VALIKKO
10.1.2018 10:30

Kristina Ohlsson: Nukketalo

Tunnustan heti alkuunsa, etten ole uskaltanut avata Keplerin teosta, josta puhuin aikaisemmin. Olin niin innoissani kun sain käsiini Kristina Ohlssonin Nukketalon, joten ajattelin sen olevan kevyempi kuin Kepler…No, oli ja ei ollut.

(Kuva: Elisa)

Kirjan takakannesta:

Juna pysähtyy sähkövian vuoksi, äiti poistuu hetkeksi soittamaan ja sillä aikaa pieni tyttö katoaa. Jäljelle jäävät vain kengät, eikä kukaan muista täpötäyden junan matkustajista tunnu huomanneen mitään.

Poliisin ryhtyessä tutkimaan asiaa, se näyttää aluksi tavanomaiselta huoltajuuskiistalta, jossa isä on syyllinen. Mutta erityistutkija Fredrika Bergman ei ole tyytyväinen yksioikoiseen selitykseen. Vaaditaan toinenkin uhri ennen kuin Fredrikaa uskotaan.

Juoni ja kerronta oli hyvin samantyyppistä kuin muissakin tällä hetkellä pinnalla olevissa dekkareissa. Alku oli vähän jähmeä, mutta kun jatkoi eteenpäin, ei malttanut millään lopettaa. Puolet kirjasta luinkin kahtena peräkkäisenä iltana.

Osa kirjan kerronnasta oli kovinkin raakaa, melkein tuli huono olo lukiessa. Tähän varmasti tottuu, kun lukee vaan enempi ja enempi dekkareita. Luin aikaisemmin lähinnä vain kevyitä ja hieman hömppiä teoksia, niin dekkarit tuntuvat välillä todella julmilta (varsinkin Lars Keplerit). Asia, joka Nukketalossa ihmetytti, oli se, kuinka helposti pystyi samaistumaan äidin tuskaan kadonneesta lapsesta ja epätietoisuudesta, vaikka itsellä ei edes ole lapsia.

Ehdottomasti lukemisen arvoinen, jos pohjoismaalaiset dekkaristit iskevät, Keplerin lukijana Ohlssonista tuli myöskin suosikkini ja aion lukea muitakin kirjailijan teoksia. Tätä lukiessa ei iskenyt sellainen ahdistus, että apua, tälläistä tapahtuu oikeasti jossain. Siinäkin mielessä helppoa luettavaa.

Ostin isälleni joululahjaksi Jussi Adler-Olsenin Vartijan, jota Suomalaisen kirjakaupan myyjä suositteli Kepler-fanille. Vartija ja ylipäätänsä Adler-Olsenin muutkin teokset vaikuttivat kiinnostavilta, joten ehkä seuraavaksi lainaan kyseisen kirjan isältäni.. Niin kauan kun on pimeää, en ehkä uskalla lukea Kepleriä 😀 Eilen illalla käteeni tarttuikin Milla Alftanin Sisustusmagiaa, joka on tälläiselle sisustusintoilijalle hunajaa, puhumattakaan kaikista kauniista kuvista.. Mutta siitä lisää toiste!

Onko jakaa jotain dekkarisuosituksia? 🙂

Kommentit

  • Anniina

    Kiva lukea kirja-arvosteluja muistakin blogeista! 🙂
    Itse luen dekkareita satunnaisesti, tää kuulosti kyllä mielenkiintoiselta, täytyy laittaa lukulistalle.
    Oon omaan blogiini parista dekkarista kirjottanu, jotka molemmat oli hyviä:
    Emelie Schepp – Ikuisesti merkitty
    Clare Mackintosh – Annoin sinun mennä

    Löytyy dekkari tagilla postaukset niistä. 🙂

    Lisäks tuli mieleen S.K. Tremaynen Jääkaksoset, enemmänkin tosin psykologinen trilleri, mutta suosittelen!

     2
    • Essi

      Taisinkin kirjakaupassa hipelöidä tota Tremaynen kirjaa! Täytyykin tsekata mitä oot noista kirjoitellut, kiitos 🙂

       1

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.