan, ja mies vilkutti. Okei, pohdin. Mikä on todennäköisyys, että tunnemme? Tulin siihen tulokseen, että noin nolla. Alkoi naurattaa. Hyvä. Tässä vaiheessa cool reaktio on nauraa itsekseen.

Koska olin juuri jäämässä pois junasta, nousin ja menin seisomaan miehen viereen. Hän sanoi jotain, en muista mitä. Kysyin, että emmehän me tunne. Ei, emme tunteneet. Mahtavalla tilanteenlukutaidollani tunnistin, että miehen täytyi olla sinkku ja tämän täytyi olla iskuyritys. Iskuyritys lähijunassa! Oh my god.

Päätin turvautua tehokkaaseen tulos tai ulos -logiikkaan, eli selvittää miehen potentiaalin mahdollisimman nopeasti. Sain kahvittelukutsun, josta kieltäydyin, koska 1) en oikeasti ehtinyt 2) kello oli 22.00  ja 3) aika random. Koska bussini oli myöhässä, miehen potentiaalin selvittämiseen jäi lopulta aikaa vajaat 10 minuuttia ja se riitti mainiosti.

treffikutsu (1)

Ehdimme käydä läpi nopeasti elämänhistoriamme, koulutukset, työt, matkat ja muut tähdelliset seikat. Parisuhdehistoria tosin taisi jäädä uupumaan, tai sitten kaikessa tohinassa ehdin vain unohtaa puolet vastauksista (jea, todella tehokasta). Keskustelun perusteella tulin siihen tulokseen, etteivät ajatusmaailmamme aivan kohdanneet.

Tulos tai ulos -logiikan innoittama ajattelin, että paras ilmoittaa lopputulema samantien. ”Mä tulin nyt siihen tulokseen, että sä oot tosi mukava, mut en usko et meidän ajatusmaailmat kohtaa. Sä oot liian hippi.”

Kohtaaminen lähijunassa ei johtanut suureen rakkaustarinaan, vaikka lähtökohta oli kieltämättä houkutteleva. Paljon romanttisempi tapa löytää kumppani kuin joku Tinder! Ikävä kyllä pääni prosessointikyky miesten osalta on kuitenkin rajallinen, ja olin sattumoisin kotimatkalla Tinder-treffeiltä. Joten, oliko mies lopulta liian hippi minun makuuni, vai oliko ajoitus vain väärä, sitä emme koskaan saa tietää. Sillä kysehän on sattumasta, eikö?

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.