VALIKKO
24.1.2019 18:05

MIHIN AION KESKITTYÄ TÄNÄ VUONNA?

Moikka!

Viimeisimmässä postauksessa pistettiin vuosi 2018 pakettiin, joten nyt tulen hieman jakamaan mitä tämä vuosi pitää sisällään. Teki myös mieli tulla kirjoittelemaan ihan vain fiiliksiä, koska jotenkin nyt on vain tosi hyvä olla. Haluan tässä postauksessa tuoda esiin myös ajatuksia ja asioita, joihin aion keskittyä erityisesti tänä vuonna.

” Ylipäätänsä tuntuu, että nykymaailmassa eletään vain työnteolle, eikä muisteta jättää energiaa niille muille mieluisille asioille, jotka tukevat onnellisuutta.”

Mun perusarkea tällä hetkellä on työ, satunnaiset treenipäivät koululla ja  lentopalloharkat. Ympärilläni ovat edelleen samat tärkeät ihmiset, jotka tukivat unelmaani myös viime vuoden aikana, vaikka mulla ei aina ollut heille tarpeeksi aikaa. Kiitos siis siitä <3

Mun elämä on oikeastaan juuri sitä, mistä viime syksynä kisojen jälkeen unelmoin. Tavallista, mutta äärimmäisen kivaa, etenkin kun työstä tykkää näin paljon. Välillä piipahdan Konnevedellä porukoiden luona, sillä sinne on aina yhtä ihana palata. Mun on silti myönnettävä, että nyt kun olen saanut sisustettua tätä Jyväskylän asuntoani enemmän, viihdyn todella hyvin nykyään myös kaupungissa. Onhan mun elämä siirtynyt kokonaisuudessaan tänne, koska olen itse sen teoillani ja valinnoillani luonut.

Vuosi sitten olin tehnyt aika kattavan postauksen lupauksistani vuodelle 2018, jotka suurimmalta osin pohjautuivatkin arvomaailmaani, eivätkä tavoitteisiin. Vuosi on opettanut jälleen uusia asioita niin itsestä kuin maailmasta, joten voisin listata muutaman vielä lisää.

Kuuntelen entistä enemmän omaa kroppaa ja jaksamista. Maaemo oli hyvä esimerkki kropan äärirajoille viemisestä. Moni onkin kysynyt harjoitteluni jälkeen, että miksi en mennyt sinne töihin, vaikka niitä olisi ollut tarjolla. Mä pidän omaa jaksamista ja hyvinvointia sen verran tärkeänä, etten halua työskennellä oman terveyden kustannuksella. Ylipäätänsä tuntuu, että nykymaailmassa eletään vain työnteolle, eikä muisteta jättää energiaa niille muille mieluisille asioille, jotka tukevat onnellisuutta. Olen äärimmäisen kiitollinen tuosta arvokkaasta kokemuksesta, mutta mun on hyvä olla täällä näin, ainakin juuri nyt.

Toki ravintola-ala aiheuttaa itsessään haasteita mm. säännöllisessä ruokailurytmissä, josta lupaus-postauksessakin jo kirjoitin. Se on osittain myös järjestelykysymys, joka vaatii vähän tarkkuutta ja suunnittelua, että työnteossa pysyy koko ajan hyvä vire.

Haluan syödä myös enemmän kasvisruokaa ja jopa kokata silloin tällöin täysin vegaanisia ruokia. Tämä on itseasiassa lähtenyt jo hyvin käyntiin ja puhtaasta, sekä kevyemmästä ruuasta tulee niin hyvä olo ja parempi mieli.

Mulla on ollut pienestä saakka hyvä tilanne sen suhteen, että olen asunut lähellä koulua ja nyt lähellä työpaikkaani. Olen aina voinut arvioida matkan kestoni minuutilleen, ettei paljoa ylimääräistä tarvitse seisoskella. Yksi inhottavimmista asioista kuitenkin on kiire. Nyt olen vähän muuttanut jo tapojani ja pyrin ennemmin olemaan hyvissä ajoin paikalla, jotta vältän sen stressipiikin, joka kiireestä tahtomattaan syntyy.

Matkan kulkuun lisätäkseni kuulun myös niihin, jotka kulkevat sen matkan kävellen tai pyörällä. Sillä jos se on mahdollista niin periaatteellisesta syystä en maksa sitä 3 euron bussimatkaa suuntaansa, jos voin päästä ilmaiseksi. Ja kyllä, säässä kuin säässä. Ja mitä sitä syntyy: kiukkuisia hetkiä kun kastut vesisateessa läpimäräksi tai pyörän renkaat ovat täynnä lunta ja sohjoa ja lopulta joudut kuitenkin taluttamaan sen. Sisu kasvaa kyllä, mutta ei se aina ole sen arvoista. On ihan ok mennä välillä sieltä, mistä on helpompi. Etenkin kun meille syötetään koko ajan arkea helpottavia ratkaisuja, on meidänkin muututtava mukana. Ei tietenkään kaikkeen kannata lähteä mukaan, mutta on se kiva välillä tokaista ”Ai tää olikin näin helppoa ja kätevää!”

Ylipäätänsä ajatuksena elämän rajallisuudesta… Tottakai meidän on tehtävä välillä asioita, joista emme pidä ja jotka eivät miellytä, se on selvä. Elämän ei kuitenkaan kuulu olla jatkuvaa suorittamista ja ikävien asioiden hoitamista, vaan siitä pitää nauttia. Niin paljon kuin mahdollista. Miksi siis käyttää turhaan aikaa asioihin, jotka eivät tuota iloa?

Tämän vuoden kohokohta on tottakai MM-kisat Venäjällä, joihin valmistautuminen onkin aloitettu hyvällä tatsilla jo näin tammikuussa. Treeniä lisätään koko ajan ja tässä vaiheessa onkin tärkeää pitää yllä jo kaikkea opittua. Luvassa on paljon reissaamista, varmasti tilanteita joissa pääsen taas oman mukavuusalueeni ulkopuolelle ja oppimaan hurjasti lisää myös itsestäni. Tänäkin vuonna elän unelmaani ja nautin koko matkasta.

Nämä kaikki ylläolevat muistutukset ovat loppupeleissä aika perusjuttuja, mutta jotka helposti unohtuvat arjen kiireissä. Tässä vielä ohje itselleni ja sulle tälle vuodelle:

Älä odota aina jotain suurta ja mahtavaa tapahtuvan, vaan tee niistä pienimmistäkin arjen hetkistä merkityksellisiä. Sitä se elämä pääosin on ja juuri elämästä pitää nauttia.

 

Postauksen kuvat: Nelli Janhunen

Ihanaa vuoden alkua!

Kommentit

  • Silakka

    Tämän vuoden toiseksi tärkein ja ehdoton kokonaisuus on toukokuusta elokuun loppuun ajoittuva biitsikausi, johon aikaa tulee käyttää niin paljon kuin mahdollista. Tuokkaria ei voita mikään! Loppukesän kruunaa tumpelo -turnaus, jossa lähdetään taas kerran altavastaajina nostamaan sijoitusta ja yllättämään.

     1
    • Suvi

      Ehdottomasti! Juuri näin! Se jäi mainitsematta, mutta osasit tiivistää napakasti kaiken tärkeän, hyvä! 🙂

       1

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.