VALIKKO
19.10.2019 17:20

DIY-projektina takan pieni päivitys

Kärsivällisyys ei kuulu hyveisiini. Olen malttamaton, kaikki heti mulle nyt-tyyppi ja päähänpistot pitää toteuttaa samantien. Tähän mennessä kaikki projektit on mennyt hyvin ja lopputulos ollut juuri sitä mitä haettu, mutta nyt kävi kalpaten.. Ainakin alkuunsa.

Kun takan kaakelit kaipaavat apua

Meillä on siis valkoinen takka mustilla luukuilla. Takassa on ns. kaksi tasoa, toinen luukun alla (johon mies laskee aina sen kihvelin, millä puita ja hiiltä tökitään) ja ylempi, jossa tykkään pitää kynttilöitä.

Kyllästyin pikkuhiljaa putsaamaan tuota alempaa tasoa jatkuvasti noesta ja muusta liasta, joten sain ajatuksen maalata laatat mustiksi.

Ajatuksen sattuessa minulla oli sopivasti vapaapäivä, joten ei muuta kuin tuumasta toimeen. Ainoa ongelma oli maali ja autottomuus (tuulilasin vaihto). Muistin kuitenkin, että ostin keväällä mustaa vasaralakkaa ja ajattelin, että ei tämä voi kauhean pieleen mennä.

Ensinnäkin, sekoitin maalin pienellä siveltimellä ja pesin sen heti. Purkissa ei lukenut mitään puhdistuksesta joten ei muuta kuin fairya ja hanan alle. Eihän se mihinkään liuennut, käteni näytti kuin työskentelisin autoasentajana (eli aivan musta) ja oli kaiken lisäksi tahmea. Vasemmalla kädellä koitin samalla katsoa valmistajan sivuilta ohjeita ja siellä luki että puhdistuu vain ksyleenillä. Pienessä paniikissa soitin miehelle (en tiedä miksi, eihän se sieltä töistä olisi mulle voinut lähteä hakemaan ksyleeniä?!) ja hän keksi ehdottaa kynsilakanpoistoainetta. Sivellin oli entinen (samoin tela ja astia), mutta käteni puhdistui suunnilleen entiselleen. Tästä olisi jo pitänyt arvata, että huono idea..

Eihän se maali meinannut tarttua laattaan, jälki jäi epätasaiseksi ja eikä peittänyt juurikaan. Melkein itkin, että pilasin meidän takan 😀

Ahdingosta epätoivoon ja takaisin – Plan B

Tuumasta toimeen ja suunnitelman B tekoon. Googletin kaakelimaalit ja ensimmäisenä iski ahdinko: löysin vain jättisankoja. Lopulta tärppäsi ja Tokmannin valikoimasta löytyi vajaan 3 desin purkki (siitäkin jäi aikalailla yli puolet käyttämättä). Hain iltapäivällä auton lasin vaihdosta ja kävin samalla Tokmannilla. Maalista köyhdyin 25 euroa, mutta jos se pelastaa takan niin se on pieni hinta.

Heti kotiin tultuani aloitin pelastustoimenpiteet. Sekoitin purkin ainekset ja rupesin maalaamaan. Alku näytti lupaavalta: maali oli peittävää ja helposti levitettävää. Epätoivo puski pintaan, kun osissa kohdin tämäkään maali ei näyttänyt tarttuvan. Rullailin telalla paniikissa edes takasin, jotta saisin kaljut kohdat peittymään.

Jostain kumman syystä paniikkimaalaus toimi.

Nyt ei enää lika eikä noki erotu! Pelkäsin ensin kaakelimaalin irtoavan kuivuttuaan, mutta ainakin vielä on pysynyt paikoillaan. Olen myös lohduttautunut ajatuksella että jos se irtoaa, niin ei auta muu kuin maalata uudelleen. Ei se ole sen vaikeampaa.

Takasta tuli mielestäni vanhaa parempi!

Kuvassa näkyvät mustat jäljet eivät ole minun jäljiltä, vaan sitä kuuluisaa nokea ja muuta likaa.

Myös uusi apinaperheeni pääsi takan reunalle asumaan, koska kirjahyllyyn ei mahtunut (se oli ensimmäinen visioni).

Tosin pianhan saa laittaa joulusukat takan reunalle, sitten apinat joutuvat hetkeksi väistymään.

Tässä siis muistutus kaikille, että aina ei voi onnistua ensimmäisellä kerralla, mutta (lähes) kaikki on korjattavissa! Tosin luulen, että edes tämmöiset pienet vastoinkäymiset eivät hiljennä malttamattomuuttani jatkossakaan.. 🙂

Kommentit

  • Millamaarit

    Hieno tuli. Apinapesue on aika hellyttävä

     2
    • Essi

      Kiitos! Niin minunkin mielestä 🙂

       2

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.