VALIKKO
29.2.2016 15:00

Opastin turvapaikanhakijoita

Olen Helsinki-opas ja me opastamme pääkaupungissa vierailevia kotimaisia ja ulkomaisia matkailijaryhmiä. Kun turvapaikanhakijoita alkoi viime syksynä saapua Suomeen enemmän ja enemmän, useat Helsingin oppaat tarjoutuivat vapaaehtoisina kertomaan Suomesta uusille tulijoille.

Tapasin keskiviikkoaamuna Senaatintorilla toistakymmentä vakavannäköistä 15- ja 16-vuotiasta poikaa ohjaajansa kanssa kylmässä helmikuun tuulessa. Pojat tulivat Basrasta, Irakista ja eri puolilta Somaliaa. Heillä oli mukanaan somalian- ja arabiankielen tulkit.

Red_Sea_37_95521E_21_41271N

Punainenmeri sijaitsee Saudi-Arabian ja Egyptin välissä. Kaakossa häämöttää Afrikan sarvi ja Somalia. Lännessä virtaa Niili pohjoiseen. Sinuhe karkoitettiin Luxorista Punaisenmeren rannalle. Satelliittikuva ISS-avaruusalukselta 2014.

Somalia

Muinaiset egyptiläiset kutsuivat nykyistä Somaliaa Puntinmaaksi ja kävivät kauppaa somalien kanssa jo 2500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Kauppalaivat purjehtivat Afrikan sarvesta Punaistamerta pitkin Egyptin satamiin. Kauppatavaroihin kuuluivat kulta ja aromaattiset öljyt, erilaiset ylellisyystuotteet, villieläimet ja orjat. Mika Waltari kirjoittaa, kuinka Sinuhe kirjan lopussa elämäänsä kyllästyneenä katselee raskaita rahtilaivoja purjehtimassa Puntinmaasta merta pitkin ja toteaa, ettei mikään muutu auringon alla.

Sumer

Persianlahti ja munaisten sumerilaisten asuttamat kaupungit.

Basra

Basra on Irakin tärkein satamakaupunki ja se sijaitsee pitkän historiajatkumon sijoilla: 5500 vuotta ennen ajanlaskun alkua, jolloin Senaatintoria peitti vielä parin kilometrin jääkansi, Basran paikkeilla elelivät sumerilaiset, jotka osasivat kirjoittaa. Myöhempinä aikoina Basrasta purjehti Sindbad Merenkulkija ja Edenin puutarha siajitsi siellä päin. Noihin samoihin aikoihin suomalaiset eli tsuudit todennäköisesti kertoivat tarinoita Väinämöisen tapaisesta sankarista jossain nykyisen Pohjois-Ukrainan tiennoilla ja kävivät joka ilta saunassa.

Senaatintori 1838

Suunnitelma Senaatintorista 1837. Tekijä Fredrik Tengström

Senaatintorin vallan linnakkeet

Kerroin pojille Senaatintorista: siitä kuinka suuren sotapäällikön Napoleonin voittanut Venäjän keisari Aleksanteri I halusi osoittaa koko Euroopalle, miten hän uudistushaluisena monarkkina rakennutti – oman suuruutensa kunniaksi, suomalaisille Senaatintorin, jossa manifestoituvat maallinen valta Valtioneuvoston linnassa, sivistyksen valta Yliopistossa ja Kansalliskirjastossa (entinen Yliopiston kirjasto – avautuu remontin jälkeen 1.3.)  ja hengellinen valta mahtavassa valkoisessa Nikolainkirkossa. Opastettavien huomiota kiinnosti se seikka, että valkoinen mahtava kirkko symboloi uuden hallitsijan suvaitsevaisuuttaa valloitetun kansan uskontoa kohtaan. Aleksanterin aikaan vuonna 1809, Helsinkiläisiä oli vain kolmisen tuhatta. Näistä puolet asui Sveaborgin linnoituksessa, nykyisessä Suomenlinnassa.

BankofFinlandSuomenPankkiFinlandsBank

Suomen Pankki ja edessä J.W.Snellmanin patsas

Kerroin pojille, kuinka vähäinen määrä suomalaisia, jotka puhuivat muulle maailmalle outoa kieltä, valitsi selviytymiskeinokseen osaamisen. Se ei ollut tietenkään kansan idea, vaan ajatus kehittyi ruotsia puhuvan yläluokan keskuudessa Helsingin yliopistossa. Suomalaiset ovat jo parisataa vuotta pitäneet tärkeänä kouluttaa sekä poikia että tyttöjä lukemaan, ensimmäiset yleiset lainakirjastot perustettiin Pohjanmaalla jo 1700-luvun puolivälin jälkeen. Suomalaisia on ollut aina niin paljon vähemmän verrattuna naapurimaiden kansoihin, että ”Väkivalloin emme mitään voi, sivistys on ainoa voimamme”, kuten Snellman sanoi. On ollut pakko sopia asioista sekä sisä- että ulkopolitiikassa ja sopeutua.

