VALIKKO

Hyvän parisuhteen kolme kulmakiveä

Hyvän parisuhteen kolme kulmakiveä

Hyvän parisuhteen kolme kulmakiveä. Eräs 9 syytä eroon blogikirjoitukseni lukija kertoi oppineensa aikoinaan, että hyvään parisuhteeseen tarvitaan kolme kulmakiveä; kumppanuus, huolenpito ja seksi. Jos edes yksi näistä kolmesta ei toteudu, on ero mahdollinen. Millä tavalla nämä kolme asiaa sitten näyttäytyvät parisuhteessa? Miten määritellään kumppanuus? Entä huolenpito? Seksin kaikki osaavat kyllä määritellä, mutta voidaanko löytää yhtä ainoaa vastausta mitä on hyvä seksi ja paljonko on riittävästi?

Yleisesti ottaen meillä ihmisillä on perustarpeena tulla rakastetuksi, hyväksytyksi ja nähdyksi. Parisuhteessa nämä kolme asiaa ilmenevät luonnollisimmalla tavalla, sillä meidät on geneettisesti rakennettu pariutumaan ja lisääntymään. Ajan saatossa parisuhteen muoto on muuttunut ja uskon monen ihmisen olevan samaa mieltä kun väitän, että nykypäivänä ihmiset toivovat enemmän henkistä yhteyttä puolison kanssa kun yhteinen tahto ei ole enää vain pysyä yhdessä toimeentulon takia. Voitaisiinko siis sanoa, että kun kumppanuus ja huolenpito ovat kunnossa niin seksi tulee automaationa vai oletko eri mieltä?

kumppanuus on dialogi ilman lopputulosta.

Kumppanuus

Väestöliiton sivuilla määritellään, että kumppanuus syntyy halusta ihailla, arvostaa ja rakastaa toista, sekä kokemastamme turvallisuuden tunteesta. Jokainen meistä haluaa tulla hyväksytyksi omana itsenään, niin että on kaikkine puolineen riittävä toiselle ja, että meidän olemassaolollamme on merkitystä kumppanimme elämässä. Ei meistä kukaan halua tulla pidetyksi itsestäänselvyytenä. Kumppanuus antaa myös kummallekin osapuolelle tilaa tuntea kaikkia tunteita ja hyväksyntää kertoa omista ajatuksistaan – tuomitsematta. Erään viisaan ihmisen sanoin: ”kumppanuus on dialogi ilman lopputulosta”.

Missä mennään metsään?

Itse voisin henkilökohtaisesti menettää turvallisuuden tunteen, mikäli kumppani jatkuvasti tyrmäisi ajatukseni ja toiveeni. Ja koska olen luontaisesti alistuva ihminen, minun ylitseni on jokseenkin helppoa vain rynniä omien näkemysten kanssa ja käyttää tätä alistuvuutta hyväkseen. Turvallisuuden tunteen menettäminen näkyisi siinä etten enää uskaltaisi kertoa kumppanille rehellisesti ajatuksiani ja tunteitani, koska en kokisi että minun näkemyksiäni ja tunteitani otettaisiin huomioon vaan, että ne yritettäisiin aina muuttaa sen mukaan miten kumppani kokee elämää.

Toki alistuva ihminenhän aiheuttaa usein itsekin näitä tilanteita, mikäli siis toimii automaattipilotilla ja silloin ei voi puolisoa syyttää. Toista ei voi rakastaa ennen kuin rakastaa itseään ja täten alistuvana ihmisenä olen joutunut opettelemaan (ja opettelen edelleen) kuinka olla alistumatta, koska sillä tavalla osoitan rakkautta itseäni kohtaan. Minunkin näkemykseni on kuulemisen arvoinen.

Pahimmat ajatukset pariuhteessa, joista kumppanuus ja turvallisuuden tunne kärsii:

  • Minä haluan, että puolisoni toimii näin, koska minä itse toimisin niin.
  • Puolisoni näkemys on väärä ja minun oikea.
  • Haluan saada tahtoni läpi.

Ratkaisu

Jokaisella aikuisella ihmisellähän on oma näkemyksensä kumppanuudesta. Meillä jokaisella on oma toiveemme kuinka haluamme kumppania kohdella ja miten haluamme itseämme kohdeltavan, tulla nähdyksi. Meidän on siis usein vaikeaa ottaa huomioon kumppanimme ajatuksia ja toiveita, koska elämme jokainen omien lasiemme läpi, kokien elämäämme oman sisäisen karttamme perusteella. Mutta millä perusteella meidän näkemyksemme on oikea? Miksi haluamme yrittää käännyttää puolisomme pään ja kertoa vahvasti, että meidän tapamme elää ja kokea on se oikea ja niin kannattaa sen toisenkin toimia? Mielestäni ei ole olemassa oikeaa ja väärää vaan kaksi erilaista kokemusta elämästä, joista tulisi yhdessä puolison kanssa muodostaa toimiva kumppanuus.

