VALIKKO
31.5.2019 10:19

3 syytä rakastaa vanhassa talossa asumista

Olin 26-vuotias, kun ostettiin tämä meidän talo. Monet kyselivät multa kuka hullu ostaa alle kolmekymppisenä vanhan talon, joka vaatii kauheasti aikaa, laittoa ja rahaa. Mielestäni siinä ei ole mitään hullua ja haluankin avata vähän syitä, miksi vanhassa talossa asuminen on parasta, ajan ja rahanmenosta huolimatta.

1. Tunnelma

Ulko-ovesta sisään astuessa näkee ensimmäisenä vanhan valkoisen tiiliseinän, joka yhdistyy spa-osaston uudempaan lautaseinään. Peremmälle tullessa tulijaa tervehtivät vanhat täyspuiset peiliovet ja ison olohuoneen ikkunat, joita on kolmeen eri ilmansuuntaan. Keittiössä meillä on puolipanelointi seinässä enkä mitään muuta sinne osaisi kuvitellakaan.

Kun vanha seinä yhdistyy myöhemmin lisättyyn spa-osastoon.

Keittiö ja sen puolipanelointi.

Olohuoneen ikkunoista eteiseen asti riittävä ilta-aurinko. Huomaa myös vieraille tarkoitettu villasukkakori.

Mielestäni vanhoista taloista huokuu välittömästi erilainen kodikkuus, jota ei uusissa taloissa ole. Uusista taloista tehdään mahdollisimman tiiviitä ja energiatehokkaita, kun vanhoissa taloissa seinät ja lattiat hengittävät niin että melkein tuulee läpi. Minusta on ihanaa asua talossa, jossa saa ympäri vuoden käyttää (myös kesällä kylmällä säällä) villasukkia, varsinkin kun vihdoinkin olen oppinut neulomaan sukista saman kokoisia 😀

Myös Nipsu on entisenä kerrostalokoirana sopeutunut vanhan talon tunnelmaan.

2. Iso tontti täyskasvuisilla puilla ja pensailla

Uusien talojen tontit ovat lähtökohtaisesti kooltaan 500-1000 neliötä, toki sijainti vaikuttaa (esim. Lahden Karistossa tontit ovat miniluokkaa, Lahden Vartiolaaksossa tuota tuhatta neliötä). Meillä tonttia löytyy melkein 2500 neliötä eli jonkin verran on rakoa naapureihin, joita itseasiassa on vain tontin toisella puolella. Myös vanhempieni 60-luvulla rakennetussa rintamamiestalossa on alla liki 2000 neliötä tonttia. Itse en kokisi oloani hyväksi postimerkin kokoisella tontilla, jossa voit omasta ikkunastasi nähdä mitä naapuri syö katsellessaan Temppareita.

Toinen vanhan talon pihaan liittyvä asia on täysikasvuiset puut ja pensaat. Näkösuojan lisäksi ei tarvitse odotella tuleeko omenoita nyt vai vasta myöhemmin tai uutta pensasta istuttaessa miettiä, saako kukinnasta nauttia jo pian vai vasta ensi vuonna.

Meidän omenapuista yksi on melkein pystyyn kuollut, mutta en missään nimessä halua kaataa sitä. Se on mielestäni tunnelmallinen ja talvisin olenkin sen yhteen oksattomaan haaraan laittanut valoketjun – se on pimeällä maailman söpöin puu.

3. Rakenneratkaisut ja vanhan talon malli

Vaikka meidän talo on rakennettu 30-40-luvulla (tarkka vuosi ei siis ole papereissakaan tiedossa), niin tämä ei silti ole malliltaan rintamamiestalo. Talo on aikansa mukaan ulkoisesti verhoiltu minereettilevyillä, joka myöhemmin kyllä vaihdetaan laudoitukseksi (myöhemmin rakennettu sauna/pesuhuonepuoli on ulkoa laudoitettu). MUTTA levyjen alla talo on hirsirunkoinen kaunotar, joka onkin pysynyt vankasti pystyssä karkeasti 90 vuotta. Talossa ei myöskään koskaan ole ollut homeongelmia tai kosteusvaurioita, joita uusissa rakennuksissa yllättävän paljon tavataan.

Kattoremonttitunnelmissa mutta vasemmalla näkyy uuden puolen laudoitus ja oikealla vanhat minereettilevyt.

Bonuksena meidän talo sijaitsee kallion päällä rinnetontilla, joten ainakaan alapohja ei voi kastua (eikä kyllä talo muutenkaan nyt kun katto on vaihdettu) 😀

Vanhoissa taloissa itseäni viehättää kovin meilläkin oleva yläkerran vinokatto. Osittaisia ongelmia luo esimerkiksi kaappien hankintaan korkeuden puolesta, mutta itse olenkin jättänyt sellaiset hankkimatta. Makuuhuoneessa meillä on pieni vaatehuone ja petivaatteet ynnä muut syövät senkit ja lipastot.

Ja hei, onko mitään kauniimpaa kuin lautalattia. Alakerrassa eteisessä sitä ei valitettavasti pystytty vesivahingon jäljiltä enää pelastamaan, mutta luotan kovasti yläkerrassa olevan lattian olevan pienen ehostuksen jälkeen käyttökuntoinen.

Koska kolikolla on aina kaksi puolta, tulen myöhemmin kirjoittelemaan sitten niistä vanhan talon huonoista puolista.

Ensi viikon vietän blogista lomaa, koska tänään lähdetään viikoksi Rodokselle ja aion nollautua siellä täysin! Palataan viikon päästä ja toivottavasti saadaan lämpöä ja aurinkoa tänne Suomeenkin 🙂

Kommentit

  • Anni

    Mä rakastan vanhoja taloja ja haaveilen joskus asuvani sellaisessa. Varsinkin mansardi-kattoiset talot puhuttelee mun sydäntä. Olen lapsena asunut vanhoissa taloissa, joten ehkä ne muistuttaa mua lapsuudestani.

     0
    • Essi

      Mansardikatot onkin ihania! Ennen tän talon ostoa käytiin katsomassa sellaista, mutta siinä olis tarvinu tehdä lattiasta kattoon-remppa ennen muuttoa:(

       0
  • Nimetön Niima

    Onko tuo keittiön paneloinnin väri harmaa vai valkoinen? Kaunis tapetti siihen on yhdistetty 🙂

     0
    • Essi

      Se on jotain siltä väliltä, vaikea selittää sen väriä. Ei valkoinen muttei myöskään harmaa 😀

       0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.