Tulkit tulkkasivat puhettani pojille, he näyttivät kuuntelevat kohteliaasti. Aleksanteri ykkönen ja torilla patsaana seisova Aleksanteri kakkonen menivät heidän laskuissaan sekaisin, lopuista valtaherroista ei ollut syytä vielä kertoakaan. Pääministeri Sipilän virkahuone Valtioneuvoston linnassa kiinnosti ja Aleksander Stubbin Valtionvarainministeriö samassa talossa lisäsi listaan vielä yhden oudon Aleksanterin.

Senaatintorin kulman takana on Suomen pankki ja tuli puhetta pankin kultavarannosta, joka on yhteensä 49000 tonnia. Kotimaassa pidetään kullasta ainoastaan 2000 tonnia, loput kullasta on hajautettu säilytettäväksi Eurooppaan ja Amerikan Fed-pankin holveissa:

http://yle.fi/uutiset/suomen_pankki_taalla_kultavarat_sijaitsevat/6908634 .

Nyt puhe kääntyi Irakin nykyhistoriaan ja Saddamin pankkiryöstöön Kuwaitissa 1991. Silloin nämä pojat eivät tietenkään olleet vielä syntyneet.

Uusi Yliopiston kirjasto

yliopiston krjasto

Uusi Yliopiston kirjasto on maailman moderneimpia ja sen tyylikäs arkkitehtuuri saa vieraat aina haukkomaan henkeään.

yliopiston_kirjasto_lukuYrjö Kukkapuron kahdeksan tonnin tuoleissa notkuvat opiskelijat osoittivat, että opiskelu Suomessa on kivaa. Ja ilmaista kaikille. Ja opintotukeakin saa. Tämä on vielä toistaiseksi mahdollista,

aleksis kivi

”Mi ikävyys / mi hämäryys sieluni ympär /kuin syksy-iltanen autiol maall? / Turha vaiva täällä, / turha onpi taistelo / ja kaikkisuus mailman, turha!”. Aleksis Kiven Ikävyys-runo on kaiverrettu Väinö Aaltosen veistämän patsaan tuolin selkämykseen.

Aleksis Kivi

Suomen kelit ovat meille tuttuja, mutta nuorille miehille, jota kokevat elämässään ensimmäistä kertaa lumen, kylmän ja pimeän, kokemus on yhtä äärimmäinen, kuin suomalaiselle kesä Irakin autiomaassa. Puhuimme Rautatientorilla pimeydestä ja masennuksesta, alkoholista. Kerroin että Aleksis Kivi kirjoitti kirjan seitsemästä veljeksestä, jotka häippäsivät yhteiskunnasta anarkistiseen vapauteen, mutta päättivät lopuksi tulla kuitenkin ihmisten ilmoille ja opetella lukemaan, kuten muutkin suomalaiset. Kerroin myös, että jonakin kevätpäivänä kannattaa vilkaista varovasti Aleksiksen tuolin sivustalla roikkuvaan kämmeneen, sieltä saattaa löytyä linnunpesä. ”Oliko tämäkin Aleksis keisari?” kysyi irakilaispoika.

asema

Helsingin Rautatieasemalta voi aloittaa pisimmän yhtäjaksoisen rautatiematkan koko maailmassa: Yöjunalla Moskovaan, josta vaihto Trans Siberian-junaan ja kahdeksassa yössä ollaan jo perillä Vladivostokissa, Tyynellämerellä. Hinta alle 700 euroa, matkan pituus yli 10.000 km.

