VALIKKO

Veera

25.3.2018 22:18

Murha oopperan lavalla

Koston kukat on neljäs Virpi Hämeen-Anttilan Björk-sarjan dekkari. Kansi: Timo Mänttäri.

Virpi Hämeen-Anttila: Koston kukat. Otava 2017, 351 s.

Koston kukat on neljäs osa Virpi Hämeen-Anttilan 1920-luvun Helsinkiin sijoittuvassa dekkarisarjassa. Tällä kertaa Karl Axel Björk ratkoo surmatun oopperalaulajattaren tapausta.

Miten Carmen kuolee näyttämöllä oikeasti satojen ihmisten nähtävillä ja silti tekijää ei le kukaan havainnut? Siinä pulma. Björk selvittää kuolleen laulajattaren Emilie Edbergin elämää ja ison työmäärän ja monien vaiheiden ja väärien epäiltyjen jälkeen tekijä toki saadaan selville.

Murha oopperanäyttmöllä herättää tietenkin suurta huomiota sanoalehdistössä ja hysteriaa teatterin henkilöstössä ja näistä kaikista paineista poliisikunta joutuu selviytymään. Björk itse ei kuulu poliisijoukkoihin, vaan on sisäministeriön virkamies, ja hänellä on omat tapansa tehdä tutkimuksia.

Rikosjuonen ohella kirjassa keskeistä on 1920-luvun kuvaus. Hämeen-Anttila on tehnyt suuren pohjatyön selvitellessään suomalaisen oopperan varhaisvaiheita. Sivujuonteena on Björkin tutuystuminen tataarivähemmistöön, mikä myös on vaatinut kirjailijalta asiaan paneutumista.

Ajankuva vaikuttaa huolellisesti rakennetulta. Helsingin kadunnimet ovat 1920-luvun asussa ja kieli pitäytyy ajan tyylissä, iian nykyaikaisia ilmauksia ei ole pujahtanut kirjan sivuille. Laulajattaren murha 1920-luvulla oli sensatsiooni, ei sensaatio.

Vaikka takakannessa kustantaja hehkuttaa dekkarisarjan viettelevän lukijansa ”Agatha Christien hengessä”, niin dame Agathan tyylinen klassinen palapelidekkari ei avain ole kyseessä. Kirja oikeastaan jatkuu vielä, kun syyllinen on saatu selville ja piehtaroi ajankuvassa. Kirjassa esiintyy myös todellisia henkilöitä kuten oopperan silloinen johtaja Edvard Fazer sekä tietenkin Björkin ylin esimies sisäministeriössä, sisäministeri Heikki Ritavuori.

Suomen itsenäisyyden ajan kuuluisin poliittinen murha, ministeri Ritavuoren ampuminen, tapahtuu kirjan lopussa, mutta on jo oikeastaan enemmänkin uuden tarinan alku kuin tämän nimenomaisen murhatapauksen päätös. Painostava tunnelma kovien paineiden alaisena työskentelevän ministerin ympärillä on kuitenkin yksi kirjan teemoista.

Seuraavassa kirjassa, tänä vuonna julkaistavassa Björk-dekkarissa Tiergartenin teurastaja, asetelmat muuttunevat pakostikin juuri Ritavuoren murhan seurauksena. Hämeen-Anttila on kiinnostunut itsenäisyyden varhaisvuosista muutenkin. Kirjailija pitää blogia Kadonnutta 1920-lukua etsimässä osoitteessa https://20lukuaetsimassa.wordpress.com/

 

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.