Minä haluan olla minä, en sellainen kuin sinä haluaisit minun olevan.

Itseasiassa tämä ”dialogi ilman lopputulosta”:han toimii kaikissa näkemyseroissa. Voimme jokainen itse miettiä haluammeko aina saada tahtomme läpi vai kannattaisiko meidän myös kuunnella toista osapuolta. Mitä jos toisen ehdotus onkin parempi? Kun me itse pystymme avoimesti kuuntelemaan toista ja ymmärtämään hänen näkemyksensä, on meillä itsellämmekin mahdollisuus oppia uusia ja joskus parempiakin toimintatapoja kuin mihin olemme itse tottuneet. Jos parisuhteessa haluaa aina olla vain oikeassa ja tehdä asiat sen perusteella miten itse ne kokee niin miksi olla parisuhteessa ylipäätään? Halu avoimeen oppimiseen puolin ja toisin luo yhteyttä kahden ihmisen välille, koska näin kumpikin tulee nähdyksi omana itsenään. Minä haluan olla minä, en sellainen kuin sinä haluaisit minun olevan.

Hyvän parisuhteen kolme kulmakiveä

Huolenpito

Mitä on huolenpito? Kun kaksi aikuista ihmistä on parisuhteessa niin voitaisiin ajatella niin, että huolenpitoa ei tarvita, sillä kyllähän aikuinen ihminen osaa pitää huolta itsestään. Hän selviytyy hengissä (työ-ruoka-siisteys) ja osaa käsitellä omat tunnemyrskynsä itse. Taas toisaalta voitaisiin ajatella, että mikäli haluamme pitää vain itsestämme huolta ja tyydyttää omat tarpeemme, kannattaako meidän silloin olla ylipäätään parisuhteessa?

Kuitenkin esimerkiksi tolaltaan olevan ihmisen tyynnyttää niin lapsena, että aikuisena toinen ihminen ja syli. Joten voimme siis olettaa, että toisen ihmisen huolenpidolla on iso merkitys hyvinvointimme kannalta. Olen myös kuullut, että pitkän parisuhteen salaisuus on se, että pystyy aina laittamaan toisen tarpeet edelle. Siis tämähän on aivan nerokasta! Mikäli parisuhteen kumpikin osapuoli laittaa aina toisen tarpeet edelle, kummankin tarpeet tulevat tyydytetyiksi, eikö totta?

Kun rakastaa kumppaniaan ja on tahtotila pysyä yhdessä tilanteista huolimatta, luo se yhteyttä kahden ihmisen välille. Kun ihminen itse kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi, haluaa hän jakaa tätä olotilaa ympärilleen. Tyytyväinen puoliso tekee siis enemmän asioita kumppaninsa eteen kuin tyytymätön. Eli voimmeko olettaa, että kun kumppanuus on kunnossa (tulemme nähdyksi ja kuulluksi omina itsenämme) niin haluamme pitää huolta kumppanistamme?

Huolenpito ilmenee parisuhteessa yleisimmin:

  • Avunantamisena
  • Hellyytenä
  • Kuuntelemisena
  • Henkisenä tukena ja ymmärtämisenä
  • Me-henkenä

Kerrankin löysimme positiivisen oravanpyörän! Eli kumppanuus, huolenpito ja seksi ovat kaikki yhteydessä toisiinsa.

Seksi

Sitten pääsemmekin viimeiseen, muttei todellakaan vähäisimpään eli seksiin. Fyysinen läheisyys ja intohimo on myös rakennettu meihin sisäisesti. Erään ystäväni sanoin: ”olemme eläimiä ja menemme viettiemme mukaan” ja tämä pitää paikkaansa seksin suhteen kumppanimme kanssa. Tietysti jokaisella ihmisellä on erilaiset halut ja on ihmisryhmiä, kuten aseksuaalit, jotka eivät kaipaa seksiä puolison kanssa vaan parisuhde perustuu enemmän kumppanuuteen ja huolenpitoon. Fyysinen läheisyys on eri asia kuin itse akti.

Ratkaisu

Seksiä voi olla ilman kumppanuutta ja kumppanuutta ilman seksiä, mutta kun puhumme sellaisesta parisuhteesta, jossa halutaan kumppanuutta, huolenpitoa ja seksiä niin silloin nämä kolme asiaa on syytä hoitaa kuntoon. Olemme aikaisemmin todenneet, että kumppanuus syntyy nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta, ja halu pitää huolta toisesta syntyy kun kumppanuus on kunnossa. Kumppanuus ja huolenpito tuovat ihmiselle turvaa ja hyvää oloa ja näemme tällöin puolisomme positiivisessa valossa. Tämä luo tunteeseen intohimoa ja sitä, että haluamme tyydyttää puolisomme tarpeet fyysisesti ja henkisesti. Seksi taas luo lisää yhteyttä kahden ihmisen välille ja synnyttää halua hyväksyä toinen sellaisena kuin hän on. Kerrankin löysimme positiivisen oravanpyörän! Eli kumppanuus, huolenpito ja seksi ovat kaikki yhteydessä toisiinsa.