Rautatieasemalla

Asemalla on kätevää panna maantieteelliset asiat paikalleen. Helsinki sijaitsee 60 leveyspiirillä, Suomi on maailman pohjoisin maa, jossa voidaan kasvattaa ruokaa. Samalla leveyspiirillä sijaitsee Grönlannin eteläkärki ja Alaska läntisellä pallonpuoliskolla. Helsinki sijaitsee kuvitteellisella pohjois-etelä-akselilla, joka jakaa Europan läntiseen ja itäiseen osaan. Asumme latinan ja bysantilaisen kulttuurin rajalla. Kulttuuristen rajojen vetäminen on monimutkainen ja epätarkka mittaustapa:  ”… lännen ydin on kristinuskossa. Tämän perusteella Putin saattoi asettaa Venäjän läntisen sivilisaation keskukseksi…. Eurasianismi on venäläinen oppi Venäjästä ja venäläisyydestä eurooppalaisuuden ja aasialaisuuden yhdistelmänä.” (Korpela,2015)

Kerroin pojille, että tästä asemalta on suurin piirtein 400 km Tukholmaan ja 400 km Pietariin ja Pietariin menee juna vain kolme ja puoli tuntia neljä kertaa päivässä. Ja Pohjoiselle jäämerelle pystyy rautatieasemalta vaikka hiihtämään koko matkan, jos on kunnon talvi, matkaa on vain 1300 km. Mutta etelään ei päästä talvikelillä ilman jäänmurtajien apua, ennen kuin jäät sulavat.

Siinä Rautatieasemalla me aloimme saada myös kulttuurista suhteellisuutta sovitettua maantieteelliseen viitekehykseen. Pojat kuuluvat itäiseen ja me suomalaiset läntiseen kulttuuriin.

sanomatalo

Sanomatalo v. 1999. Suunnittelijat professori Jan Söderlund ja arkkitehti Antti-Matti Siikala. Talo on myyty 176 miljoonalla eurolla saksalaiselle kiinteistörahoitusyhtiölle 2014.

Sanomatalossa

Siirryimme asemalta läntisen kulttuurin moderniin temppeliin, Sanoma Oy:n mediataloon. Talo on suunniteltu läpinäkyväksi kuvaamaan erilaisten vallan edustajien ja median läpinäkyviä suhteita. Markkinataloudessa imago on valtaa ja median imagon pitää olla läpinäkyvä, vaikka media toimii markkinoiden ehdoilla.

studio

Läpinäkyvässä huoneessa toimii kaupallinen radioasema. Toimittaja Nikula työnsä ääressä.

sanoma hissit

Sanomatalon upea julkisivu toimii hienona Kone Oy:n hissien mainoksena. Koneen pääjohtaja on myös Sanoma Oy:n hallituksen puheenjohtaja. https://www.sanoma.com/fi/tama-sanoma/johto Sanomien nettisivulla päivittyy koko ajan yhtiön pörssikurssin arvo.

Sanomatalon alakerta tarjoaa kahviloineen ja suurine yleisine tiloineen viihtyisän torin. Helsingin Sanomat, Iltasanomat ja muut Sanoma Oy:n perinteiset mediat toimittavat juttuja yläkerrassa yleisöilleen ja aulassa tavalliset kansalaiset räpläävät kännyköitään ja läppäreitään ja tekevät juttuja toisilleen. Sosiaalisen median suhteen sekä itäinen että läntinen kulttuuri ovat tasa-arvioisia. Luotettavan median ja uutisten löytäminen on yhtä vaikeaa idässä ja lännessä.

keskustakirjasto

Tähän Kansalaistorille valmistuu uusi Keskustakirjasto 2018.

Kansalaistorilla ja Musiikkitalossa

Eikä tässä vielä kaikki: taas saadaan uusi kirjasto keskustaan. Tätä kirjastoa on tosin suunniteltu jo yli sata vuotta, mutta Suomen 101-syntymäpäivänä talon pitäisi aueta yleisölle. Helsingin monumentaalirakennukset ovat koko kansan omaisuutta. Musiikkitalosta on tullut valtavan suosittu, koska siellä kuullaan yhteisin kulttuurivaroin ylläpidettävää taidetta, Sibelius – akatemian, Yleisradion ja Helsingin kaupungin sponssaamaa musiikkia on tarjolla livenä, radiossa, telkkarissa ja verkossa.

hauki

Laulupuut on kuvanveistäjä Reijo Hukkasen luoma monumentti, joka kuvaa hauen laulua.

Minusta Aaro Hellaakosken Hauen laulu on kuvaus yllättäen, vastoin ”tervettä järkeään” rakastuneen vanhemman herran tunteista: ”nous´ hauki kuusen latvukseen, punaista käpyä purrakseen…”  Tässä koko runo Hellaakosken itsensä lausumana:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/12/11/aaro-hellaakoski-hauen-laulu

Musiikkitalo on kohtaamispaikka ja avoinna kaikille aamusta iltaan päivittäin.

