VALIKKO

Veera

3.4.2019 19:42

Äänestää yksipuoluejärjestelmässä

Pajunkissoja näkyy, vaalimainoksia ei.

Näissä eduskuntavaaleissa harkitsin vakavissani jättäväni äänestämättä.

Olen aina ollut edes yhdessä asiassa kunnon kansalainen ja käynyt äänestämässä vaaleissa: kunnallisvaalit, eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit, presidentinvaalit. Kyllä on tullut äänioikeutta käytettyä ja ilmaistua mielipide.

Silloin asuinkin manner-Suomessa. Nyt asun Ahvenanmaalla ja täältä tulee valituksi yksi kansanedustaja, joka eduskunnassa on mukana RKP:n ryhmässä. Siis riippumatta siitä, mikä hänen poliittinen kantansa varsinaisesti on.

Täällä maakuntalehdet kysyivät jo hyvissä ajoin puolueilta, aikovatko ne asettaa oman ehdokkaan. Moni puolue ilmoitti asettuvansa tukemaan nykyistä edustajaa, joka oli lupautunut asettumaan uudelleen ehdolle. Käytännössä vaalit oli jo ratkaistu.

Lopulta kansanedustajan paikkaa on täältä tavoittelemassa kokonaista viisi ehdokasta. Siis Ahvenanmaan vaalipiirissä ihan oikeasti ei ole enempää kuin viisi kansanedustajaehdokasta.

Voisi kuvitella, että näin suppeasta joukosta on helppo valita oma ehdokas. Ei ihan. En ole asunut täällä niin pitkään enkä seurannut täkäläistä politiikkaa niin paljon, että tietäisin näistä ehdokkaista oikein mitään. Yksi on se istuva kansanedustaja, joka joskus kirjoittaa kolumnin maakuntalehteen. Yksi on sellainen, joka lähettelee kiistakirjoituksia kummankin maakuntalehden mielipidepalstalle ja kränää milloin mistäkin. Yhdestä luin kerran haastattelun ja siitä jäi mieleen se, että hän osasi jonkin konstin, jolla poistetaan syyliä. Kahdesta en tiennyt mitään.

Ennakkoäänestyspaikka löytyi sopivan matkan päästä.

Vaalikoneistahan voisi olla apua, jos ei tunne ehdokkaita. Niinpä niin. Arvatkaa, oliko Ilta-Sanomien vaalikoneessa ahvenanmaalaisia ehdokkaita? Ei. Uuden Suomen vaalikone teeskenteli, että se toimii Ahvenanmaalla asuvillekin, muttei oikeasti pystynyt antamaan mitään tulosta.

Hufvudstadsbladetilla oli vaalikone (ruotsiksi), jolla pystyi selvittämään, mikä olisi sopivin puolue, ei siis ehdokasta. Kuinka ollakaan, vastaukseksi tuli RKP ja toiseksi lähimpänä omia vastauksiani oli Hbl:n koneen mukaan KD, mutta muutkin puolueet olivat suunnilleen yhtä hyviä.

Mikäs siinä, mutta Ahvenanmaalla on vähän erilainen puoluekartta kuin mantereella. Lagtingetissä eli maakunnan ”eduskunnassa”, maakuntapäivillä on seuraavanlaisia puolueita: Keskusta ja sosialidemokraatit ovat suunnilleen samaa kuin mantereella. Täällä on myös liberaalit. Kokoomuksia on kaksi: maltillinen kokoomus ja sitoutumaton kokoomus.

Lisäksi on pienpuolueet Ålands Framtid (Ahvenanmaan tulevaisuus) ja Ålands demokrati (Ahvenanmaan demokratia), jotka ovat kai jonkinlaisia ”perusahvenanmaalaisia”. Yksi edustaja on ilman puoluetta. Hän oli aiemmin jomman kumman sortin kokoomuslainen, mutta erään oikeudessa puidun yksityiselämään liittyvän väkivaltaisen selkkauksen seurauksena hän on nyt ulkopuolisena kaikista puolueista. Edustajapaikoilla mitattuna Ahvenanmaan suurimmat puolueet ovat tällä hetkellä liberaalit ja keskusta.

Yleltä löytyi ruotsinkielinen vaalikone, jossa olivat mukana kaikki ahvenanmaalaiset ehdokkaat. Sen perusteella yksi ehdokas oli kanssani samoilla linjoilla noin 60-prosenttisesti, muut noin 51-prosenttisesti. Aivan erityisen erimielisiä mantereelta muuttanut finnjävel ja ahvenanmaalaiset ehdokkaat olivat, niinpä niin, puolustus- ja turvallisuuspoliittisista seikoista.

Tässä lienee ahvenanmaalainen lentotukialus. Sitä liikutellaan hinaajalla.

Kun mantereella asuessa näpelöi vaalikoneita, niin kyllä yleensä löytyi omasta vaalipiiristä sellaisia ehdokkaita, joiden näkemykset olivat yli 85-prosenttisesti omieni kaltaisia (ainakin vaalipuheissa). Täällä pitää tyytyä vähempään.

Miten sitten viime syksynä onnistuin valitsemaan ehdokkaan kuntavaaleissa? En mitenkää, ei tarvinnut. Ei täällä ollut ollenkaan kunnallisvaaleja, vaikka Suomessa oli.

Ei kyllä huomaa, että nytkään olisi mitään vaaleja. Maakuntalehdessä on ollut vaalimainoksia, mutta mantereella teiden varsille ilmaantuvat vaalijulisteet puuttuvat kokonaan. Tuttava toi minulle näytekappaleen ihan oikeasta vaalimainoslehtisestä, jonka oli löytänyt marketin kahviosta, todisteeksi siitä, että kyllä täälläkin on vaalimainontaa. Työpaikalle tuli jokin lehtinen, jossa yksi ehdokas kertoi, missä ja milloin häntä voisi tavata ja keskustella. Muuta vaalikampanjointia en ole havainnut. Ehkä Maarianhaminassa olisi vähän enemmän yritystä.

Kun vaaleissa lopputulos on sama, äänestinpä ketä hyvänsä, niin eniten äänestämään motivoi se, että kun on käynyt äänestämässä, voi tarjota itselleen vaalikahvit. Tuli sitten käytyä äänestämässä, kun työpaikan lähellä oli ennakkoäänestyspaikka. Ilmeisesti muitakin oli poikennut töiden jälkeen ja ennen tai jälkeen ruokakaupassa käynnin äänestämään, kun jononpoikastakin syntyi. Kotimatkalla ihailin aloittelevaa kevään kukkaloistoa.

Mukulaleinikit kukkivat jo.

Kommentit

  • Nimetön Nimetön

    Kiinnostava vaalijuttu erilaisesta Suomesta ja hyvät kuvat.

     0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.