Tärkeintä on aina tehdä kaikkensa, jotta tuo yhteys toiseen ihmiseen löytyy uudelleen.

Mikäli suhde alkaa kovin intohimoisesti, latistuu se ajan myötä kasaan elleivät kumppanuus ja huolenpito voimistu samalla. Moni ihminen kaipaa luottamusta ja hyväksytyksi tulemista ennen kuin pystyy täysillä antautumaan toiselle fyysisesti.

Pitkässä parisuhteessa on myös kausia kun seksiä harrastetaan vähemmän ja kausia kun ei voi pitää näppejään toisesta erossa. Myös kumppanuuden tunne ja huolenpito aaltoilevat vuosien varrella. Tärkeintä on aina tehdä kaikkensa, jotta tuo yhteys toiseen ihmiseen löytyy uudelleen. Monesti olen kuullut, että omaan puolisoon rakastuu monta kertaa elämän aikana ja tämä kertoo minulle siitä, että yhteys on löytynyt uudelleen.

Mitä on siis hyvä seksi ja paljonko on riittävästi? Tähän ei taaskaan ole yhtä ja oikeaa vastausta, sillä olemme jokainen yksilöitä. Meidän tulisi ennemminkin keskustella asia puolisomme kanssa läpi ja päästä yhteisymmärrykseen, jossa kummankin tarpeet tulevat tyydytetyiksi. Nykyinen kumppani haluaa erilaisia asioita mitä edellinen kumppani, joten meidän ei kannata yrittää toimia petipuuhissa samalla tavalla kuin olemme joskus toimineet. Kun kumpikin osapuoli uskaltaa rohkeasti kertoa omista haluistaan ja mitkä asiat toimivat yksilölle itselleen, luo se turvallisuutta, nähdyksi ja kuulluksi tulemista ja intohimoa omaa kumppaniaan kohtaan.

Väestöliiton sivulta otettu poiminta toimii tässä kirjoituksessa loppukaneettina

”Rakkauden voisi ajatella koostuvan muun muassa seuraavista elementeistä:

  • Intiimiys: psyykkinen läheisyys, tunneyhteys ja jakaminen
  • Intohimo: fyysinen läheisyys, romanttisuus – vahvoja romanttisia ja seksuaalisia tunteita
  • Sitoutuminen: omien tunteiden ymmärtäminen sekä halu ja päätös sitoutua suhteeseen riippumatta siitä, mitä vaikeuksia suhteessa voikaan esiin nousta
  • Inhimillistä kasvua edistävä rakkaus”

-Jenni

Lähteet:

Rakkaus on hyväksyvää vastavuoroisuutta

Mikä saa parisuhteen kestämään?

Kommentit

  • Birgitta Kemppainen

    Hyvä teksti jälleen. Olen näitä postauksiasi kerennyt nyt kesän aikana enemmän vihdoin lueskelemaan. Juuri näitä asioita olisi tosiaan hyvä pysähtyä parisuhteessa ajoittain ihan miettimäänkin. 🙂 Jätin sinulle Jenni muuten juuri pienen haasteen viimeisimpään postaukseeni! Olisi kiva kuulla sinun näkemyksiäsi kyseisestä aiheesta. 🙂 https://www.stoori.fi/aijab/epasuositut-mielipiteeni-2/

     0
  • Odotin vähän, sain vähemmän

    Kiitos kirjoituksesta. Mielenkiintoista kuulla, mitä nämä kolme kulmakiveä muille tarkoittavat. Ei tämä(kään) ole mitenkään mustavalkoista!
    Minä näin yllätyseroon päättyneessä avioliitossani kumppanuuden ”perhe oy:nä”, jossa kumpikin puoliso ja lapset kasvaessaan osallistuivat yhteisiin töihin. Seksi toimi aivan viime metreille hyvin – entinen puolisoni ei siis voinut syyttää minua pihtariksi. Se huolenpito oli mahdotonta, koska eksä ei antautunut huolehdittavaksi vaan esitti vahvaa, besserwisseriä, järkkymätöntä. Se, että halusin jakaa tuntemuksiani, laittaa toisen tarpeet omieni edelle, ei siis vahvistanutkaan parisuhdettamme vaan antoi eksälle ”syyn” halveksia minua, joka en ”pitänyt puoliani”. Uskon ja toivon, että on olemassa parisuhteita, joissa henkinen yhteys syntyy juurikin siitä, että paljastaa heikkoutensa ja vahvuutensa toiselle.

     0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.