 

Suomen Kansallismuseossa

Kansallismuseon ovi

Kansallismuseon pääovessa on reliefisarja, jossa kuvataan oppineita, työtä ja luontoa. Vain yksi nainen on mahtunut kuviin: Voin kirnuaja vasemmassa ovessa. Voi onkin ollut Suomen tärkeimpiä vientituotteita. Oikealla ovessa on seppä saanut kuulan kalloonsa 1918 taisteluiden yhteydessä.

 

Kierroksemme päättyi Kansallismuseoon. Aulan katossa loistavien Gallen-Kallelan Kalevala-freskojen avulla voi kertoa kaikille kulttuureille ymmärrettäviä tarinoita alkumyyteistä.

sammon ryöstö 2JPG

Sammon ryöstö. Ihmiskunta oli jo Kalevalan aikaan keksinyt koneen, Sammon, jolla vaurautta voitaisiin tuottaa määrättömäksi. Mutta tappeluhan siitä tuli ja Sampo upposi ikuisiksi ajoiksi Alkumeren pohjaan. Siksi meidän kaikkien pitää käydä edelleen töissä. Meille tuli mieleen tällainen asia: Jos maailmassa ei olisi niin paljon sotaa, resursseja saattaisi riittää kaikille.

 

kallein raha

Maailman kallein raha, Yhdysvaltain ensimmäinen dollari sattui olemaan kahden päivän vierailulla Kansallismuseossa. Rahan turvallisuus oli taattu panssarilasilla ja aseistettujen vartijoiden ja kameroiden avulla.

Maailman synty

Kalevalassa maailma syntyy Ilmattaren ja sotkan kohtaamisessa: Sotka laati pesän Ilmattaren polvelle ja muni siihen ”kuusi kultaista munoa, rautamunan seitsemännen”. Sitten tulee ”Big Bäng”, kun Ilmatar potkaisee munat avaruuteen ja maailmankaikkeus syntyy. Yritin kertoa pojille myös Väinämöisen alusta; siitä, kuinka pohjoinen ja itäinen tuuli lähestyvät Ilmatarta ja ”hänet paksuksi panevi”, mutta poikien tulkit eivät halunneet kääntää tätä osaa tarinasta.

 

keisarisali

Keisareiden salissa tuli selkoa Aleksantereiden järjestykseen. Suomea hallitsi 110-vuoden autonomian aikana kolme Aleksanteria ja kaksi Nikolaita. Valtaistuinta ja muotokuvia säilytetään Kansallismuseossa.

 

Savupirttien aikana Suomi oli kehitysmaa.

Savupirttien aikana Suomi oli kehitysmaa.

Muutos muinaisista ajoista 2010-luvulle on ollut valtava. Toisaalta mikään ei ole paljon kuitenkaan muuttunut. Suomalaisen savupirtin yhteydessä oli savusauna, joka edustaa edelleen maailman parasta clean techiä, kestävää hyvinvointia.

Jos lukija nyt arvioi minua suvakiksi – niin siitä vaan. Se ei pidä paikkaansa, koska en ole suvaitsevainen. Minusta suvaitseminen on vanhanaikaista. Koko verbi on perua aristokratian ihailun ja monarkian havittelun ajoilta. Kuningatar Elisabeth suvaitsee, me tavalliset ihmiset nykymaailmassa sovittelemme ja sovimme. Lait laaditaan sopimuksen mukaisesti ja sana pidetään. ”Kyllhä myö tänne kaikk´ sovitaan”, sanoi entinen evakko.

Lähteet:

Kuvat: Ulla-Maija Rouhiainen

Punaisenmeren kartta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Punainenmeri#/media/File:Red_Sea_37.95521E_21.41271N.jpg

Sumerin kartta: https://en.wikipedia.org/wiki/Sumer#/media/File:Sumer1.jpg

Suomen Pankin kuva: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Pankki#/media/File:BankofFinlandSuomenPankkiFinlandsBank.jpg

Korpela Jukka: Länsimaisen yhteiskunnan juurilla. Jumalan laista oikeusvaltion syntyyn. Gaudeamus. 2015.

Kommentit

  • Nimetön Wilén Olga

    Erittäin mielenkiintoista! Kiitos! 🙂

     0
  • Nimetön Marketta

    Pitäisi jskus tulla Sinun opastamallesi Helsinkikierrokselle, niin kiinnostavaksi tunnut saavan aiheen!

     0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.